Pelkkää huvia vai mahdollisuus vaikuttaa? 

Muistan vieläkin elävästi vuoden 2012 Euroviisut. Katselin tuolloin etukäteen osallistujamaiden musiikkivideoita, kun yhtäkkiä eteeni ilmestyi pirteä ja leveästi hymyilevä sanmarinolainen nainen. 

Hänen nimensä oli Valentina Monetta, ja hän lauloi kappaletta nimeltä The Social Network Song, joka nimensä mukaisesti kertoo sosiaalisesta mediasta. Olin itsekin tuolloin vasta opettelemassa Facebookin käyttöä, ja ehkä juuri siitä syystä kyseisen musiikkivideon leikkisyys ja kevyt sanoma saivatkin minut vain lähinnä virnistelemään. 

Sosiaalisen median sisältö oli nimittäin niihin aikoihin juuri sitä, mistä kyseisessä biisissä lauletaan. Hauskanpitoa. Kuvia. Hassuttelua. Huomatuksi tulemista. 

Nykyään tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen, ja some on muuttunut ennen kaikkea vahvaksi vaikuttamisen alustaksi. Olen itsekin jo aikoja sitten alkanut kyllästyä pelkkiin biletys- ja meikkivideoihin. Niiden jakaminen somessa ei tunnu palvelevan enää juuri ketään. 

Kun ottaa huomioon sen, miten paljon somessa tulee nykyään vietettyä aikaa, niin haluan ehdottomasti nähdä siellä muutakin kuin ihmisten pakkeloituja naamoja tai asukuvia. Haluan nähdä aitoutta. Rehellisyyttä. Rohkeutta. Jotain mihin voin samaistua tai mikä antaa ajattelun aihetta. Jotain syvällisempää ja merkityksellisempää. 

Oma feedini on nykyään tulvillaan kaikkea sellaista, mitä en vielä 10 vuotta sitten olisi osannut kuvitellakaan sieltä löytyvän. On laihdutuskulttuuria vastustavista kehoaktivisteja, sukupuolenkorjauksestaan puhuvia transhenkilöitä, sekä rasismia vastustavia toimittajia. Nykyajan some on minulle kaikkea muuta, kuin pelkkä viihdetarjonnan keskus. 

Parhaimmillaan tämä näkyy meille kaikille esimerkiksi Mahsa Aminin sekä George Floydin tyyppisissä tapauksissa, missä suuriakin toimijoita (kuten vaikka poliiseja tai virkamiehiä) osataan tarvittaessa kyseenalaistaa. Ilman somea näiden kahden henkilön traagiset kuolematkaan tuskin olisivat levinneet yhtä laajan yleisön tietouteen. 

Näin ollen, tuntuukin melko hämmentävältä katsella nykyajan valossa tuota Monettan vanhaa musiikkivideota ja lallatusta. Enää siitä syntyvän hymyn taustalla ei ole pelkästään viihdytetty olotila, vaan lähinnä tieto siitä, miten paljon pidemmälle noista ajoista on kehitytty. Ja hyvä niin. 

+ lisää artikkeleita

Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

Tuoreita

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan –...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti,...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana...

Psykologialinja antaa pohjan yliopistoon

Voionmaan kansanopiston psykologialinjan lukuvuosi koostuu suurimmaksi osaksi psykologian perusopinnoista....

Luitko nämä?

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan –...

Ekologisuus on tyylikästä

Muotigallup paljastaa tamperelaisten vastuullisen pukeutumisen. Kestävä kehitys ja ekologiset valinnat...

Lukuvuosi toimittajalinjalla on ollut elämäni paras: täynnä itkua, naurua ja yhteisöllisyyttä

Monimediatoimittajalinja on myös paljon muuta kuin media-alan taitojen opettelua....

Tampereen yliopiston valtauksessa puuroa kuluu litroittain ja telttoja on kuin pienessä kylässä

Tampereen yliopisto oli vallattuna 11 päivää. Toimittajalinjan Liinu Nieminen...

Maalta Manselle

Tampereella palvelut ovat lähellä, ihmiset ovat mukavia ja julkiset...

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan – hahmot, juonet ja tunteet. Ville Kurjen ohjaama Aina jotain vie katsojan yksinäisyyden, ystävyyden ja kasvamisen...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti, mitä oppilaitosten välinen yhteistyö parhaimmillaan voi tarkoittaa – ennen kaikkea opiskelijoille. Tapahtuma ei ollut pelkkä...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana seurasin läheltä, kuinka opiskelijat ottivat haltuunsa sekä visuaalisen ilmaisun että narratiivisen ajattelun perusteita. Työpajan keskeinen tehtävä...