Kun homma alkaa rullata 

Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauslinjalla pääsee kuvaamaan niin perinteisellä filmikameralla kuin digijärkkärilläkin. Vuosi kansanopistolla auttaa sekä oman tyylin etsimisessä että itsenäisen työskentelyn opettelemisessa. 

Valokuvaus saattaa olla monelle pelkkä harrastus, mutta Voionmaalle alaa opiskelemaan tulleelle Henriikka Salolle se on paljon muutakin. Hän haluaa siitä itselleen ammatin, joten jäätyään ilman korkeakoulupaikkaa, Salo päätti hakea Voitsin valokuvauslinjalle. 

Hänen tavoitteensa oli päästä pois työelämän oravanpyörästä, ja alkaa tekemään jotain, minkä hän kokee oikeasti tärkeänä. 

Henriikan mielestä parasta Voitsilla on ollut pimiöllä työskentely.

Salolle merkittävimpiä asioita valokuvauksessa ovat ennen kaikkea tärkeiden hetkien taltiointi sekä erilaisten tunteiden ilmaisu kuvien avulla. 

— Tavoitteeni on oppia lisää erilaisia tapoja ilmaista itseäni. Haluaisin kehittyä siinä vielä entistäkin vapaammaksi, Salo kertoo. 

Hän kokee saaneensa Voionmaalta paljon työkaluja valokuvauksen perusasioiden hallintaan, ja paljastaa myös oppineensa tunnistamaan mitkä seikat ovat hänelle tärkeitä valokuvauksessa. Myös oman tyylin löytyminen on edistynyt huomattavasti. 

Lisäksi Salo kertoo iloitsevansa heidän suhteellisen pienestä ryhmästään, jossa on ollut paljon tilaa keskittyä omiin juttuihinsa. 

— Toisaalta ryhmän koko voi vaikuttaa negatiivisestikin, kun hommia täytyy jakaa ja suunnitella uudestaan jo muutaman poissaolon takia, Salo myöntää. 

Valokuvapaperi on herkkää valolle, minkä takia työprosessi tehdään punaisessa valaistuksessa.

Vaikka maailma on digitalisoitunut jo aikoja sitten, liputtaa Salo edelleen analogisen työskentelyn puolesta. Siitäkin huolimatta, että prosessi on huomattavasti hitaampi, ja kaikkien kuvien tulisi olla tarkkaan harkittuja. 

— Tietysti filmikuvaaminen ja kuvien kehittäminen eroaa aika paljon digitaalisesta työskentelystä. Itse koen pimeässä huoneessa vedostamisen olevan kuitenkin todella meditatiivista puuhaa. Se on aina sellainen rauhoittumisen paikka, Salo huomauttaa. 

Jokainen päivä on erilainen, mutta esimerkiksi pimiöllä vietetty aika voi näyttää tältä.

Hän myös kertoo, että kokee olevansa lähempänä valokuvaa, kun hän pystyy luomaan sen kokonaan itse. Samaa kokemusta ei voi saada pelkän digikameran kanssa työskennellessä. 

Erityisesti käsillä tekeminen on myös osa pimiöön liittyvää viehätystä, minkä lisäksi Salo kertoo inspiroituvansa muun muassa erilaisilla valotusajoilla leikkimisestä. 

Vaikka hänen ensisijainen tavoitteensa on Voitsin jälkeen keskittyä korkeakouluun pääsemiseen ja kuvataiteilijaksi opiskelemiseen, riittää Salolla myös suurempia tulevaisuudensuunnitelmia. 

— Kaikista suurin unelmani olisi omistaa joskus oma taidegalleria, hän sanoo haaveillen. 

 

+ lisää artikkeleita

Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

+ lisää artikkeleita

Valokuvauslinjan opiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti henkilö- sekä kaupunkikuvaamisesta. Tärkeintä hänelle töissään on tunteiden välittyminen, valojen ja varjojen vaihtelut, sekä arkisten asioiden taltiointi.

Tuoreita

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo...

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne....

Pinkkiä feminismiä: Barbie-elokuva näyttää todellisen maailman epätasa-arvon ja joitakuita se harmittaa

Barbie-elokuva on rehellinen feministinen kannanotto, joka tulee tarpeeseen. Elokuvassa...

Voionmaan valokuvauksen opiskelijat harjoittelivat salaman käyttöä Virtojen satumaisissa maisemissa

Starttasimme Tietopinnin edestä ensimmäiselle kuvausmatkalle uneliaissa tunnelmissa jo aamukahdeksalta....

Luitko nämä?

Opiskelu antaa mahdollisuuden tutustua soluasumiseen

Soluasumisesta on tullut tunnettu asumismuoto Suomessa, erityisesti opiskelijoiden keskuudessa....

Tuhat tyyliä Voionmaa

Mona ja Milla metsästivät Voionmaalta näyttäviä leijonanharjoja kuvattavaksi punaiselle...

TAMPERE – SUOMI – SANAKIRJA

Tampereen murre on Tanpereella puhuttu hämäläismurteisiin kuuluva suomen kielen murre. D kirjaimet muutetaan...

Katukuvausta Vivian Maierin inspiroimana

Tamperelainen Jukka Paju opiskelee Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauksen ammattitutkintolinjalla. Hän...

Kannabiksen matka lääkkeestä maailman ykköshuumeeksi

Viimeisten vuosikymmenten aikana kannabis on aiheena noussut esiin kerta...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo Werstaan uutta päänäyttelyä. Voitsilaiset ovat olleet mukana tuottamassa päänäyttelyssä esillä olevia lyhytelokuvia.  Näyttely avautui yleisölle 16....

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne. Avun hakemista voivat hankaloittaa häpeä, maskuliinisuuden rikkoutumisen pelko sekä perinteinen miehen malli.   –En enää tiennyt että...

Pinkkiä feminismiä: Barbie-elokuva näyttää todellisen maailman epätasa-arvon ja joitakuita se harmittaa

Barbie-elokuva on rehellinen feministinen kannanotto, joka tulee tarpeeseen. Elokuvassa käsitellään epätasa-arvoa kääntämällä sukupuoliroolit ympäri. Kolumni on osa Ihan paskaa olla nainen –juttusarjaa.  Maailma on epäreilu....