KotiHenkilöitäDemoni nimeltä Marfan

-

Demoni nimeltä Marfan

Koulukiusaajat eivät välitä uhrinsa taustatekijöistä valitessaan kohteitaan. Tämän sai huomata myös harvinaisesta sairaudesta kärsivä Miika, jota alettiin riivata yläasteella.

Koulukiusaaminen on Suomessa yhä valitettavan yleistä. Pelkästään Tampereella lähes kuusi prosenttia yläasteopiskelijoista kertoo kokeneensa kiusaamista vähintään kerran viikossa. 

Vaikka uhriksi saattaa valikoitua melkein kuka tahansa, on yksi yleisimmistä syistä jonkun erilaisuus. Oli kyse sitten hammasraudoista tai oudosta hiustyylistä, niin jollain tapaa muusta porukasta poikkeavalla on aina suurempi riski joutua kiusaamisen uhriksi. 

Tämän on kokenut henkilökohtaisesti Voionmaan koulutuskeskuksessa monimediatoimittajaksi opiskeleva Miika Kekki, joka oli ala-asteella saadessaan tietää sairastavansa Marfanin oireyhtymää.

Kehonkuva alkaa muuttua 

Kun Kekki sai ensimmäistä kertaa kuulla sairaudestaan, ei asia juurikaan hetkauttanut häntä. Kaikki kuitenkin muuttui, kun yläaste alkoi. Vaikka koulutoverit ja opettajat tiesivät hänen sairaudestaan, ei sillä ollut merkitystä. Kekkiä alettiin kiusata, ja hänen kramppejaan vähäteltiin. Myös kipujen takia tulleita poissaoloja pidettiin lintsaamisena, mikä vain lisäsi bensaa liekkeihin kiusaajien silmissä.

“Ulkonäköäni nälvittiin paljon. Olin jo silloin yli kaksi metriä pitkä, mikä vaikutti myös kävelyyni. Näytin ehkä hieman hassulta”, Kekki sanoo. Hän kertoo myös, että hänen on ollut vaikea löytää kunnolla istuvia vaatteita. Jopa pluskokoiset t-paidat jäävät usein pituussuunnassa liian lyhyiksi.

“Tämä kaikki on aiheuttanut paljon haasteita omaan kehonkuvaani. Varsinkin nuorempana tuli mietittyä jatkuvasti sitä miltä näytän, kun vaatteetkaan eivät istuneet kunnolla”, Kekki toteaa.

Häpeä ja pelko hälvenee  

Vaikka yläaste oli vaikeaa aikaa Kekille, oli hän iloinen päästessään lukioon. Se tarkoitti uutta alkua ja mahdollisuutta aloittaa puhtaalta pöydältä. Samaan aikaan häntä kuitenkin jännitti tuleeko uudessakin koulussa sanomista hänen ulkonäöstään.

“Tein äidinkielen tunnille esitelmän itsestäni ja sairaudestani. Se otettiin tosi hyvin vastaan, eikä kukaan koko lukion aikana kommentoinut olemustani. Kaikki olivat päinvastoin todella kannustavia ja mukavia”, Kekki sanoo pirteästi.

Positiivisen lukiokokemuksen jälkeen hänen ei ole enää tarvinnut pelätä kiusatuksi tulemista. “Ehkä myös ikä on auttanut siinä”, Kekki sanoo. “Nyt osaan jo vähän kyseenalaistaa muiden käytöstä ja laittaa tarvittaessa vastaankin.”

Kekki kuitenkin kertoo, että tulee edelleen tuntemattomien ympärillä helposti miettineeksi mitä hänestä ajatellaan. Erityisesti jos joku sattuu katsomaan häntä normaalia pidempään. Silloin vanhat haamut palaavat helposti kummittelemaan.

Voionmaan koulutuskeskuksesta Kekki mainitsee lopuksi, että hän tuntee olonsa hyväksi tullessaan kouluun. ”Se on tuntunut mukavalta ja hyväksyvämmältä paikalta. Ihan niin kuin oma soppi kaiken keskellä.”

Lähteet: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Terveyskirjasto, Yle

+ artikkeleita

Kirjoittaja on Oulusta lähtöisin oleva vapaa-ajan urheilija, podcastaaja, suoratoistopalvelujen kuluttaja, periksiantamaton haaveilija ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja, joka opiskelee monimediatoimittajaksi. Sisällöntuotannossa hän haluaa nostaa erityisesti sellaisia näkökulmia, joita ei yleensä tuoda syystä tai toisesta esille.

+ artikkeleita

Kirjoittaja on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

TUOREIMPIA

Voitsilla yhteisöllisyys korostuu päätösten kautta

Voionmaan oppilaskunnan puheenjohtaja Iida Kopra toivoo tuoreilta voionmaalaisilta kommunikaatiota ja yhteistyötä. Toimikunnat luovat yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjäytymistä.  Kansanopistot ja koulutuskeskukset ovat tunnettuja poikkeuksellisesta yhteisöllisyydestään. Niin myös...

Tavoitteiden eteen kannattaa tehdä töitä

— Rasmuksen haaveet radioharjoittelusta kävivät toteen Media-alan ammattilinjalla tällä hetkellä opiskeleva Rasmus Lammintausta päätti tulla Voitsille. Hän kävi ensin vuonna 2020-2021 elokuva- ja tv-linjan, jonka jälkeen jatkoi...

Rohkeaa heittäytymistä tosi-tv maailmaan

Tosi-tv on vallannut niin television, lehdet, uutiset kuin myös monien meidän vapaaillat. Televisio-ohjelmien lajina se pyrkii esittämään dramaattisia tai humoristisia tilanteita niin kuin niitä ei...

Vuosi voitsilla

Millaista on opiskella Voitsilla toimittajaksi? Videolla opiskelija Ella Vuokila kertoo journalistilinjan lukuvuodesta 2021-22. Käsikirjoitus, kuvaus ja leikkaus Ella Vuokila. https://www.youtube.com/watch?v=0_zJv8k2yco

SUOSITUIMPIA