Vertaistukea, kahvia ja avosylin tapahtuvia kohtaamisia

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitseva SYLI-keskus tarjoaa syömishäiriöön liittyvää vertaistukea niin ammattilaisten kuin vapaaehtoistenkin voimin. Avun lisäksi saatavilla on kuitenkin ennen kaikkea mukavaa seuraa.

SYLI:n kahvihetkiin kuuluu kahvitarjoilua sekä pientä naposteltavaa, mutta mitään ei pakko ottaa.

Keittiössä poriseva Moccamaster levittää ympärilleen huumaavaa tuoksua, kun Syömishäiriöliitto SYLI ry:n Tampereen toimipiste alkaa täyttyä ihmisistä.

Joka tiistai ja torstai järjestettävä kahvihetki kokoaa yhteen kaikki halukkaat, joita joko oma tai läheisen suhde ruokaan sekä omaan kehoon mietityttää.

Paikan päällä voi halutessaan tutustua Syömishäiriöliiton toimintaan, tai vaikka vain kertoa kuulumisiaan. Sekä tietysti juoda samalla kupin kuumaa.

Sääntöjä tai vaatimuksia osallistumiselle ei ole, eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Myöskään diagnoosien tai lääkäreiden lähetteiden perään ei kysellä, vaan paikalle saa tulla kuka tahansa.

Lämmin vastaanotto

Käynti Tampereen SYLI-keskukseen tapahtuu Hämeenpuiston sisäpihalta.

Ovi käy tiuhaan tahtiin, kun väkeä marssii sisälle yksi kerrallaan. Toiminnanohjaajana työskentelevä Tuija Luhtala tervehtii jokaista saapujaa lämpimästi hymyillen, ja ohjeistaa heitä jättämään takit sekä kengät eteiseen ennen olohuoneeseen saapumista.

Lopulta erilaiset sohvat sekä nojatuolit, jotka on kaikki aseteltu suureen, neliön muotoiseen asetelmaan, alkavat olla täynnä. Moni istuu paikallaan jalat rennosti sylissä, ja muutamat puuhastelevat keskustelun lomassa esimerkiksi sukkapuikkojen tai värityskirjan parissa.

Olohuoneesta löytyy paljon puuhaa keskustelun lomaan. Erityisesti kutominen antaa käsille sopivasti tekemistä.

Nimikierroksella jokainen saa ensin kertoa oman etunimensä (tai halutessaan vaikka lempinimen), minkä jälkeen Luhtala alkaa kysellä ihmisten kuulumisia sekä ohjailla keskustelua tarpeen vaatiessa. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu varmistaa, että kaikki osallistujat ovat tietoisia SYLI:n turvallisen tilan periaatteista.

Niihin kuuluu muun muassa tieto siitä, että ryhmän sisällä käytäviä asioita ei saa jakaa ulkopuolisille, ja että kaikkien mielipiteitä tulee kunnioittaa. Kenenkään ei myöskään toivota ottavan puheeksi tarkkoja lukuja esimerkiksi ruokaan, painoon tai liikkumiseen liittyen.

Huoneentaulun ohjeiden tarkoituksena on pitää puhe mahdollisimman neutraalina ja muiden tunteita vahingoittamattomana.

Vaikeiden aikojen vaikutuksia

Ennen koronapandemiaa SYLI-keskuksen kahvihetkiä edelsi myös toisenlainen tapaaminen, jota nimitettiin puurohetkeksi. Tähän tapahtumaan osallistui aikoinaan myös Lempäälässä asusteleva Mirva Shibly, joka oli suunnitellut paikalle menemistä jo lähes vuoden päivät.

“Jännitin sitä tosi paljon, vaikka olinkin jo päässyt hyvin eteenpäin oman toipumiseni suhteen”, hän sanoo.

Shibly kuitenkin kertoo, että sai tapaamisissa jutella juuri sen verran kun itse tahtoi, ja että SYLI:ssä hän koki aina tulevansa kuulluksi.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Syli_syrjintavapaa-1024x683.jpg
SYLI toivottaa tervetulleeksi kaikenlaiset ihmiset iästä, sukupuolesta tai mistään muustakaan riippumatta.

“Vertaistuen rentous sekä hyväksyntä olivat valtavan helpottavia asioita monien ammattilaisten kohtaamisten jälkeen. Ryhmä antoi voimaa, ja koin itseni aina levänneemmäksi SYLI:n tapaamisten jälkeen. Ammattiapu kun tuppaa usein väsyttämään tavoitteellisuudellaan”, hän täsmentää.

Samaan aikaan kun korona sulki paikkoja ja perui muun muassa näitä puurohetkiä, se myös pahensi syömishäiriöiden tilannetta maailmalla. Tutkimusten mukaan pandemia sai niiden määrän räjähtämään jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi, ja uusien sairastuneiden lisäksi jo ennestään oireilevien tilanne vaikeutui entisestään.

“Kyse ei todellakaan ole enää mistään marginaali-ongelmasta”, toteaa Tampereen SYLI-keskuksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina työskentelevä Maija Borén.

Lisäksi hän huomauttaa, että vain kolmasosa kaikista syömishäiriöistä ylipäänsä tunnistetaan terveydenhuollossa, mikä sekin on ongelmallista.

Vertaansa vailla olevaa ymmärrystä

Vaikka SYLI:n kahvihetkiin on varattu aikaa vain kaksi tuntia, ei kukaan paikalla olijoista saati ohjaajista vilkuile kelloa. Siinä missä toisen juttu saattaa välillä venyä, voi joku toinen taas sanoa, ettei hänellä ole mitään erityistä tarvetta avautua tällä kertaa. Näin ollen kaikki saavat olla joko äänessä tai pysyä omissa mietteissään, ihan oman fiiliksensä mukaan.

Tästä syystä kahvihetkien sisältö ja tunnelma onkin aina uniikki ja erilainen. Välillä koko ryhmä saattaa nauraa jonkun heittämälle vitsille, ja toisella kertaa nuo samat kasvot voivat olla huolesta rypyssä tai jopa kyynelten peittämiä. Kaikki kuitenkin kuuntelevat toisiaan keskittyneinä, ja tarinoiden jatkuessa toisten suunnalta kuuluu useaan otteeseen hyväksyvää muminaa sekä kommentteja samaistumisesta.

Samanhenkisten ihmisten ympärillä tuntee heti, ettei ole ongelmiensa kanssa yksin.

Shiblyn mukaan yksi vertaistuen parhaista puolista onkin juuri siinä, että kun ongelmistaan pääsee puhumaan muiden kanssa, tajuaa kuinka inhimillisistä jutuista kaikessa onkaan kyse.

“Tuen avulla pystyy lievittämään syömishäiriöön liittyvää häpeää”, hän sanoo.

“Ja vaikka toipuminen onkin aina lähtökohtaisesti jokaisen omalla vastuulla, niin muilta saatu myötätunto auttaa. Lisäksi tuntuu hienolta, kun me vertaiset ymmärrämme toisiamme jo muutamasta sanasta, ilman sen suurempia ponnistuksia.”

Kun hyvä alkaa kiertää

Kahvihetkien lisäksi Syömishäiriöliitto tarjoaa keskusteluapua niin chatin kuin tukipuhelimenkin muodossa, ja paikan päällä kokoontuu myös erilaisia tukiryhmiä niin syömishäiriötä sairastaville kuin heidän läheisilleenkin. Nämä ryhmät toimivat usein täysin vapaaehtoisten voimin, ja vetäjien omat kokemukset sekä selviytymistarinat antavat toivoa myös uudemmille kävijöille.

Syömishäiriöliiton esitteiden lisäksi tilasta löytyy yhteystietoja myös mm. mielenterveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Näin kävi myös Shiblylle, joka ryhtyi itsekin toivuttuaan vapaaehtoiseksi.

“Kaikista tärkein anti SYLI:ssä on aina ollut toivon ylläpitäminen. Ihan jo se, että me voimme puhua asioista omien kokemustemme pohjalta, auttaa ihmisiä näkemään sairauden yli ja tajuamaan, että syömishäiriöstä voi toipua. Sen vuoksi haluan nyt itsekin mahdollistaa tämän kokemuksen uusille ihmisille”, hän kertoo.

Myös Veera Palonen, joka on toinen Tampereen tukiryhmien vetäjistä, kertoo ajautuneensa vapaaehtoiseksi samanlaisten kokemusten kautta kuin Shibly.

“Kävin täällä aiemmin itse hakemassa apua, ja nyt olen sitten toiminut pari vuotta vapaaehtoisena”, hän kertoo.

Rauhallinen näkymä talon sisäpihalle luo turvallista ja yksityistä vaikutelmaa, mikä sopii SYLI-keskuksen tarkoitukseen loistavasti.

Paloselle kaikista tärkeintä SYLI:ssä on ollut se, että hän on sairastaessaan löytänyt sieltä yhteenkuulumisen tunnetta. Hän on nimittäin joutunut jättämään rakkaan harrastuksen toipuessaan, ja kun sairauslomalla ollessa edes koulu- tai työympäristöä ei ollut, teki se hänet välillä todella yksinäiseksi.

“Minulle oli tärkeää saada elämääni tällainen paikka, jossa koen olevani osa jotakin yhteisöä. Täällä olen saanut tukea ja tsemppausta, ja minua on autettu haluamaan kohti sitä parempaa elämää”, Palonen sanoo.

Tunnelma ja sijainti kohdillaan

Niin Luhtala, Shibly kuin Palonenkin ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että parhaita asioita SYLI:ssä ovat ehdottomasti sekä sieltä löytyvä yhteisöllisyys, että kaikkien ihmisten luoma lämmin ilmapiiri. Myös paikan sijainti on ihanteellinen, sillä Hämeenpuistoon on helppo tulla kummalta puolelta Tamperetta tahansa.

“Vaikka SYLI:n tiloihin saattaa olla vaikea lähteä, mikäli oma toipuminen on vasta aluillaan, niin kynnyksen ylitettyään kaikki kuitenkin ylistävät siitä syntyvää helpotuksen tunnetta”, Luhtala korostaa lempeällä äänellä ja hymyilee kannustavasti.

Huonekasvit ja erilaiset valot luovat SYLI-keskuksen olohuoneeseen viihtyisää tunnelmaa ja lisäävät viihtyvyyttä.

Lähde: Syömishäiriöliitto, Iltalehti

+ artikkeleita

Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

+ artikkeleita

Valokuvauslinjan opiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti henkilö- sekä kaupunkikuvaamisesta. Tärkeintä hänelle töissään on tunteiden välittyminen, valojen ja varjojen vaihtelut, sekä arkisten asioiden taltiointi.

Tuoreita

Voionmaa tänään tukee vastuullista journalismia ja sananvapautta

Voionmaa Media on hyväksytty Jusanekin hallituksen syyskokouksessa Julkisen sanan...

Joskus, ehkä, suunnilleen – Suomen kielen ärsyttävimmät sanat

Kännykkäni näyttöön syttyy valo.   “Nyt oltais valmiita!”   “Häh, mä oon jo...

Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa. Kotimaisten levykauppojen divarimyynti...

Voionmaan musaskene

Voionmaan koulutuskeskuksesta löytyy paljon musiikin tekijöitä. Musiikin luominen vaatii...

Luitko nämä?

Pakokeino elämän paineesta

Stressi on kaikille tuttu tunne, ja monille videopelit ovat...

Ruokaa budjetilla – savutofukiusaus

Tekeekö mielesi jotain halpaa ja nopeaa syömistä? Lasketko viimeisiä...

Kolumni: Kannabis on laitonta, koska niin on aina ollut

Kannabiksen laillistamisesta ja dekriminalisoinnista on kohistu maailmassa jo vuosikymmenten ajan. Päihde-...

Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa. Kotimaisten levykauppojen divarimyynti...

Katukuvausta Vivian Maierin inspiroimana

Tamperelainen Jukka Paju opiskelee Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauksen ammattitutkintolinjalla. Hän...

Voionmaa tänään tukee vastuullista journalismia ja sananvapautta

Voionmaa Media on hyväksytty Jusanekin hallituksen syyskokouksessa Julkisen sanan neuvoston oppilaitosjäseneksi. Julkisen sanan neuvosto on suomalaisen median itsesäätelyelin, jonka jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin...

Joskus, ehkä, suunnilleen – Suomen kielen ärsyttävimmät sanat

Kännykkäni näyttöön syttyy valo.   “Nyt oltais valmiita!”   “Häh, mä oon jo nukkumassa?”   “Et voi olla?!”   “Oon.”   “Pitääkö sun kanssa sopia näkeminen aina kuukausi etukäteen, että varmasti ehdit?”   Mieleni teki vastata,...

Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa. Kotimaisten levykauppojen divarimyynti kukoistaa. Käytettyjä vinyyli- ja CD-levyjä myydään sekä ostetaan Tampereella edelleen aktiivisesti. Liikkeisiin kerralla myyntiin tulevien...