Ihmismieli ja sen toiminta kiehtoo yhä useampia, mutta polku yliopistoon psykologiaa opiskelemaan ei ole helppo. Onneksi sitä voi kuitenkin harjoitella etukäteen.
Suomen korkeakouluihin pyrkii joka vuosi tuhansia opiskelijoita, joista vain harva pääsee toivomaansa opiskelupaikkaan. Hakijoiden suuren määrän takia yhä useampi joutuu tyytymään välivuoteen tai johonkin muuhun väliaikaisratkaisuun, eikä psykologia ole poikkeus.
Kyseiselle alalle pääseminen on itse asiassa lääketiedettäkin vaikeampaa, kun ottaa huomioon hakijamäärän sekä aloituspaikkojen suhteen.
Alan suosio näkyy myös Voionmaan koulutuskeskuksella, missä yksi suurimmista ryhmistä koostuu nimenomaan psykologian opiskelijoista.
Jos psykologian opinnot yliopistossa kiinnostaa, pääsee alaa opiskelemaan Tampereelle ilman korkeakoulupaikkaakin. Yliopiston kampuksella TietoPinnissä sijaitseva Voionmaan koulutuskeskus tarjoaa nimittäin psykologian peruslinjan opetusta, joka keskittyy samoihin kurssisisältöihin kuin mitä yliopistossakin käydään ensimmäisen vuoden aikana.
Tähän havahtui aiemmin myös Iiris Ylijama, joka turvautui Voitsiin jäädessään ilman yliopistopaikkaa.
— Hain ensin yliopistoon psykaa opiskelemaan, mutta en saanut paikkaa. Kun sitten aloin selvittää muita vaihtoehtoja, tajusin että voisin opiskella ne samat psykologian perusopinnot myös kansanopistossa. Se tuntui heti tosi luontevalta ratkaisulta, Ylijama kertoo.
Eniten Ylijamaa kiinnostaa psykologiassa alan moninaisuus, sekä sen mahdollinen hyödyntäminen muussa elämässä. Lisäksi hän myöntää olevansa utelias ymmärtämään, miksi tietyt ihmiset käyttäytyvät usein tietyllä tavalla.
Mikäli avoimen yliopiston kurssit saa suoritettua hyväksytysti, on opiskelijoilla mahdollisuus hyväksilukea kaikki ensimmäisen vuoden opinnot päästessään myöhemmin sisälle haluamaansa korkeakouluun.
Voitsilla pääsee vuoden aikana suorittamaan kaikki psykologian perusopinnot, joista muodostuu 25 opintopistettä. Tämän lisäksi myös tilastotiedettä on mahdollista opiskella 15 opintopisteen verran.
Vaikka keskeisin asia opetuksessa ovat nimenomaan avoimen yliopiston kurssit, kuuluu koulutukseen myös erilaisia tehtäviä ja vierailuita. Sekä Ylijama että hänen ystävänsä Emilia Pessinen kehuvat pitävänsä juuri niistä erityisen paljon.
— Varsinkin poliisiammattikorkeakoulussa vierailu jäi mieleen. Siellä pääsimme seuraamaan oikeuspsykologin esiintymistä, ja näimme ihan konkreettisesti millaista työtä voisimme joskus tulevaisuudessa päästä tekemään. Se oli todella mielenkiintoista. Ehkä senkin takia, että rikollisuus ja siihen liittyvät oikeusjutut ovat aina kiinnostaneet minua, Pessinen toteaa.
Tämän lisäksi vierailijoita on saapunut myös esimerkiksi neuropsykologian ja kehityspsykologian aloilta, ja oppilaat ovat saaneet työskennellä erilaisien ryhmätehtävien parissa sekä kehittää tietojaan ja taitojaan oppimispelien avulla.
Ainoa negatiivinen asia, mikä Pessiselle tulee opiskeluista mieleen, on se että kurssien oppimateriaalina käytettävä kirjallisuus on englanniksi.
— Se tuo jonkin verran lisähaastetta, vaikka olisi hyväkin enkussa. Toisaalta opetus tapahtuu kyllä suomeksi, ja siinä tiivistetään hyvin pääasiat, hän sanoo.
Kaiken kaikkiaan Pessinen kertoo Voitsilla opiskelun vastanneen hyvin odotuksia, vaikka hän ei kouluun lähtiessään ollutkaan täysin varma siitä, mitä kaikkea vuosi tulisi pitämään sisällään.
Hän kuitenkin iloitsee erityisesti ryhmätöiden tekemisestä, sillä niiden avulla kaikki voivat täydentää toistensa osaamista ja löytää uusia näkökulmia opiskeluun.
— Ja onhan täältä löytynyt myös uusia kavereita, hän lisää hymyillen.
Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.
