Pelkkää huvia vai mahdollisuus vaikuttaa? 

Muistan vieläkin elävästi vuoden 2012 Euroviisut. Katselin tuolloin etukäteen osallistujamaiden musiikkivideoita, kun yhtäkkiä eteeni ilmestyi pirteä ja leveästi hymyilevä sanmarinolainen nainen. 

Hänen nimensä oli Valentina Monetta, ja hän lauloi kappaletta nimeltä The Social Network Song, joka nimensä mukaisesti kertoo sosiaalisesta mediasta. Olin itsekin tuolloin vasta opettelemassa Facebookin käyttöä, ja ehkä juuri siitä syystä kyseisen musiikkivideon leikkisyys ja kevyt sanoma saivatkin minut vain lähinnä virnistelemään. 

Sosiaalisen median sisältö oli nimittäin niihin aikoihin juuri sitä, mistä kyseisessä biisissä lauletaan. Hauskanpitoa. Kuvia. Hassuttelua. Huomatuksi tulemista. 

Nykyään tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen, ja some on muuttunut ennen kaikkea vahvaksi vaikuttamisen alustaksi. Olen itsekin jo aikoja sitten alkanut kyllästyä pelkkiin biletys- ja meikkivideoihin. Niiden jakaminen somessa ei tunnu palvelevan enää juuri ketään. 

Kun ottaa huomioon sen, miten paljon somessa tulee nykyään vietettyä aikaa, niin haluan ehdottomasti nähdä siellä muutakin kuin ihmisten pakkeloituja naamoja tai asukuvia. Haluan nähdä aitoutta. Rehellisyyttä. Rohkeutta. Jotain mihin voin samaistua tai mikä antaa ajattelun aihetta. Jotain syvällisempää ja merkityksellisempää. 

Oma feedini on nykyään tulvillaan kaikkea sellaista, mitä en vielä 10 vuotta sitten olisi osannut kuvitellakaan sieltä löytyvän. On laihdutuskulttuuria vastustavista kehoaktivisteja, sukupuolenkorjauksestaan puhuvia transhenkilöitä, sekä rasismia vastustavia toimittajia. Nykyajan some on minulle kaikkea muuta, kuin pelkkä viihdetarjonnan keskus. 

Parhaimmillaan tämä näkyy meille kaikille esimerkiksi Mahsa Aminin sekä George Floydin tyyppisissä tapauksissa, missä suuriakin toimijoita (kuten vaikka poliiseja tai virkamiehiä) osataan tarvittaessa kyseenalaistaa. Ilman somea näiden kahden henkilön traagiset kuolematkaan tuskin olisivat levinneet yhtä laajan yleisön tietouteen. 

Näin ollen, tuntuukin melko hämmentävältä katsella nykyajan valossa tuota Monettan vanhaa musiikkivideota ja lallatusta. Enää siitä syntyvän hymyn taustalla ei ole pelkästään viihdytetty olotila, vaan lähinnä tieto siitä, miten paljon pidemmälle noista ajoista on kehitytty. Ja hyvä niin. 

+ lisää artikkeleita

Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

Tuoreita

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan...

Luitko nämä?

Kun silmissä alkaa yhtäkkiä sumentua

Aiemmin silmälasit ostettiin vasta kun ilman niitä ei enää...

Ei pelkkää kameran takana seisoskelua

Kun Hyhkyn studion ulko-ovi aukeaa, voi sisältä kuulla tekemisen...

Voionmaan musaskene

Voionmaan koulutuskeskuksesta löytyy paljon musiikin tekijöitä. Musiikin luominen vaatii...

Kolumni: Koulutusta etsimässä

Kun opinto-ohjaaja käski etsimään itselle kiinnostavan koulutuksen Opintopolusta, olin...

Voitsilaiset <3 kaukosuhteet

Kaukosuhde voi aluksi mietityttää ja pelottaa monia. Selvitin Voionmaan...

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa naisvihaa. Naisviha ei aina tarkoita kirjaimellista vihaa naisia kohtaan, vaan rakenteellista vähättelyä tai opittuja ajatuksia....

”Tässä koulutuksessa pääsee edelleen kokeilemaan kaikkea uutta” – VAT-linjan opiskelijat kertovat valokuvan yhteis- kunnallisuudesta

Mikä on valokuvan paikka yhteiskunnassa ja voiko kuvalla vaikuttaa? VAT-linjalla opiskelevien Frida Loisan ja Sene Savolaisen mielestä valokuva voi olla poliittinen tai silkkaa kauneutta. –...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan. Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme...