Kun silmissä alkaa yhtäkkiä sumentua

Aiemmin silmälasit ostettiin vasta kun ilman niitä ei enää nähnyt mitään. Nykyään nuoret pyrkivät laseilla ennen kaikkea suojelemaan silmiensä terveyttä.

Vaikka silmälaseja on ollut käytössä vuosisatoja, on niihin pukeutumista usein vältelty viimeiseen asti. Tätä väitettä tukevat myös Voionmaan koulutuskeskuksessa media-alaa opiskelevat Julianna Kohonen sekä Mona Nyrhinen. He olivat molemmat teini-ikäisiä, kun heidän näkönsä alkoi heikentyä.

“Käytin ensimmäisiä lasejani uskollisesti noin vuoden verran, mutta sitten se vain jäi. Tuntui, että lasit olivat aina joko vinossa tai huurussa. Lopulta mukavuus vei voiton”, Nyrhinen sanoo.

Kohonen puolestaan ei tullut ikinä edes hankkineeksi silmälaseja, vaikka tarvetta olisi ollut. “En ole ikinä pitänyt laseja, sillä koen että mikään malli ei sovi minulle. Käytän mieluummin piilolinssejä”, hän kertoo.

Molemmat myöntävät, että silmälaseja olisi ollut hyvä opetella pitämään, mutta jostain syystä kumpikaan ei ikinä tottunut niiden käyttöön.

Silmien hyvinvointi edellä

Silmien terveys kiinnostaa yhä useampia. Kuva: Henriikka Salo

Vaikka silmälasit ovat edelleen yleisimpiä yli 60-vuotiailla, on niiden käytössä ollut huomattavaa kasvua erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Myös Instrumentariumilla lähes kaksikymmentä vuotta uraa tehnyt optinen myyjä Jenni Hartin sanoo nähneensä kysynnän kasvua nuorten aikuisten keskuudessa.

“Ihmiset haluavat elää terveellisemmin, ja sen myötä myös silmiä aletaan hoitaa ja suojella entistä aiemmin”, hän sanoo.

“Samoista syistä myös optikolle hakeudutaan nykyään herkemmin ja pienemmistäkin vaivoista.”

Hartin kertoo, että tilanne oli hyvinkin erilainen vielä 15 vuotta sitten. Silloin silmälasit hankittiin vasta kun oli ihan pakko. Nykyään, kun hyvinvoinnin tavoittelu on lisääntynyt, on monen ajattelutapakin toisenlainen. Tämän osoittaa myös se, että silmälaseja ei enää hankita pelkästään huonontuneen näön vuoksi, vaan myös esimerkiksi sinisen valon takia.

“Erilaisten näyttöpäätteiden kanssa työskentely on yleistynyt hurjaa vauhtia. Se näkyy siinä, että silmälaseja myydään myös ilman vahvuuksia. Monelle riittää pelkkä sinivalosuodatin”, Hartin myöntää.

Suosio kasvaa

Voionmaan koulutuskeskuksessa valokuvausta opiskeleva Riia Laitinen edustaa silmälasien suhteen uudempaa sukupolvea. Hän sai ensimmäiset lasinsa alle kaksi vuotta sitten, ja on siinä ajassa ehtinyt hankkia jo kahdet.

“Huomasin nopeasti, että ensimmäiset silmälasini eivät auttaneet kunnolla. Sitten paljastui, että näköni oli huonontunut entisestään jo alle vuodessa, ja jouduin ottamaan isommat vahvuudet. Nykyisiä lasejani olen käyttänyt noin puoli vuotta”, Laitinen sanoo.

Hän kertoo myös pelkäävänsä näkönsä huononevan entisestään.

Laitinen ei ole yksin vaivansa kanssa, sillä lähes 70% suomalaisista käyttää silmälaseja. Puolet heistä jatkuvasti, ja osa silloin tällöin, kuten esimerkiksi lukiessa tai töitä tehdessä.

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tastin mukaan asiaan vaikuttaa myös se, että moni suomalainen ei usko piilolinssien sopivan heille. Ei siis mikään ihme, että silmälasien käyttöaste jatkaa kasvamistaan Suomessa.

Erilaisia silmälasivaihtoehtoja löytyy nykyään laidasta laitaan joka liikkeestä. Kuva: Henriikka Salo

Millaista on olla hankkimassa ensimmäisiä laseja?

Mikko Koivisto suunnitteli ensimmäisten lasiensa hankkimista pitkään. Kuva: Henriikka Salo

Voionmaalla monimediatoimittajaksi opiskeleva Mikko Koivisto on ehtinyt miettiä ensimmäisten silmälasiensa hankkimista melkein kymmenen vuotta.

“Huomasin jo lukiossa, että näköni alkoi huonontua. Minun piti aina mennä luokan etuosaan istumaan, että näin taululle”, hän muistelee.

Asia jäi kuitenkin pelkästään ajatuksen tasolle. Myös silloin, kun sama ongelma toistui myöhemmin ammattikorkeakoulussa. Vasta Voitsille tultuaan Koivisto päätti viimein tarttua tuumasta toimeen, ja mennä tarkastamaan näkönsä lasien hankkimista varten.

“Silmien terveys on alkanut kiinnostaa selvästi enemmän”, hän myöntää.

Asiaan vaikutti myös se, että Koivisto oli saanut kuulla näöntarkastuksen olevan monessa paikkaa ilmainen. Ajanvarauskin tapahtui kätevästi netin kautta, ja lopulta koko homma hoitui todella nopeasti.

Koivisto myöntää silmälaseja sovitellessaan, että ei usko käyttävänsä niitä jatkuvasti, mutta haluaa silti hankkia ne. Ihan vain helpottaakseen opiskeluaan – sekä tietysti huolehtiakseen silmiensä terveydestä.

Lähde: NÄE ry

+ lisää artikkeleita

Lila on tamperelainen, kirjailijan urasta haaveileva nainen, jonka mielestä elämä on liian lyhyt viisivuotissuunnitelmien tekemiseen. Hän lukee paljon chick litiä sekä dekkareita, ja on koukussa niin Salkkareihin kuin tosi-tv-ohjelmiinkin.

Tuoreita

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo...

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne....

Pinkkiä feminismiä: Barbie-elokuva näyttää todellisen maailman epätasa-arvon ja joitakuita se harmittaa

Barbie-elokuva on rehellinen feministinen kannanotto, joka tulee tarpeeseen. Elokuvassa...

Luitko nämä?

Voionmaan musaskene

Voionmaan koulutuskeskuksesta löytyy paljon musiikin tekijöitä. Musiikin luominen vaatii...

Näin lahjoitat pyörän sitä tarvitsevalle 

Tampereella on tällä hetkellä kova tarve pyörille. Ojennathan auttavan...

Ratikalla vai bussilla?

Tampereella aloitettiin raitiovaunuliikenne virallisesti tänä vuonna, 2021 elokuussa. Ratikka...

Somen vinksahtanut keskustelukulttuuri 

Mikä oikein vaivaa, kun täytyy päästä sanomaan jotain, mitä...

Kaikilla on oikeus apuun

Maanantai-iltana puoli yhdeksän aikaan ulko-ovea avatessa kuuluu taloyhtiön hissistä...

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden opettamiseen, vaan myös omaan itseensä oppijana. Koulutuksen aikana opitaan myös, ettei kasvatustiede tarkoita pelkkää opettamista,...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo Werstaan uutta päänäyttelyä. Voitsilaiset ovat olleet mukana tuottamassa päänäyttelyssä esillä olevia lyhytelokuvia.  Näyttely avautui yleisölle 16....

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne. Avun hakemista voivat hankaloittaa häpeä, maskuliinisuuden rikkoutumisen pelko sekä perinteinen miehen malli.   –En enää tiennyt että...