Yön hiljaisuudessa töiden tekeminen ei ole aina idyllistä

Rautiainen odottelee pysäkillä matkan jatkumista, yö on ollut oletustakin rauhallisempi hänen vuoronsa aikana.

Yö laskee horisontin ylle ja kaupunki vajoaa pimeyteen. Hiljalleen asuntojen valot himmenevät ja ihmiset valmistautuvat unta varten. Kadut eivät kuitenkaan hiljene kokonaan, osan urakka on vasta alkamassa.

Yksi heistä on bussikuski Jari Rautiainen, joka on valmistelemassa hänen tämän öistä ajoneuvoaan reittiä varten.

– Näin talvisin liikenne on yöllä hyvinkin rauhallista, mutta kesäisin bussi voi olla täynnä keskiyöllä, Rautiainen kertoo samalla kun hän viimeistelee tarkastuksiaan. Bussi on hiljainen, siellä istuu vain muutama matkustaja. Matkan varrella he poistuvat pysäkki kerrallaan, lopulta bussissa on täysi hiljaisuus.

Kyydissä on oudon hiljaista, puheensolina on kadonnut ja bussissa kuuluu vain moottorin ryminä.

Yön matkustaja

On outoa istua yksin penkillä, kun auto kulkee reittiään pitkin. Jopa Rautiainen hämmästelee matkustajien vähäisyyttä.

– Yleensä tällä pysäkillä nousee aina matkustajia kyytiin, hän hymähtää ja jatkaa matkaa. Rautiaisen mukaan yöllä liikkuvia asiakkaita ei tarvitse pelätä, harvemmin on ilmaantunut vaaratilanteita.

– Kerran yksi asiakas uhkasi henkeäni noustessa bussiin. Sen jälkeen pyysin, että meille asennettaisiin tämä turvalasi. Lasi sijaitsee bussin hytin oven yllä ja turvaa kuskin oloa vuoron aikana. Kokemuksesta huolimatta Rautiainen on jatkanut yövuorojen tekemistä.

Hänen mukaansa yötyötä arvostetaan yhtä paljon kuin päivätyötä.

– Kyllä asiakkaat kiittävät, kun saavat kyydin aina yön myöhäisempiinkin aikoihin.

Rautiaisen mukaan työt sopivat sellaiselle ihmiselle, joka kykenee pysymään öisinkin virkeänä.

Matka on viime metreillä ja Rautiaisen vuoro on loppumassa. Vuoro kuitenkin jatkaa reittiään vielä myöhään yöhön.

Hyvää yötä

Toisella puolella kaupunkia suurimmat osat kaupoista ovat menneet kiinni, mutta kaiken keskellä juna-aseman vieressä sijaitsevan S-marketin LED-lamput tuovat valoa pimeyteen. Jonne Pirinen aloittelee vasta vuoroaan kaupassa. Hän käy tyhjät hyllyt läpi ja merkkaa alas mitä tavaroita uupuu.

– On täällä kyllä yöllä huomattavasti rauhallisempaa, lähinnä junamatkustajia käy öisin, hän huomauttaa.

Jonne Pirinen nauttii isyysvapaasta, työt ovat jääneet hetkeksi tauolle.

Kaupassa on öisin noin kolme työntekijää töissä. Tärkeimmät työvastuut ovat mehukoneiden pesu, kuorman purkaminen sekä hyllyttäminen. Työntekijöiden alhaisesta määrästä riippumatta Pirinen ei ole koskaan ollut peloissaan yövuoroa tehdessään.

– Meillä on täällä kokoaikainen vartiointi, joten ei tarvitse pelätä itsensä puolesta.

Jos kaupungissa on jokin tapahtuma, viikonloppuöisin voi olla enemmänkin asiakkaita.

– Kyllä ihmiset arvostavat sitä, että kauppaan pääsee aina näin öisinkin. Pirinen kertoo. Yötyöt eivät kuitenkaan sovi kaikille, on oltava sopeutuva muuttuvaan aikatauluun sekä epänormaaliin päivärytmiin.

Esimerkiksi Pirisen tapauksessa hän on kahden lapsen isä ja onkin tästä syystä jättäytynyt yötöistä hetkeksi aikaa.

– Aikomuksena on kyllä mennä takaisin yötöihin heti kuin lapset tuosta vain kasvavat, Pirinen kommentoi.

  Yötyö on kuin päivätyön vastapuoli, ihan oma maailmansa. Yötyöhön ei vain kuka tahansa kykene ja asiakkaiden määrästä riippumatta se voi olla kovinkin rankkaa. Siksi onkin tärkeää, että arvostamme ja kiitämme näitä yöllisen elämän ahkeroitsijoita.

+ lisää artikkeleita

Oskari Rantala on aspiroiva kirjailija, toimittaja sekä julkinen figuuri. Todellisuudessa hän on loistava murtamaan luitaan. Oskari on myös musiikin rakastaja ja kova hakkamaan videopelejä.

Tuoreita

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan...

Luitko nämä?

Pelkkää huvia vai mahdollisuus vaikuttaa? 

Muistan vieläkin elävästi vuoden 2012 Euroviisut. Katselin tuolloin etukäteen...

Pitkän parisuhteen taustalla hikeä ja pullantuoksua 

Metsäpolku on peittynyt koivuista pudonneisiin kellertäviin lehtiin. Polulla kulkevat...

Kolumni: Kannabis on laitonta, koska niin on aina ollut

Kannabiksen laillistamisesta ja dekriminalisoinnista on kohistu maailmassa jo vuosikymmenten ajan. Päihde-...

Uusi, upea Bläk Boks

Bläk Boks on uusi salibandyareena Ideaparkissa, Lempäälässä. Toki areenalla...

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa naisvihaa. Naisviha ei aina tarkoita kirjaimellista vihaa naisia kohtaan, vaan rakenteellista vähättelyä tai opittuja ajatuksia....

”Tässä koulutuksessa pääsee edelleen kokeilemaan kaikkea uutta” – VAT-linjan opiskelijat kertovat valokuvan yhteis- kunnallisuudesta

Mikä on valokuvan paikka yhteiskunnassa ja voiko kuvalla vaikuttaa? VAT-linjalla opiskelevien Frida Loisan ja Sene Savolaisen mielestä valokuva voi olla poliittinen tai silkkaa kauneutta. –...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan. Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme...