Tampereen yliopisto oli vallattuna 11 päivää. Toimittajalinjan Liinu Nieminen kävi katsomassa, miltä aamu vallatussa yliopistossa näytti.
Tampereen yliopiston valtauksessa vallitsee lämmin ja yhteisöllinen tunnelma. Tilanne on kuitenkin dystooppinen: ihmiset vaativat toimeentuloa ja mahdollisuutta elämään suomalaisessa hyvinvointivaltiossa vuonna 2023.
Yliopistoja on vallattu syyskuun aikana ympäri Suomea aina pääkaupunkiseudulta Lappiin asti. Tampereen yliopiston valtaus alkoi maanantaina 25. syyskuuta. Sen suunnittelu aloitettiin sitä edeltävänä torstaina Linnasta ei luovuta -Telegram-ryhmässä. Ryhmä sai alkunsa, kun marraskuussa 2021 Tampereen yliopistoyhteisö kapinoi tilasäästöjä vastaan. Nyt kahta vuotta myöhemmin opiskelijat osoittavat mieltään hallituksen epäreiluja leikkauksia vastaan.
Opiskelijat vaativat, että elämisen edellytyksistä ei leikata. Hallitus kaavailee indeksijäädytyksiä opintotukeen, lainapainotteisuuden lisäämistä ja asumistuen heikentämistä. Valtaajien mielestä opintorahan osuutta opintotuesta olisi päinvastoin nostettava, sillä nykyinen järjestelmä lähes pakottaa lainan ottamiseen. Myös pöydällä olleet lukuvuosimaksut halutaan pois hallituksen asialistalta. Kurjistavalle politiikalle halutaan loppu.
Opiskelijat ovat tähän mennessä nukkuneet Tampereen yliopiston keskustakampuksella yhteensä kahdeksan yötä. Aulat ovat täynnä patjoja, makuualustoja ja telttoja, jotka muodostavat pieniä kyliä. Pääaulasta löytyy lisäksi esimerkiksi esiintymislava, kylttipaja ja virkkauspöytä. Pöydällä lojuu villalankoja, joista on tekeillä niin sanottuja isoäidin neliöitä. Niistä on tarkoitus koostaa suuri yhteinen peitto.
Valtaus vaikuttaa hyvin organisoidulta. Eri tiimeihin on ollut paljon halukkaita, joten tehtäviä on ollut helppo jakaa. Esimerkiksi muonitustiimin henkilömäärä on noussut alun kymmenestä jopa 25 opiskelijaan.
Toisen valtausviikon toisena päivä Usva Palola ja Hanna Nikkola ovat aamupalantekovuorossa. Kovin moni muu ei ole vielä kahdeksalta herännyt.
Ruokaa tehdään kerralla noin kuudellekymmenelle henkilölle. Sitä tarvitaan siis paljon. Kaikki ruoka on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä, jotka ovat olleet yhteydessä yliopiston päätalon valtausinfoon. Esimerkiksi omenoita on tuotu paljon, ja niistä on leivottu omenapaistosta jo muutamana päivänä. Tänä aamuna tekeillä on kaksi valtavaa kattilallista puuroa.
Valtaajat ovat paikalla paitsi itsensä, myös muiden takia.
— Jos nämä leikkaukset tapahtuvat niin minulla ja monella muulla ei jää rahaa ruokaan. Olen tosi huolissani itsestäni, mutta myös läheisistäni ja muista ihmisistä, joihin tämä osuu, Palola sanoo huolta äänessään.
Hän muistuttaa, että demokratia ei ole pelkästään äänestämistä. Myös kansalaisaktivismi on hyvä vaikuttamisen muoto, sillä yleensä poliittisissa asemissa on hyvätuloisia ihmisiä. He eivät ymmärrä tai halua ymmärtää esimerkiksi vähemmistöjen tai huono-osaisten elämän realiteetteja.
— Aktivismi on demokratian peruspilari. Mielenosoituksilla ja kansalaisaktivismilla on saatu aikaan sellaisia muutoksia, joita pidetään nykyään itsestään selvinä, Palola lisää.
Hän viittaa esimerkiksi viiden päivän työviikkoon, naisten äänioikeuteen ja tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Nekään eivät olisi mahdollisia ilman aktivismia.
Palola jatkaa puuron valmistamista. Pian nälkäiset valtaajat heräävät aamupalalle.
