Teksti Marko Heulamaa-Forss. Kuvat Veikka Joki-Erkkilä.
Lasten ja nuorten jääkiekkoharrastuksen kalleus on paljon puhuttu aihe, sillä kyseessä on yksi Suomen kalleimmista urheilulajeista harrastaa. Varusteet, jäävuorot, valmennusmaksut ja kilpailumatkat tekevät jääkiekosta perheille ison taloudellisen panostuksen. Lempäälän Kisan valmennuspäällikkö Saku Järvi valottaa seuran näkökulmaa ja heidän tapojaan koettaa saada laji säilymään kaikille lapsille mahdollisena harrastusvaihtoehtona.
Toimintatapojen muutos etenee
Lempäälän Kisassa kausimaksut käytetään junioritoiminnan kehittämiseen ja kauden kustannusten kattamiseen, mikä Järven mukaan vahvistaa perheiden luottamusta ja kannustaa uusia harrastajia liittymään mukaan.
Järvi toivoo seurojen välistä yhteistyötä yhteisten haasteiden, kuten matkakustannusten ja pelimatkojen järjestämisen, helpottamiseksi. Hänen mukaansa on olennaista, että lapsilla on mahdollisuus kehittyä jääkiekossa, ja seurojen sekä jääkiekkoliiton tulisi tukea tätä tavoitetta.
Seurojen ratkaisut perheille kustannusten hillintään
Järven mukaan seuran tavoitteena on tehdä jääkiekosta saavutettavaa kaikille.
– Tätä varten olemme kehittäneet matalan kynnyksen toimintamalleja, kuten Leki Leijona kiekkokoulun ja -luistelukoulun, joissa lapset voivat kokeilla lajia ilman suuria taloudellisia sitoumuksia. Näin nuorilla pelaajilla on mahdollisuus tutustua jääkiekkoon turvallisesti ja ilman painetta siitä, että pitäisi heti hypätä ’syvään päähän”, sanoo Järvi
Esimerkiksi kiekkokoulun 149 euron kausimaksu sisältää kaiken tarvittavan: kerran viikossa ohjatun toiminnan, juomapullon ja treenipaidan. Tavallinen harrastajan kiekkokausi maksaa noin 800 euroa, ja lisää kustannuksia voi tulla jotakin satasia enemmän riippuen siitä, mitä palveluja nuorelle ostetaan normaali kausitoiminnan lisäksi.
Jotta kulut voisivat pysyä kohtuullisena ja kurissa, toimintaan tarvitaan kuitenkin vapaaehtoisia vanhempia ja muita avustajia.
Vanhemmat vaativat ammattilaisia
Viime vuosina vanhempien vaatimukset ammattimaisesta valmennuksesta ovat kasvaneet. Tämä on lisännyt seurojen tarvetta investoida ulkopuolisiin asiantuntijoihin, kuten taitovalmentajiin ja lajin ulkopuolisiin fysiikkavalmentajiin. Tällainen kehitys tuo mukanaan kustannuksia, jotka voivat myös vaikuttaa harrastajamääriin.
Suurilla paikkakunnilla harrastajamäärät ovat pysyneet suhteellisen vakaina, mutta pienemmillä paikkakunnilla muuttotappio on johtanut harrastajamäärien laskuun.
Ammattimaisten valmentajien palkkaaminen onkin nostanut kustannuksia niin suurilla kuin pienillä paikkakunnilla.
Suomen Urheiluliiton nuorisopäällikön Piia Lyyran mukaan lajirajat ylittävä yhteistyö voisi olla oiva keino hillitä kasvavia lajikustannuksia.
-Yhteistyönä voitaisiin esimerkiksi palkata yksi juoksuvalmentaja vetämään yhdet juoksutreenit samaan aikaan kahden eri seuran joukkueelle, Lyyra sanoo.
Lempäälän Kisassa hinnoittelu on pyritty pitämään mahdollisimman läpinäkyvänä. Koko kausimaksu kattaa kaikki kustannukset, ja varat käytetään täysimääräisesti junioritoiminnan kehittämiseen.
Ison seuran näkökulma
Tapparan alle 12-vuotiaiden valmentaja Teemu Hovi nostaa lajin kalleuden haasteista esiin erityisesti kuljetuskustannusten kasvun ja pelireissujen pituuden.
Tapparassa kausimaksu koostuu kahdesta osasta: seuramaksusta, joka kattaa seuran toiminnan kuluja, ja toimintamaksusta, joka kattaa suoraan toiminnasta aiheutuvat kulut. Lisäksi pelaajilla on mahdollisuus osallistua ylimääräisiin peleihin ja turnauksiin, jotka laskutetaan erikseen.
- Kustannuksia voisi saada pienemmäksi esimerkiksi lajirajoja ylittävän yhteistyön avulla, sanoo Hovi.
Hovin mukaan yhteistyön avulla seurat voisivat esimerkiksi jakaa jatkuvasti nousevia kustannuksia keskenään. Myös vähentyneiden vapaaehtoisten työ takaan jakaminen helpottuisi, kun he voisivat lajirajojen yli auttaa toisiaan.
-Olen toiminut useamman vuoden jääkiekon parissa valmentajana ja vapaaehtoisena toimiminen tuo paljon iloa, kun näkee lasten onnistuvan, sanoo Hovi.
Lajiyhteistyö voisi olla ratkaisu lajien nousevien kustannuksen hillitsemiselle, mutta samaan aikaan kaikki lajit kilpailevat samoista maksavista vanhemmista. Kilpailuasetelma asettaa rajoitteita lajirajoja ylittävälle yhteistyölle merkittävästi, koska tarkkaa summaa ei haluta julkaista kilpaileville lajeille, ettei lajia tai seuraa valitseva vanhempi valitse hinnan vuoksi juuri jotakin toista lajia.
Tällä hetkellä jääkiekkokausi maksaa halvimmillaan noin tuhat euroa riippuen seurasta. Vastaava kausi salibandyn, jalkapallon tai yleisurheilun puolella saattaa maksaa noin 700 euroa. Hintaero johtuu siitä, että lajien halli- ja oheisharjoittelut ovat halvempia. Kyseisten lajien kohdalla ei myöskään käytetä niin paljon ulkopuolista, ostettua valmennusta kuin jääkiekossa.
Kuvat: Veikka Joki-Erkkilä
