Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle.

Misogynia tarkoittaa naisvihaa. Naisviha ei aina tarkoita kirjaimellista vihaa naisia kohtaan, vaan rakenteellista vähättelyä tai opittuja ajatuksia. Naisvihan käsite ei ole yksinkertainen ja siksi sitä voikin olla vaikea tunnistaa.

Ylen artikkelissa nykykulttuurin ja sukupuolentutkimuksen dosentti Tuija Saresma tarkentaisi naisvihan käsitettä. Saresma alleviivaa naisvihan rakenteellisuutta eli sitä, kuinka omaksumme sen yhteiskunnassa jopa tiedostamattamme.

Onko nainen sitten pelkkä jälkiajatus?

Kaikki on naisten syytä!

Jo Raamatusta lähtien nainen on tehty miestä varten. Jumala teki miehen omaksi kuvakseen, ja nainen tehtiin miehen kylkiluusta. Onko nainen sitten pelkkä jälkiajatus?

Raamatussa ensimmäinen nainen Eeva syö omenan, ja sitten kaikki lentävät ulos paratiisista. Eeva eli nainen on siis syyllinen kaikkeen pahaan maailmassa.

Naisviha asuu ja voi hyvin patriarkaalisessa eli miesvaltaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunta palvelee miestä ja on rakennettu miehille. Suurin osa kaikesta tässä maailmassa on tehty sopimaan miesten keholle. Se on naisvihaa, että autojen turvallisuusmekanismit on mitoitettu miehen keholle. Se on naisvihaa, että puhelimet on suunniteltu sopimaan miehen käteen. Patriarkaatissa keskeistä on se, että valta on miehillä. Patriarkaatissa nainen on toinen. Nainen on vain vaimo, äiti tai tytär. Raamatussa huora tai pyhimys.

Naisvihaan ja patriarkaattiseen yhteiskuntarakenteeseen kuuluu miehinen pelko oman sosiaalisen aseman menetyksestä. Patriarkaatissa tämä tarkoittaa sitä, että valta pysyy miehillä, eikä se saisi muuttua. Naiset pysykööt keittiössä.

Urbaanin myytin mukaan feministit polttivat rintaliivejä 1960-luvun Yhdysvalloissa. Nyt rintsikat paloivat oikeasti vastalauseena misogynialle.

Nyrkin ja hellan välissä

Naisviha ilmenee pahimmillaan väkivaltana. Vuonna 2020 Yle uutisoi Suomen olevan Euroopan unionin toiseksi vaarallisin maa naisille. Naisten pahoinpitelyissä tapahtumapaikka on usein koti tai työpaikka.

Parisuhdeväkivallassa valtaosa tekijöistä on miehiä. Seksuaalinen väkivalta kohdistuu yleisimmin naisiin ja tyttöihin. Sosiaalipolitiikan professori Marita Husso kertoo näiden väkivallan tilastojen takana olevan asenteet ja odotukset eri sukupuolten käyttäytymisestä. Jälleen patriarkaatti voittaa. Kolumnissaan Sisäistetty naisviha saa meidät vihaamaan asioita, joita teinitytöt rakastavat Raisa Omaheimo tuo esiin sen faktan, että naisten arvo on ollut historiallisesti ihan lainsäädännöllisestikin pitkään vähäisempi kuin 
miesten.

”Ei ole ollut oikeutta omaan sukunimeen, ei suojaa raiskaukselta avioliitossa”, Omaheimo kirjoittaa.

Miellyttämässä miehiä

Tytöiltä oletetaan kypsää käyttäytymistä nuoresta asti.

”Pojat on vain poikia” on lause, jonka moni tyttö on lapsuudessaan kuullut, kun on avannut suunsa poikien epäkunnioittavasta ja sopimattomasta käytöksestä.

Muistan, miten alakoulussa vuotta vanhempi poika laittoi puukapulan housuihinsa. Hän käveli luokallani olleen tytön luokse ja alkoi nylkyttämään tytön kylkeä.

Omaheimo pohtii oikeutetusti kolumnissaan, miksi pojille ei kerrota tyttöjen kehittyvän nopeammin ja käsketä kunnioittaa ja oppia heiltä. Minä kysyn miksi naisten pitäisi osata varoa miehiä?

Tarina rintaliivejä polttavista feministeistä on myytti, eli sitä ei ole ikinä tapahtunut.

Sisäistämme naisvihan

Misogynisen yhteiskunnan tuloksena naiset ovat itsekin sisäistäneet naisvihan. Naiset ajattelevat misogynisesti itsestään ja muista naisista. Tällaisessa tilanteessa alistettuna ollut ihmisryhmä, eli tässä tapauksessa naiset, alkavat uskomaan ja omaksumaan heihin kohdistuvan syrjinnän syyt. Minulla itselläni on sisäistettyä misogyniaa. Niin on myös ystävillänikin.

Minulla kesti kauan tajuta, kuinka paljon sisäistettyä naisvihaa minulla on. Sisäistetty misogynia jää monilta naisilta huomaamatta, koska se on niin syvälle sisäänrakennettu ajatusmalli. En voinut ennen kuunnella naisten tekemää musiikkia, koska se oli automaattisesti huonoa. 
Naisten ääni myös ärsytti.

Aloin myös vihaamaan vaaleanpunaista. Se on tyttöjen väri. Pienenä minulla oli kokonaan vaaleanpunainen huone ja nyt en ole vuosiin omistanut mitään vaaleanpunaista. Haluaisin, että tämä muuttuisi, ihan vain pienen vaaleanpunaista rakastavan Justiinan takia.

Pick me, choose me, love me

Sisäistettyyn naisvihaan kuuluu myös ajatus siitä, että en halua olla kuten muut tytöt. Tällaiselle ajattelulle on myös käsite pick me girl. Nainen kokee, että ei ole kuten stereotyyppinen nainen, eikä tällöin sovi yhteiskunnan rakentamaan naisen muottiin. Koska stereotyppinen nainen nähdään huonona, heikkona ja huorana, on helppoa ajatella itsestä, että en minä ole tuollainen.

Omaheimo sanoittaa ajatuksen tämän taustalla. Tärkeintä on olla kaikkea muuta kuin niitä asioita, joita tyttöyteen liitetään. Tyttöys nähdään edelleen yhteiskunnassamme jotenkin huonona.

Naisten kriitikot

Me naiset olemme usein toistemme kovimpia kriitikkoja. Sisäistetty naisviha koskee myös naisten ajatuksia toisista naisista. Huomaan itsekin miettiväni, onko lyhyt hame aina sovelias tapa pukeutua. Huomaan keskittyväni naisten käyttäytymiseen ja miettiväni, kuinka turhamaista tai ärsyttävää se on.

Joskus kuntosalilla minulla on ollut sellainen olo, että muut naiset arvostelevat minua. Tälle ajatukselle ei ole mitään pohjaa. On hankala tietää, mitä ajatella itsestään, kun keskittyy vain siihen, mitä muut ajattelevat minusta.

Esseen kirjoittaja Justiina Juutilainen ja kuvaaja Liinu Nieminen kävivät polttamassa rintaliivejä Tampereen Patosillalla.

Vapaus misogynian kahleista

Ainoa keino vapautua sisäistetyn misogynian kahleista on ymmärtää ja tunnistaa ne ajatukset, joita se synnyttää. Kun huomaat itselläsi tällaisia ajatuksia, kannattaa pysähtyä ja miettiä, miten tällaisesta ajatusmallista pääsisi pois. Sisäistetty misogynia tulee näkyväksi puhumalla. Sisäistetyn naisvihan kokemus on aina henkilökohtainen.

Taistelussa naisvihaa vastaan on tärkeää tuoda ihmisten tietoisuuteen, mitä misogynia edes tarkoittaa. Mielestäni jo peruskouluissa pitäisi opettaa, mitä naisviha on. Pitäisi kertoa avoimesti, mitä seksismi tarkoittaa ja millaisia epätasa-arvoisia asioita maailmassa on. Misogyniasta puhuminen ja opettaminen jo lapsille, on ratkaisu sukupolvien läpi kulkeutuneen naisvihan rikkomiseen.

Kuvat: Liinu Nieminen

Kokemus naisena kasvamisesta on inspiroinut Voionmaan koulutuskeskuksen toimittajaopiskelijoita kirjoittamaan kokemuksistaan aiheeseen liittyen. Ihan paskaa olla nainen –juttusarja käsittelee naiseutta ja sitä, kuinka vaikeaa on olla nainen yhteiskunnassamme. Tekstit ja kuvat pyrkivät herättelemään lukijan ajatuksia yhteiskunnan epäkohtiin liittyen. 

+ lisää artikkeleita
+ lisää artikkeleita

Tuoreita

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan...

Voionmaalta ponnistaa uusi räppärisukupolvi: rajat on tehty rikottaviksi

Tampereelta on nousemassa uusi sukupolvi rap-artisteja. Minea Aittokoski eli...

Luitko nämä?

Uusi, upea Bläk Boks

Bläk Boks on uusi salibandyareena Ideaparkissa, Lempäälässä. Toki areenalla...

He, jotka loistavat kameran takana

Koulun tiedotuslehden Väinön kuvien takaa löytyy joukko valokuvauslinjalaisia, jotka...

Voionmaan musaskene

Voionmaan koulutuskeskuksesta löytyy paljon musiikin tekijöitä. Musiikin luominen vaatii...

Lukuvuosi toimittajalinjalla on ollut elämäni paras: täynnä itkua, naurua ja yhteisöllisyyttä

Monimediatoimittajalinja on myös paljon muuta kuin media-alan taitojen opettelua....

“Kädet tärisevät, tuskanhiki valuu ja ahdistaa”: lavalla nähtiin rohkeaa heittäytymistä jännityksestä huolimatta

Näyttelijälinjalaisten nokkela luomus toi yleisölle valoa syksyn pimeyteen. Ryhmän...

”Tässä koulutuksessa pääsee edelleen kokeilemaan kaikkea uutta” – VAT-linjan opiskelijat kertovat valokuvan yhteis- kunnallisuudesta

Mikä on valokuvan paikka yhteiskunnassa ja voiko kuvalla vaikuttaa? VAT-linjalla opiskelevien Frida Loisan ja Sene Savolaisen mielestä valokuva voi olla poliittinen tai silkkaa kauneutta. –...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan. Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan vakiasiakkaiden kanssa ja keskustella lähiöpubiyhteisöjen merkityksestä. Ikkunat ovat osittain teipatut. Teippauksissa on lautakuvioita. Ikkunan rustiikkisessa kyltissä...