Istun Tampereen yliopiston aulassa mustalla nahkasohvalla, kun alempana aulassa valtaukseen osallistuja pitää puhetta. Puhe liittyy hallitukseen ja heidän tavoitteeseensa leikata opiskelijoiden rahoista vielä lisää. Yliopistot on vallattu, kymmeniä muita kouluja on liittynyt mukaan, eikä mielenosoitus näytä hiipuvan.
Tuntuu siltä, ettei opiskelijoita oteta tosissaan, meitä vähätellään. Onhan se totta, ettei opiskelijoilla ole mitään pelinappuloita tässä poliittisessa shakkiottelussa, joten ainoa vaihtoehto on olla pelaamatta. Usein kuulee samaa kommenttia liittyen oppilaiden vaatimuksiin, ”Menisitte vain töihin.” Mihin? Helvetti, koulu on työtä, istut päivästä toiseen kuusi tuntia luentosalien penkeillä ja sinulta oletetaan työssäkäyntiä sen jälkeen. Minne sitten menisit töihin. Ainoat työmahdollisuudet, joita sinulle tarjotaan ovat minimipalkkaiset ilta- ja viikonloppu työt. Vähäinen vapaa-aikasi menisi niiden ohessa ja palkkakin niin haperaa, ettei siitä suurta iloa muutenkaan tulisi.
Suhtautuminen on hyvin samanlaista, kuin Pohjois-Amerikassa touko—syyskuussa tapahtuneeseen “Writers Strike” eli käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakkoon. Lakko keskittyi käsikirjoittajien palkkoihin, sekä tekoälyyn liittyvistä huolista. Lakkoja pidettiin turhana ajanhukkauksena, eikä niitä otettu tosissaan. Monet studiot olivat valmiit antamaan mielenosoitusten jatkua siihen asti, että kirjoittajat menettävät kotinsa. Lopulta lakkoilu kuitenkin onnistui, ja vaatimukset saatiin läpilyötyä. Studiot ja kirjoittajat pääsivät yhteisymmärrykseen. Suurin ero lakossa ja yliopistojen valtauksissa on se, ettei opiskelijoilla ole suoranaista vaikutusta lakkauttaa mitään yhteiskunnan osaa.
Todellisuudessa emme saa aikaan tarpeeksi suurta yhteiskunnallista häiriötä, jos opiskelijat vain istuvat yliopiston aulassa osoittamassa mieltään, ja muut jatkavat elämäänsä. Jossain vaiheessa uutisointi valtauksista lakkaa, tai opiskelijoiden elämä nappaa kiinni. Linnoittautuminen ei tule saamaan muutosta aikaan. On siis aika lakata piiloutumasta peiton alle ja kohdata mörkö kasvotusten. On aika ottaa härkää sarvista eikä antaa hallituksen riepotella meitä ympäriinsä, miten huvittaa. Sen sijaan, että äänemme jäisi kaikumaan ainoastaan yliopistojen käytäville on meidän vietävä se sinne, missä se kuullaan parhaiten. Muutosta ei synny ilman toimintaa, joten yllytän kaikkia opiskelijoita ryömimään ulos bunkkereistaan, nostamaan lippumme korkealle ja marssimaan suoraan Eduskunnan portaille protestoimaan tätä muutosta.
Lue lisää aiheesta: Tampereen yliopiston valtauksessa puuroa kuluu litroittain ja telttoja on kuin pienessä kylässä
Oskari Rantala on aspiroiva kirjailija, toimittaja sekä julkinen figuuri. Todellisuudessa hän on loistava murtamaan luitaan. Oskari on myös musiikin rakastaja ja kova hakkamaan videopelejä.