Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.
Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan.

Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme oli kirjoittaa teksti suomen kielen merkityksestä.

Muistan kirjoittaneeni, että minulla ei oikein ole minkäänlaista suhdetta suomen kieleen. Se ei ole minulle tärkeää, se on ruma ja täysin turha kieli. En osannut ajatella suhdettani kieleen objektiivisesti.

Alakoulussa minulla oli paljon ongelmia äidinkielen kanssa. Kirjoittaminen ei sujunut, mutta lukeminen oli kaikista hankalinta. En edes päässyt toisella luokalla olevista lukutesteistä läpi. Olin onnekseni muissa aineissa sen verran hyvä, että en jäänyt luokalle. Koin häpeää siitä, että en osannut lukea.

Vaikka lopulta opin lukemaan, suuremmat kirjoittamisen ongelmat olivat läsnä vielä lukiossakin. Pilkkusäännöt, yhdyssanat ja muut kielioppisäännöt eivät vain jääneet päähän. Eikä tätä ongelmaa auttanut se, että en huomannut omia virheitäni.

Teiniangsti

15-vuotiaalla Justiinalla oli ehkä hieman angstinen suhde äidinkieleen. En silloin voinut edes kuvitella haaveilevani urasta, jossa suomen kieli on keskiössä.

Minulla oli onnekseni ihana äidinkielen opettaja lukiossa. Hänen avullaan aloin tykkäämään kirjoittamisesta. Hyvällä opettajalla on paljon merkitystä siihen, miten oppilaat kokevat kyseisen oppiaineen. Jos opettajasta ei pidä, tulee myös suosikkiaineestakin helposti pakkopullaa.

Mielipide

Asenteeni on muuttunut näin vuosien kuluessa. Nyt voin sanoa, että rakastan suomen kieltä.

Suomen kieli on alkanut tuntumaan omalta. Yksi syy siihen on musiikki. Nykyään lähes poikkeuksetta kuuntelen suomenkielistä musiikkia. Olen huomannut vasta viimeisen vuoden aikana, kuinka kaunis kieli suomi on.

Upea esimerkki kielellisestä kauneudesta on Pehmoainon uusi albumi Soittorasia. Albumilla suomen jopa hieman tönköstä kielestä tulee notkeaa, hentoa ja kaunista.

Itseilmaisun tärkeys on lähentänyt suhdettani suomen kieleen. Omalla äidinkielellä itsensä ilmaiseminen on helpompaa kuin vieraalla kielellä. Suomen kielessä on laajat mahdollisuudet itseilmaisuun, sillä kielen sanavarasto on hurjan laaja.

Kielellistä kauneutta

Tönkköys ja rumuus on muuttunut kauneudeksi ja sointuvuudeksi. Rakkauden kielenä suomi ei ole niin sulava kuin englanti. Kuitenkaan lause “minä rakastan sinua” ei tunnu niin paljon kuin sanottuna omalla äidinkielelläni.

Kaunein tietämäni rakkauslaulu on suomenkielinen. Samuli Putron kappale Olet puolisoni nyt on herkkä, mutta raadollinen. Se, kuinka laulu kuvaa elämää nähnyttä ja kokenutta rakkautta laittaa sanattomaksi.

Myös ajatus siitä, että muualla maailmassa kukaan ei ymmärrä omaa kieltäni, on tavallaan lohduttava ja tekee siitä ainutlaatuisen. Suomen kieli on kuin meidän oma pieni salaisuutemme.

Kolumnisti Justiina Juutilainen haaveilee toimittajan urasta, vaikka suhde äidinkieleen ei ole aina ollut helppo.

+ lisää artikkeleita

Tuoreita

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan –...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti,...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana...

Psykologialinja antaa pohjan yliopistoon

Voionmaan kansanopiston psykologialinjan lukuvuosi koostuu suurimmaksi osaksi psykologian perusopinnoista....

Luitko nämä?

Kolumni: Pelkkä yliopistojen valtaus ei riitä, tarvitaan kovempia tekoja 

Istun Tampereen yliopiston aulassa mustalla nahkasohvalla, kun alempana aulassa...

Ei pelkkää kameran takana seisoskelua

Kun Hyhkyn studion ulko-ovi aukeaa, voi sisältä kuulla tekemisen...

Isoja painoja, magnesiumjauhetta ja kannustusta: Nokian Yrittäjänkadulta löytyy vielä oikea old school -voimailusali

 Teksti: Veeti Pesämaa Kuvat: Annu Kukkonen Yrittäjäkadun voimailutiloissa Nokialla on...

Räppi elämäntapana – Yleisradio ja Voionmaa avaavat oven nuorten todellisuuteen Rap-Akatemiassa

Yleisradion uusi dokumenttisarja Rap-Akatemia on paljon enemmän kuin kuvaus...

Hienostuneet drinkit hakevat jalansijaa Jussinkylässä

Vaikka cocktailit ja suomalaisuus samassa lauseessa kuulostaa kummalliselta, niin...

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan – hahmot, juonet ja tunteet. Ville Kurjen ohjaama Aina jotain vie katsojan yksinäisyyden, ystävyyden ja kasvamisen...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti, mitä oppilaitosten välinen yhteistyö parhaimmillaan voi tarkoittaa – ennen kaikkea opiskelijoille. Tapahtuma ei ollut pelkkä...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana seurasin läheltä, kuinka opiskelijat ottivat haltuunsa sekä visuaalisen ilmaisun että narratiivisen ajattelun perusteita. Työpajan keskeinen tehtävä...