Aktivismin vapaamatkustajat

Sosiaalisessa mediassa aktivismi on paljon esillä. Annetut lupaukset paremman maailman puolesta eivät kuitenkaan aina konkretisoidu tosielämässä. 

Mustat ruudut täyttävät Instagramin. Pikamuotiliikkeen seinällä lukee “pelastakaa maapallo”. Kesäkuussa yritykset vuoraavat itsensä sateenkaaren väreihin.   

Nämä kaikki ovat esimerkkejä performatiivisesta aktivismista. Pähkinänkuoressa käsite tarkoittaa kevytmielistä aktivismia, jossa omaa statusta kohennetaan ilman halua oikeasti pistää tikkua ristiin asioiden puolesta.  

Ilmiönä performatiivinen aktivismi on suhteellisen uusi, eikä Suomessa se ole hirveästi näkynyt valtavirtakeskusteluissa. 

Englannin kielestä ilmiölle löytyy termit “performative activism” ja “slacktivism”. Suomessa asiasta kuitenkaan ei googlaamalla löydy juurikaan tietoa, ja tässä tekstissä käytän ilmiöstä itse englannista kääntämääni termiä performatiivinen aktivismi. 

Performatiivinen aktivismi on noussut keskusteluun etenkin Yhdysvalloissa toukokuussa 2020 tapahtuneen George Floydin kuoleman jälkeen. Floyd kuoli, kun poliisi painoi polvella häntä niskasta maata vasten. Tapauksesta nousi Yhdysvalloissa isoja ja laajoja mielenosoituksia poliisivoimissa tapahtuvan rasismin lopettamiseksi.  

Mielenosoitukset ja niiden sanoma levisivät maailmalle, ja sen tueksi ihmiset postasivat mustia ruutuja esimerkiksi Instagramiin. Toiminta kuitenkin jakoi mielipiteitä. 

Some ja #aktivismi 

Jotta voisi ymmärtää, miksi performatiivinen aktivismi jakaa mielipiteitä, on hyvä kerrata, mitä perinteinen aktivismi tarkoittaa. 

Aktivismi on tekoja yhteiskunnan arvojen tai asenteiden muuttamiseksi. Aktivismissa voidaan olla jonkin asian puolella tai vastaan. Aktivismia voidaan harjoittaa esimerkiksi mielenosoituksilla, boikoteilla, asiaa tukevan materiaalin julkaisemisella ja yhteistyöllä poliittisten päättäjien kanssa. Sosiaalisen median palveluista on tullut myös uusia ja tärkeitä alustoja aktivismille. 

Sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uski kertoo, että aktivismi somessa näkyy käyttäjien oman arvomaailman ja mielipiteiden ilmaisussa. 

– Ihmiset pyrkivät vuorovaikutuksessa tuomaan omia arvoja ja mielipiteitä muiden näkyville, Uski tiivistää. 

Hyvä esimerkki aktivismin voimasta on vuosina 1945-1970 Yhdysvalloissa toiminut rasismin vastainen kansalaisoikeusliike, jonka johtohahmona oli maailmallakin tunnettu Martin Luther King Jr.  

Suomesta voisi mainita syksyllä 2020 paljon otsikoissa ollut ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksen. Mielenosoituksessa käytettiin aktivismin apuna kansalaistottelemattomuutta, joka on rauhanomaista lakien rikkomista. Aktivistit istuivat autotiellä tukkien liikenteen. 

Passiivista vai aktiivista? 

Performatiivisessa aktivismissa taas on kyse aktivismista, jolla yritys tai yksityishenkilö pönkittää omaa egoaan, eikä oikeasti edistä muutosta asian puolesta. 

Sometutkija Uski kertoo, että aktivismi voi olla todella tehokasta sosiaalisessa mediassa, jos aktivisti on luita ja ytimiä myöten asian kannalla.  

Performatiivisen aktivismin ilmiötä Uski kertoo verrattavan usein vapaamatkustamiseen. 

– Ollaan vain vähän mukana, eikä välttämättä olla valmiita tekemään mitään isompia tekoja asian hyväksi. Kuitenkin somessa tykkäyksillä yksilö sitoo edustamansa asiat itseensä, ja tämä voi tuntua osallistujasta konkreettiselta, Uski kertoo. 

Tästä hyvä esimerkki ovat juuri mielenosoitukset Yhdysvalloissa rasismia vastaan. Moni näytti tukensa postaamalla mustan neliön Instagramiinsa. Kuinka moni heistä kuitenkaan aktiivisesti puuttuu tilanteisiin, joissa tapahtuu rasismia? 

Instagram-käyttäjät ympäri maailmaa osoittivat tukensa Yhdysvaltojen mielenosoituksille tagilla #blackouttuesday.

Yrityksistä hyvä performatiivisen aktivismin esimerkki on kesäkuussa vietettävä Pride-kuukausi. Pride-juhlan tarkoituksena on muistuttaa, että yhtäläiset ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Yritykset kuitenkin saattavat käyttää tapahtumaa hyvänä markkinarakona, ilman että ne oikeasti välittävät tapahtuman sanomasta. 

Performatiivista aktivismia voi tapahtua myös silloin, kun sosiaalisen median kuluttaja kokee joukkopaineita nähdessään kaikkien muiden sosiaalisen median postaukset jonkin asian tukemiseksi. Silloin haluaa vain näyttää olevansa mukana, jottei erottuisi huonolla tavalla joukosta.  

Näkyvyys hyvittää teot 

Perinteistä aktivismia arvostetaan, mutta performatiivista aktivismia taas paheksutaan. Uski näkee ilmiössä hyvääkin. 

– Esimerkiksi varainkeruut saavat paljon näkyvyyttä ihmisten tykkäyksillä. Vaikka tykkääjät eivät itse lahjoittaisikaan kohteelle rahaa, niin näkyvyydellä tavoitellaan mahdollista lahjoittajaa. 

Videosovellus Tiktokissa näkee videoita, joissa huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat pyytävät lahjoituksia. Videoilla saattaa olla jopa miljoona tykkäystä, mutta kaikki tykkääjät eivät varmasti lahjoita rahaa. Näkyvyydellä tavoitellaan potentiaalisia lahjoittajia, eikä videon avittamista tykkäyksillä ja kommenteilla pidetä pahana.  

Performatiivisen aktivismin ilmiö ei siis ole mustavalkoinen. Yhdysvalloissa, jossa aihe on enemmän pinnalla, on negatiivisemmat mielipiteet. Esimerkiksi rasismia vastaan kamppailevat aktivistit ovat sitä mieltä, että ei voi olla kunnon liittolainen, jos tukee asiaa vain somessa performatiivisella aktivismilla. 

Performatiivinen aktivismi tuo näkyvyyttä asioille, joiden puolesta aktiivisesti taistellaan. On kuitenkin käyttäjän itse päätettävissä, alkaako hän aktiivisesti toimimaan niin kuin postaa. 

+ lisää artikkeleita
Valokuvaaja | + lisää artikkeleita

Tuoreita

Luontoparatiisiin bussilla: Hervannan Suolijärven luontopolku hurmaa rauhallaan 

Suolijärven luontopolku sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Tampereen keskustasta....

Yhden voimabiisi on toisen surulaulu: näin musiikki auttaa ihmisiä  

Teksti Saskia Sundström Kuvat Anniina Mäkinen Musiikista on moneen....

Lakkoja, pakkasta ja kovaa työtä: Voionmaan lyhytelokuva Siivooja sai ensiesityksensä

Teksti Alma Pajukoski Kuvat: Annu Kukkonen Ilmassa on juhlan tuntua....

Ilveksen fysiikkavalmentaja Heli Rekimies tietää, miten urheilijan saa kehittymään

Teksti Veeti Pesämaa. Kuvat: Jenna Taipale Heli Rekimies ohjaa Tammelan...

Luitko nämä?

Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa. Kotimaisten levykauppojen divarimyynti...

Ei pelkkää kameran takana seisoskelua

Kun Hyhkyn studion ulko-ovi aukeaa, voi sisältä kuulla tekemisen...

Kun homma alkaa rullata 

Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauslinjalla pääsee kuvaamaan niin perinteisellä filmikameralla kuin...

Kolumni: Kannabis on laitonta, koska niin on aina ollut

Kannabiksen laillistamisesta ja dekriminalisoinnista on kohistu maailmassa jo vuosikymmenten ajan. Päihde-...

Puoli askelta edellä -Voitsin valokuvauksen alumnien näyttely Ratinan tunneligalleriassa

Puoli askelta edellä   – Vilma Ala-Haavisto, Mimosa Harju, Pihla Kuulas,...

Luontoparatiisiin bussilla: Hervannan Suolijärven luontopolku hurmaa rauhallaan 

Suolijärven luontopolku sijaitsee vain kymmenen kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Silti metsässä sai kulkea rauhassa lokakuun lopun iltapäivänä.  Teksti ja kuvat Inkeri Hannula  Lähden kotoa Tampereen keskustasta...

Yhden voimabiisi on toisen surulaulu: näin musiikki auttaa ihmisiä  

Teksti Saskia Sundström Kuvat Anniina Mäkinen Musiikista on moneen. Musiikinkuuntelulla on lukuisia terveyshyötyjä ja sillä voi vaikuttaa mielialaan.  Syksy on jo pitkällä ja valon määrä...

Lakkoja, pakkasta ja kovaa työtä: Voionmaan lyhytelokuva Siivooja sai ensiesityksensä

Teksti Alma Pajukoski Kuvat: Annu Kukkonen Ilmassa on juhlan tuntua. Puheensorina täyttää tamperelaisen elokuvateatteri Niagaran. Pian saliin laskeutuu hiljaisuus ja päät kääntyvät kohti valkokangasta. Valot...