Aktivismin vapaamatkustajat

Sosiaalisessa mediassa aktivismi on paljon esillä. Annetut lupaukset paremman maailman puolesta eivät kuitenkaan aina konkretisoidu tosielämässä. 

Mustat ruudut täyttävät Instagramin. Pikamuotiliikkeen seinällä lukee “pelastakaa maapallo”. Kesäkuussa yritykset vuoraavat itsensä sateenkaaren väreihin.   

Nämä kaikki ovat esimerkkejä performatiivisesta aktivismista. Pähkinänkuoressa käsite tarkoittaa kevytmielistä aktivismia, jossa omaa statusta kohennetaan ilman halua oikeasti pistää tikkua ristiin asioiden puolesta.  

Ilmiönä performatiivinen aktivismi on suhteellisen uusi, eikä Suomessa se ole hirveästi näkynyt valtavirtakeskusteluissa. 

Englannin kielestä ilmiölle löytyy termit “performative activism” ja “slacktivism”. Suomessa asiasta kuitenkaan ei googlaamalla löydy juurikaan tietoa, ja tässä tekstissä käytän ilmiöstä itse englannista kääntämääni termiä performatiivinen aktivismi. 

Performatiivinen aktivismi on noussut keskusteluun etenkin Yhdysvalloissa toukokuussa 2020 tapahtuneen George Floydin kuoleman jälkeen. Floyd kuoli, kun poliisi painoi polvella häntä niskasta maata vasten. Tapauksesta nousi Yhdysvalloissa isoja ja laajoja mielenosoituksia poliisivoimissa tapahtuvan rasismin lopettamiseksi.  

Mielenosoitukset ja niiden sanoma levisivät maailmalle, ja sen tueksi ihmiset postasivat mustia ruutuja esimerkiksi Instagramiin. Toiminta kuitenkin jakoi mielipiteitä. 

Some ja #aktivismi 

Jotta voisi ymmärtää, miksi performatiivinen aktivismi jakaa mielipiteitä, on hyvä kerrata, mitä perinteinen aktivismi tarkoittaa. 

Aktivismi on tekoja yhteiskunnan arvojen tai asenteiden muuttamiseksi. Aktivismissa voidaan olla jonkin asian puolella tai vastaan. Aktivismia voidaan harjoittaa esimerkiksi mielenosoituksilla, boikoteilla, asiaa tukevan materiaalin julkaisemisella ja yhteistyöllä poliittisten päättäjien kanssa. Sosiaalisen median palveluista on tullut myös uusia ja tärkeitä alustoja aktivismille. 

Sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uski kertoo, että aktivismi somessa näkyy käyttäjien oman arvomaailman ja mielipiteiden ilmaisussa. 

– Ihmiset pyrkivät vuorovaikutuksessa tuomaan omia arvoja ja mielipiteitä muiden näkyville, Uski tiivistää. 

Hyvä esimerkki aktivismin voimasta on vuosina 1945-1970 Yhdysvalloissa toiminut rasismin vastainen kansalaisoikeusliike, jonka johtohahmona oli maailmallakin tunnettu Martin Luther King Jr.  

Suomesta voisi mainita syksyllä 2020 paljon otsikoissa ollut ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksen. Mielenosoituksessa käytettiin aktivismin apuna kansalaistottelemattomuutta, joka on rauhanomaista lakien rikkomista. Aktivistit istuivat autotiellä tukkien liikenteen. 

Passiivista vai aktiivista? 

Performatiivisessa aktivismissa taas on kyse aktivismista, jolla yritys tai yksityishenkilö pönkittää omaa egoaan, eikä oikeasti edistä muutosta asian puolesta. 

Sometutkija Uski kertoo, että aktivismi voi olla todella tehokasta sosiaalisessa mediassa, jos aktivisti on luita ja ytimiä myöten asian kannalla.  

Performatiivisen aktivismin ilmiötä Uski kertoo verrattavan usein vapaamatkustamiseen. 

– Ollaan vain vähän mukana, eikä välttämättä olla valmiita tekemään mitään isompia tekoja asian hyväksi. Kuitenkin somessa tykkäyksillä yksilö sitoo edustamansa asiat itseensä, ja tämä voi tuntua osallistujasta konkreettiselta, Uski kertoo. 

Tästä hyvä esimerkki ovat juuri mielenosoitukset Yhdysvalloissa rasismia vastaan. Moni näytti tukensa postaamalla mustan neliön Instagramiinsa. Kuinka moni heistä kuitenkaan aktiivisesti puuttuu tilanteisiin, joissa tapahtuu rasismia? 

Instagram-käyttäjät ympäri maailmaa osoittivat tukensa Yhdysvaltojen mielenosoituksille tagilla #blackouttuesday.

Yrityksistä hyvä performatiivisen aktivismin esimerkki on kesäkuussa vietettävä Pride-kuukausi. Pride-juhlan tarkoituksena on muistuttaa, että yhtäläiset ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Yritykset kuitenkin saattavat käyttää tapahtumaa hyvänä markkinarakona, ilman että ne oikeasti välittävät tapahtuman sanomasta. 

Performatiivista aktivismia voi tapahtua myös silloin, kun sosiaalisen median kuluttaja kokee joukkopaineita nähdessään kaikkien muiden sosiaalisen median postaukset jonkin asian tukemiseksi. Silloin haluaa vain näyttää olevansa mukana, jottei erottuisi huonolla tavalla joukosta.  

Näkyvyys hyvittää teot 

Perinteistä aktivismia arvostetaan, mutta performatiivista aktivismia taas paheksutaan. Uski näkee ilmiössä hyvääkin. 

– Esimerkiksi varainkeruut saavat paljon näkyvyyttä ihmisten tykkäyksillä. Vaikka tykkääjät eivät itse lahjoittaisikaan kohteelle rahaa, niin näkyvyydellä tavoitellaan mahdollista lahjoittajaa. 

Videosovellus Tiktokissa näkee videoita, joissa huonossa taloudellisessa tilanteessa olevat pyytävät lahjoituksia. Videoilla saattaa olla jopa miljoona tykkäystä, mutta kaikki tykkääjät eivät varmasti lahjoita rahaa. Näkyvyydellä tavoitellaan potentiaalisia lahjoittajia, eikä videon avittamista tykkäyksillä ja kommenteilla pidetä pahana.  

Performatiivisen aktivismin ilmiö ei siis ole mustavalkoinen. Yhdysvalloissa, jossa aihe on enemmän pinnalla, on negatiivisemmat mielipiteet. Esimerkiksi rasismia vastaan kamppailevat aktivistit ovat sitä mieltä, että ei voi olla kunnon liittolainen, jos tukee asiaa vain somessa performatiivisella aktivismilla. 

Performatiivinen aktivismi tuo näkyvyyttä asioille, joiden puolesta aktiivisesti taistellaan. On kuitenkin käyttäjän itse päätettävissä, alkaako hän aktiivisesti toimimaan niin kuin postaa. 

+ artikkeleita
Valokuvaaja | + artikkeleita

Tuoreita

Ruokaa budjetilla – savutofukiusaus

Tekeekö mielesi jotain halpaa ja nopeaa syömistä? Lasketko viimeisiä...

Demoni nimeltä Marfan

Koulukiusaajat eivät välitä uhrinsa taustatekijöistä valitessaan kohteitaan. Tämän sai...

Automekaanikkoja ja spandex-asuja Pyynikin kesäillassa 

Astun ulos täyteen pakkautuneesta linja-autosta ja olen täynnä energiaa....

Voitsilla yhteisöllisyys korostuu päätösten kautta

Voionmaan oppilaskunnan puheenjohtaja Iida Kopra toivoo tuoreilta voionmaalaisilta kommunikaatiota...

Luitko nämä?

Opiskelu antaa mahdollisuuden tutustua soluasumiseen

Soluasumisesta on tullut tunnettu asumismuoto Suomessa, erityisesti opiskelijoiden keskuudessa....

Monikamerastudio­työskentelyä Voitsilla

“Kolmekymmentä, kaksikymmentä, kymmenen ja käy!”  Journalistilinjan opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kuluneella...

Ovatko miehet vahvoja ja naiset suojeltavia?

Pikkutytöstä asti olen tiennyt haluavani suorittaa intin. Minulle tuli...

Viinankatkuiset opiskelijabileet ovat väistymässä ⎯ riskikäyttöä esiintyy silti

Kautta aikojen alkoholi ja biletys ovat olleet osa korkeakoulukulttuuria....

Monologiharjoituksia, laulua ja paljon naurua

- Anarkisti!, huudahtaa yksi opiskelijoista.   Lavalla kävelevälle, vielä hahmoaan etsivälle...

Ruokaa budjetilla – savutofukiusaus

Tekeekö mielesi jotain halpaa ja nopeaa syömistä? Lasketko viimeisiä kolikoita kauppareissua varten? Ruokaa budjetilla -reseptisarjan tarkoituksena on ratkaista arjen ongelmia jakamalla maukkaita, helppovalmisteisia, sekä...

Demoni nimeltä Marfan

Koulukiusaajat eivät välitä uhrinsa taustatekijöistä valitessaan kohteitaan. Tämän sai huomata myös harvinaisesta sairaudesta kärsivä Miika, jota alettiin riivata yläasteella. Koulukiusaaminen on Suomessa yhä valitettavan yleistä....

Automekaanikkoja ja spandex-asuja Pyynikin kesäillassa 

Astun ulos täyteen pakkautuneesta linja-autosta ja olen täynnä energiaa. Nyssen määränpäänä oli Pyynikki ja ensimmäistä kertaa järjestettävä Festivaali-festivaali. Festivaali oli määrä järjestää ensimmäisen kerran 2021,...