Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden opettamiseen, vaan myös omaan itseensä oppijana. Koulutuksen aikana opitaan myös, ettei kasvatustiede tarkoita pelkkää opettamista, vaan siihen sisältyy paljon muutakin.
Kasvatustieteen linja on yksi Voionmaan koulutuskeskuksen akateemisista opintolinjoista. Monet akateemisten alojen opiskelijat toivovat pääsevänsä tulevaisuudessa opiskelemaan yliopistoon, ja useat kasvatustiedelinjalaiset viettävätkin välivuottaan Voionmaalla. Samoin on myös Anna Norbäckillä ja Ida Harjulla.
– Valmistuin ylioppilaaksi viime keväänä ja hain opiskelemaan luokanopettajaksi. Pääsin Joensuuhun kouluun, mutta en ottanut paikkaa vastaan, sillä en halunnut lähteä niin kauas opiskelemaan. Haen tänä keväänä uudelleen Raumalle luokanopettajaksi, kertoo Norbäck.
– Kuulin Voitsista äitini kautta, sillä hänen tuttavansa lapsi oli juuri käynyt Voitsin välivuotensa aikana. Hän oli tykännyt kovasti, ja kun opiskelupaikkaa yliopistoon ei tullut niin ajattelin, että miksi ei, Harju täydentää.
Voitsi toimiikin oivana välietappina yliopistosta haaveileville, sillä kasvatustieteen linjalla opiskelijat voivat vuoden aikana suorittaa avoimen yliopiston kautta kasvatustieteen perusopintoja 5-25 opintopisteen verran. Avoimen yliopiston kursseja ei ole pakko suorittaa, mutta monet kokevat ne hyödyllisiksi tulevaisuuttaan varten. Yliopiston puolen tehtäviin myös varataan aikaa koulupäivien sisältä, jolloin opiskelijat saavat syventyä tehtävien tekemiseen opettajan tuella.
Yliopiston tehtävien lisäksi päivät pitävät sisällään sekä luentomaista, opettajajohtoista opetusta, että itsenäistä ryhmä- ja yksilötyöskentelyä. Ryhmässä käy myös alan vierailijoita, ja esimerkiksi opetusharjoittelijoita vierailee heidän ohjaajinaan. Lisäksi vierailuja tehdään oppilaitoksen ulkopuolelle erilaisiin oppimisympäristöihin kuten Tampereen Steiner-koululle.
Vuoden aikana tutustutaan laajasti kasvatuksen maailmaan. Opintosisällöissä syvennytään muun muassa kasvatuksen historiaan ja siihen, mitä kaikkea kasvatustiede pitää sisällään. Kaikista kasvatustiedettä opiskelevista ei suinkaan tule luokanopettajia, vaan alalla voi suuntautua esimerkiksi aikuiskasvatukseen, elinikäiseen oppimiseen tai henkilöstöalalle.
– Opiskelemme kasvatustiedejuttujen lisäksi myös yhteiskunnallisia asioita, joissa on välillä aika paljon työtä. Yhteiskunnallisen puolen opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, vaikka ne ehkä vievätkin aikaa pois omaa alaa edistäviltä asioilta, kertoo Norbäck
– Tietysti yhteiskunnalliset opinnot avartavat muuta tietämystä, Harjukin toteaa.
Vaikka opintovuosi Voitsilla ei olekaan pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä tehtävää on välillä paljonkin, kokevat Norbäck ja Harju saaneensa ajastaan Voionmaalla paljon kasvattavia kokemuksia ja taitoja tulevaisuutta varten.
– Koen vuoden erittäin hyödylliseksi ainakin itselleni. Viime vuonna opiskelupaikka Raumalla jäi parista pisteestä kiinni, mutta käytyäni alan opintoja jo, olen nyt paljon itsevarmempi pääsykokeiden suhteen. Koen, että olen oppinut tosi paljon ja yliopistomaailma on tullut tutuksi. Voitsin jälkeen tuntuukin helpommalta lähteä yliopistoon kuin suoraan lukion penkiltä, Norbäck toteaa.
Kirjoittaja on Espoosta kotoisin oleva monimediatoimittajalinjan opiskelija, joka on kiinnostunut kirjoittamisesta sekä radio- ja tv-medioiden kanssa toimimisesta. Hän on muuttanut Tampereelle elokuun alussa ja yrittää tutusta kaupunkiin pikkuhiljaa syksyn aikana. Journalismin lisäksi hän on kiinnostunut valokuvauksesta ja liikkuu paljon luonnossa urheilun ja rauhoittumisen merkeissä
