Kun opinto-ohjaaja käski etsimään itselle kiinnostavan koulutuksen Opintopolusta, olin hukassa. Olin lukion toisella luokalla. Minulla ei ollut mitään ajatusta siitä, mitä haluaisin opiskella lukion jälkeen. Koska olin tunnollinen opiskelija, enkä halunnut jättää tehtävää tekemättä, kirjoitin Opintopolun hakukenttään ensimmäisen mieleeni tulleen alan: journalistiikka.
Ajatus journalistiikan opiskelusta alkoi kiinnostaa siitä hetkestä lähtien. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, joten ajattelin, että koulutus kohti toimittajan uraa olisi loistava vaihtoehto. Niinpä hain opiskelemaan journalistiikkaa yliopistoon. Hain kaksi kertaa, mutta paikka ei auennut kummallakaan kerralla. Päätin siis alkaa suorittaa journalistiikan perusopintoja avoimessa yliopistossa. Toisena välivuotenani kuulin Voionmaan opistosta ja syksyllä 2020 sain paikan opiston journalistilinjalta.
Journalismiopintojen kuluessa Voionmaalla huomasin, että jokin ei tunnu oikealta. Kun pääsin käytännössä kokemaan, millaista toimittajuus on, ymmärsin, että se ei ole ammatti minua varten. Haastattelut, uutiset sekä tv- ja radiotyöskentely, joihin Voionmaan journalistilinjalla perehdytään, eivät tuntuneet minulle luonnollisilta. Sen sijaan huomasin nauttivani eniten kielenhuollon tunneista.
Yhtäkkiä kaikki lähti vauhdilla eteenpäin. Ymmärsin, että todellinen kiinnostukseni ja intohimoni kohde on suomen kieli. Hain tietoa suomen kielen opintosuunnasta Tampereen yliopiston nettisivuilta. Lisäksi ilmoittauduin äidinkielen ylioppilaskirjoituksiin korottaakseni arvosanaani ja liityin Voionmaan järjestämälle yo-preppauskurssille. Valitsin myös yhden suomen kielen perusopintojen opintojakson avoimen yliopiston kautta. Tunsin löytäneeni oman juttuni ja olevani varma opintojeni tulevasta suunnasta.
Kiinnostukseni suomen kieltä kohtaan on aina ollut olemassa. Jo ala-asteelta lähtien äidinkielen tunnit olivat lempituntejani. Kirjoitin tarinoita ja luin paljon kirjoja. Yläasteella kielioppi alkoi kiinnostaa minua ja mietin usein esimerkiksi vaikeiden sanojen taivutusmuotoja. Lukiossa perehdyttiin analysoinnin maailmaan, johon uppouduin kokonaan. Jostain syystä en vielä silloin tajunnut, että voisin hakea yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä.
Pidän itseäni käytännönläheisenä, mutta journalistilinjalla ymmärsin, että analyyttinen puoleni on paljon vahvempi. Analyyttisyyttä ja akateemisuutta harjoitellaan toki avoimen yliopiston kursseilla, mutta huomasin perusopinnot lähes suoritettuani, että haluan keskittyä mieluummin kieleen ja kirjallisuuteen kuin viestintään ja journalistiikkaan.
Omaa juttua kannattaa lähteä rohkeasti etsimään, koska opiskelu ei mene koskaan hukkaan. Kun pääsen sisään yliopistoon, pystyn lukemaan hyväksi aiemmat avoimen opintoni. Voionmaalla olen saanut uusia kokemuksia ja päässyt perehtymään niin käytännönläheiseen kuin akateemiseen opiskeluun. Olen pystynyt toteuttamaan itseäni ja uskaltanut tavoitella haaveitani. Olen tyytyväinen, että kokeilin journalismin opiskelua kansanopistossa. Nyt voin hyvillä mielin todeta, ettei se ole juttuni. Kevään yhteishaussa kirjoitan Opintopolun hakukenttään suomen kieli ja haen opiskelupaikkaa sieltä, minne minä kuulun.
Iida Koivisto
