Kautta aikojen alkoholi ja biletys ovat olleet osa korkeakoulukulttuuria. Entä, jos alkoholi ei maistu? Onko tapahtumiin mahdollista osallistua selvinpäin, ja miten siihen suhtaudutaan?
Kolmatta vuotta varhaiskasvatusta Tampereen yliopistossa opiskeleva Veera Kasila kertoo tapahtumien jääneen lähes kokonaan pois koronan takia, mutta ennen sitä sai juhlia.
⎯ Kyllähän niitä tapahtumia silloin ennen koronaa oli paljon, ja melkein kaikki alkoholipainotteisia. Aina on ollut kuitenkin myös mahdollisuus valita alkoholiton vaihtoehto.
Kasila kertoo, että kaikille opiskelijoille tarjotaan yhdenvertaisesti juomia oli kyse sitten juomista alkoholilla tai ilman. Yleensä alkoholittoman vaihtoehdon valinneet saavat yhden juoman enemmän, sillä ne ovat halvempia. Hän kertoo myös, että alkoholittomia tapahtumia on toivottu enemmän, mutta ne eivät kuitenkaan ole keränneet yhtä suurta suosiota kuin tapahtumat, joissa alkoholia tarjotaan.
Kysyin Instagramissa opiskelijoilta biletykseen liittyvistä tabuista kyselyllä, johon sain kaikkiaan 130 vastausta. Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa painostusta juomisesta, vaikka mieluummin jäisi joskus kotiin tai joisi vähemmän. Tulos kertoo juhlimiseen liittyvistä sosiaalisista paineista sekä ulkopuolelle jäämisen pelosta. Kukaan ei halua olla ainoa, joka ei ota shottia.
Noin 80 prosenttia vastanneista osoitti kiinnostusta myös opiskelijatapahtumissa selvinpäin olemiselle.
Energia- ja ympäristötekniikkaa Aalto yliopistossa opiskeleva Iris Nihti on ollut urheiluharrastuksensa takia opiskelijatapahtumissa enemmän selvinpäin kuin humalassa.
⎯ En ymmärrä miksi jengi valittaa ettei voisi olla dokaamatta! Ei sen pitäisi olla niin haastavaa sanoa ei, Nihti tilittää.
Nihti ei ole juurikaan kokenut painostusta juomattomuutensa takia eikä näe selvinpäin juhlimista ongelmallisena. Hän pohtii kaveriporukan vaikuttavan paljon päätöksiin.
Kysyin Instagramissa myös suhtautumista kokonaan alkoholittomiin tapahtumiin. Reilu 60 prosenttia suhtautui myönteisesti ajatukseen, mutta “ne eivät ole hauskoja”, kuten yksi opiskelija kommentoi.
Alkoholittomuus kiinnostaa
Viime vuosina on alettu puhumaan yhä enemmän alkoholittomuudesta tai alkoholin vähäisemmästä käytöstä. Termi sober curious on tullut yhä tutummaksi ja se on herättänyt mielenkiintoa.
Maailmanlaajuinen ilmiö kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholiin liittyviä tottumuksia, vähentämään alkoholia omista lähtökohdista, harjoittamaan tietoisempaa juomista ja kokeilemaan raitistelua niissä tilanteissa, joissa alkoholia on yleensä totuttu nauttimaan. Malliesimerkki sellaisesta paikasta on opiskelijabileet.
Alkoholiton vaihtoehto onkin ottanut paikkansa jo monissa opiskelijatapahtumissa. Osana ilmiön yleistymiseen on vaikuttanut aiheesta avoimemmin puhuminen.
Ehkäisevän päihdetyön (EHYT ry) korkeakoulutyön asiantuntija Emmi Lehtinen kertoo nähneensä muutosta positiiviseen suuntaan alkoholiin suhtautumisessa. Tutkimusten mukaan joka kolmas on vähentänyt alkoholin käyttöä.
⎯ Puhutaan ja kirjoitetaan, että opiskelijoiden juhlakulttuurin on muututtava. On ymmärretty se, että yhä harvempi haluaa olla ympäripäissään. Niin sanottuun turvallisempaan tilaan on kiinnitetty huomiota ohjeistuksin ja painostavaan toimintaan puuttumalla, Lehtinen kertoo.
Riskikäyttöä esiintyy edelleen
Vaikka alkoholin käyttö on vähentynyt ja yleisellä tasolla asenteet ovat muuttuneet suvaitsevampaan suuntaan, esiintyy alkoholin riskikäyttöä edelleen. Korkeakouluopiskelijoista noin 24 prosenttia miehistä ja 14 prosenttia naisista kuuluu korkeimman riskikäytön ryhmään. Päihdelinkin mukaan korkean riskin käytöksi määritellään miehillä 23-24 alkoholiannosta ja naisilla 12-16 annosta viikossa.
Viimeisimmästä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön teettämästä korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT) selviää, että noin 30 prosenttia opiskelijoista käyttää liikaa alkoholia.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2019 raittiita oli 12 prosenttia opiskelijoista. Vastaava luku oli vuonna 2000 viisi prosenttia. Raittiiksi määritellään, jos ei ole käyttänyt alkoholia viimeisen vuoden aikana.
Alkoholin käyttöön liittyy myös haittavaikutuksia. Emmi Lehtinen kertoo alkoholin vaikuttavan erityisesti muistiin ja kognitioon. Opinnot saattavat kärsiä tästä myös.
⎯ Päihteistä saatetaan hakea apua opinnoissa pärjäämiseen, mutta tulokset voivat olla kyseenalaisia, Lehtinen toteaa.
Syy muun muassa alentuneeseen mielentilaan saattaa löytyä myös alkoholin kulutuksesta. Alkoholi laskee mielialaa johtuen kemiallisista reaktioista sekä unen vähäisyydestä. Edellisen illan teot saattavat aiheuttaa masennusta tai tutummalta nimeltään morkkista.
Pahimmillaan alkoholin käytöstä muodostuu ongelma. Taipumus riippuvuuksiin ja muut taustatekijät nostavat riskiä sairastua alkoholismiin. Myös alkoholin käyttöön välillisesti ja suoraan painostavalla ympäristöllä on suuri merkitys riippuvuuden kehittämiseksi.
Lehtinen kehottaa opiskelijoita välillä pohtimaan omaa suhdettaan alkoholiin. Tarkastelemalla omia tunteita, arkea ja mielenterveyttä voi huomata, jos käyttää alkoholia negatiivisten tunteiden siirtämiseen. Silloin on syytä huoleen.
⎯ Välillä on hyvä pysähtyä aiheen ääreen ja tarkastella omaa juomista. Juoko stressiin ja ahdistukseen ja millaisissa tilanteissa alkoholia käyttää. Ongelma muodostuu jo kauan ennen kuin juomisesta ilmaantuu näkyviä ulkoisia muutoksia, Lehtinen muistuttaa.
