Teksti Veeti Pesämaa. Kuvat: Jenna Taipale
Heli Rekimies ohjaa Tammelan Stadionin pääovelle ja on ehtinyt vaihtaa työvaatteet jo pois. Stadionin VIP-tiloissa Rekimies on valmis kertomaan fyysisen harjoittelun kehityksestä. Työpäivä on tullut päätökseen ja illalla häämöttävät vielä junioripuolen päättäjäiset, jossa edustusjoukkue on mukana.
Ilveksen fysiikkavalmentajan Heli Rekimiehen ura päättyi jääkiekossa ja jalkapallossa loukkaantumiseen. Fysioterapeutin koulutuksen saanut Rekimies aloitti lajivalmentajana jääkiekossa sekä jalkapallossa.
— 15 vuotta sitten Ilveksen silloinen junioripäällikkö Markus Paananen bongasi minut kentänlaidalta ja kysyi, kiinnostaisiko fysiikkavalmennus, siitä se sitten lähti.
Kiinnostus kasvoi ajan myötä. Fysioterapeutin koulutus auttoi kehittymään fysiikkavalmentajana.
Rekimies on täysipäiväisesti Ilveksen jalkapallo edustusjoukkueen mukana.
Fysiikkaharjoittelun kehitys
Rekimiehen aktiiviuran aikana fysiikkaharjoittelua ei voinut kuvailla sellaisenaan mitä se nykyään on. Voimaharjoittelussa ei ollut silloin monipuolisuutta, vaan tehtiin oikeastaan vain perusvoimaa, paljastaa Rekimies.
— Esimerkiksi naisilta ja tytöiltä puuttuivat kokonaan voimaharjoittelun eri osa-alueet.
Harjoittelusta puuttui esimerkiksi heikon osa-alueen kehittäminen. Eli ei tehty lajiomaista ja yksityiskohtaista harjoittelua vaan tehtiin perusvoimaharjoittelua
Nykyaikana urheiluun on kehitetty laitteita, joilla pystytään mittaamaan pelaajan kuormitusta pelissä. Tuloksia hyödynnetään seuraavaa peliä varten. Saadun tiedon perusteella dataa hyödynnetään ensiviikon harjoituksissa lisäämällä kovempaa harjoittelua tai vähentämällä sitä. Datan avulla pystytään ennaltaehkäisemään pelaajan ylikuormittumista sekä mahdollisia vammoja.
Esimerkiksi Catapult-laitteistolla mitataan suorituskykyä. Tulokset määrittelevät joukkueen harjoittelua. Se auttaa kehittämään oikeita harjoituksia oikealle ajanjaksolle.
Pelaajien testaukset ovat myös osa kauden kulkua. Pitkin kautta joukkueessa on erilaisia testejä, kuten voimatasotestit, räjähtävyys- nopeus- ja kestävyystestit. Kehonkoostumusmittauksia tehdään myös kerran kuukaudessa.
— Yksilön kehittämisessä ketään ei jätetä sille tasolla missä ollaan, vaan tavoite on päästä ylemmäksi omaa tasoa.
Vanhakantainen ajattelutapa eli 15-vuotiaana salille ja heti isoilla painoilla treenaaminen on Rekimiehen mukaan jäänyt aikaa sitten taakse.
Nuorten saliharjoittelu
Rekimies on sitä mieltä, että nuorten voimatasot eivät ole heikentyneet vuosien varrella. Hän nostaa esille suunnitelmallisuuden nuorten treenaamisessa.
Yleisesti maailmalla saliohjelmia tehdään paljon ja niissä käytetään usein huolellista suunnittelua, jotta saadaan oikeanlaista harjoittelua kyseiselle päivälle. Kuntosaliohjelmien tekoon löytyy myös ammattilaisia, jotka tekevät rahaa vastaan kuntosaliohjelman. On myös sovelluksia, jotka voivat olla ilmaisia.
— Saliharjoittelu kannattaa aloittaa kymmenen vanhana.
Valmentajankoulutuksia pitänyt Rekimies on sitä mieltä, että kevyillä lisäpainoilla, kuminauhoilla ja kuntopallolla on hyvä aloittaa nuorena. Omalla kehonpainolla tekeminen sekä tekniikoiden treenaaminen on hyvä tapa aloittaa.
Tyttöjen ja poikien välillä saliharjoittelun aloittamisessa on eroja riippuen siitä, missä kohtaa murrosikä on menossa.
— Kuukautisten alkamisen jälkeen tytöt voivat harjoitella voimaa myös raskaammilla painoilla.
— Poikien kohdalla siirtyminen raskaampaan voimaharjoitteluun tapahtuu pituuskasvun huippuvaiheen päättymisen jälkeen.
Loukkaantumiset jalkapallossa
Maailmalla loukkaantumisia on nähty aiempaa enemmän viimeisinä vuosina. Siihen isona syynä on kasvaneet pelimäärät kaudessa. Monet pelaajat ovat kritisoineet sitä, että heillä ei olisi ollenkaan lomaa.
Suomessa peli on nopeutunut, kun pelaajat ovat nopeampia ja pelin tempo on kovempaa kuin ennen.
— Jos joukkueessa ei ole tehty tietyntyyppistä harjoittelua säännöllisesti, eikä näin ollen ole kerrytetty voimareserviä niin lihasvamman riski kasvaa huomattavasti nykypäivän jalkapallossa, kertoo Rekimies.
Pelin nopeus jo itsessään on yksi iso vamman riski. Yksikin väärä taklaus tai kontakti nykyisellä pelinopeudella saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia loukkaantumisia.
Huolellisen harjoitusten suunnittelun seurauksena loukkaantumisia on ollut vähemmän, paljastaa Rekimies. Pelikentän alustan vaihtelu Suomessa on myös iso loukkaantumisriski.
— Täytyy miettiä tarkkaan harjoituskaudella kannattaako monta kertaa vaihtaa alustaa.
Alustojen kitkaisuus erottaa pelialustoja Suomessa. Alustan kastelu on tärkeää, jotta tekonurmen kitka pienenee. Rekimies kertoo myös, että tekonurmen harjaustärkeä, jotta kenttä ei painu kasaan ja täyteaine ei nouse pintaan. Jos näitä toimenpiteitä ei tee, tulee kentästä kitkaisempi ja kontaktitilanteissa nappulakengät saattavat tarttua alustaan.
Sosiaalisenmedian suosio
2020 keväällä Rekimies ajatteli, että voisi laittaa fysiikkaharjoituksista videoita sosiaaliseen mediaan.
— Ajattelin, että meidän seuran juniorit ja pelaajat on helpompi laittaa mallikäyttöön Instagram- alustalle.
Ajatuksena oli, että videot olisivat pienessä piirissä seuran pelaajille saatavilla.
— Huomasin yhtäkkiä, että siellä käyttäjällä oli tuhat seuraajaa ja ajattelin, että tälle on selvästi tarvetta.
Pelaajat saavat helposti ja nopeasti harjoitusmateriaalin Rekimiehen sosiaalisen median kanavista.
— Minulla on ollut vuosia jo tapana videoida harjoituksia.
Negatiivisena puolena Rekimies on saanut paljon yhteydenottoja, joissa häneltä kysytään voisiko hän tehdä sali- tai kuntoutusohjelman.
— Ensinnäkin pitäisi tavata ihminen, jotta hänelle pystyisi tehdä oikeaoppisen harjoitteen.
Aika ei myöskään hänellä riitä, kun joukkueen mukana sitoutuminen vaatii paljon aikaa.
— Pystyn keskittymään täysillä valmentamiseen, joten voin sitä kautta nostaa tekemisen laatua.
Rekimies kertoo lopuksi vielä Tammelan stadionin tiloista, jonka jälkeen hän lähtee valmistautumaan kohti päättäjäisiä. Marraskuussa joukkueella koittaa loma, jonka jälkeen katseet suunnataan jo uuteen kauteen.
Kuvat: Jenna Taipale
