Nuoret ovat epäaktiivisia äänestäjiä, mutta samalla he työskentelevät vaalitoimitsijoina.
Korona on horjuttanut tämän vuoden kuntavaaleja urakalla. Vaalitoimitsijoista on suurempi pula kuin aikaisempina vuosina, koska ennakkoäänestystä on pidennetty poikkeuksellisesti kahden viikon mittaiseksi. Lisääntynyt vihapuheen määrä on käännyttänyt kuntavaaliehdokkaita pois, ja vaalihäirinnän mahdollisuus informaatioaikakaudella huolestuttaa.
Vaalien epävarmojen olosuhteiden lisäksi epäaktiiviset nuoret äänestäjät puhututtavat aina vaalien lähestyessä. Nuorten äänestysprosentti oli viime kuntavaaleissa tuttuun tapaan kaikista ikäryhmistä alhaisin. Vaalitoimitsijan penkissä istuu kuitenkin usein juuri nuori itse. Miten tämä voi olla mahdollista?
Haastattelin juttua varten kahta vaalitoimitsijaa heidän omista kokemuksistaan vaaleissa työskentelystä sekä heidän omasta suhteestaan politiikkaan. Henkilöt ovat olleet vaalitoimitsijoina aiemmin, ja he ovat menossa myös tuleviin kuntavaaleihin töihin. He esiintyvät jutussa peitenimillä työn demokraattisen vastuullisuuden vuoksi. Vaalitoimitsijat pääsevät itse harvemmin ääneen. Vaalitoimitsija ei saa esimerkiksi työpisteellä vastata toimittajan kysymyksiin, koska se voidaan nähdä yrityksenä vaikuttaa vaalituloksiin.
Vaalityön arvokkuus – onko sitä?
Vaalitoimitsijoista noin 70 prosenttia on 18-30-vuotiaita nuoria. Molemmat haastattelemistani henkilöistä vahvistavat myös tyypillisen vaalivirkailijan olevan joko opiskelija tai välivuotta viettävä nuori.
– Vaalitoimitsijat ovat pääasiassa asuinpaikkakunnallani 20-30-vuotiaita. Poikkeuksia toki on, mutta nuoret aikuiset edustavat pitkälti äänestyspaikkojen virkailijoina, vaalitoimitsijana työskentelevä Ella sanoo.
Vaalitoimitsijaksi on paikkakunnasta riippuen avoin työhaku, mutta joillakin kunnilla vaalitoimitsijoita saatetaan värvätä esimerkiksi lukion abeista. Vaalitoimitsijalta ei vaadita kovin paljoa osaamista, joten nuorten voisi siksi ajatella osallistuvan vaalityöhön. Vaikka työ ei edellytä erityistä osaamista, kantavat nuoret vaalitoimitsijat paljon vastuuta.
– Ongelmanratkaisutaidosta on suuri hyöty, jos vaikka äänestäjä ei ole äänioikeutettu, ja asia pitää ratkaista. Pitää osata tehdä nopeita ja lainmukaisia ratkaisuja, ja muistaa raportoida kaikki poikkeustilanteet vaalitoimistolle, Ella sanoo.
Vaalityötä ei kuvata mediassa kovin arvokkaana työnä, eikä ajatus lukiolaisista vaalitoimitsijoina ainakaan vahvista mielikuvaa arvokkuudesta. Molemmat haastateltavat kokivat kuitenkin tekevänsä vastuullista ja arvokasta työtä.
– Koen työn erittäin arvokkaaksi ja vastuulliseksi, koska olemmehan edesauttamassa demokratian toteutumista, kertoo vaalitoimitsija Moona.
Ellalle työn vastuullisuus nousi arvokkuuden edelle:
– Vaalityössä on suurempi vastuu kuin arvo. Tämän kuvan saa ainakin mediasta, jonka mukaan me vain otamme äänet vastaan.
Todellisuudessa työhön kuuluu muutakin kuin pelkästään äänten vastaanottamista. Ellan mukaan vaalitoimitsijan täytyy huolehtia vaalipaikasta, sen tavaroista ja itse äänistä.
– Päivän päätteeksi äänet lasketaan ja toivotaan, että ne täsmäävät alueittain. Jos ne eivät täsmää, niin joutuu laskemaan uudelleen helpostikin 40-1500 ääntä äänestyspaikasta riippuen. Uudelleen laskennalta ei voida välttyä.
Vaalitoimitsijan ei tarvitse tietää politiikasta
Ella ja Moona eivät olleet lähteneet työhön mukaan alun perin poliittisen mielenkiinnon vuoksi, vaan hyvä palkka ja työkokemus houkuttelivat mukaan. Viikon työ vaalihommissa voi vastata kuukauden palkkaa.
– Ensimmäisen vaalityökokemuksen jälkeen olen hakenut vaaleihin töihin käytännössä vain hyvän palkan vuoksi, Ella sanoo.
Vaalitoimitsijan työ ei edellytä poliittista kiinnostusta, eikä poliittinen sisältö myöskään kuulu työnkuvaan. Molemmat haastateltavat korostavat, että on oikeastaan hyvä, jos vaalitoimitsija ei ole kiinnostunut politiikasta.
– Vaalityössä ei saa ottaa kantaa tai kehottaa äänestämään, koska se voisi johdatella äänestäjiä äänestämään tiettyä henkilöä tai puoluetta. Sinällään oma poliittinen epäaktiivisuus on vain minulle hyväksi, sillä minulle eivät vaalinumerot tai ehdokkaiden nimet välttämättä sano mitään, Ella toteaa.
Kumpikaan haastateltavista ei siis koe olevansa aktiivinen tai kiinnostunut politiikasta, mutta he äänestävät siitä huolimatta vaaleissa.
– En ole erityisen kiinnostunut politiikasta, mutta pidän itseni kuitenkin ajan tasalla ja äänestän kaikissa vaaleissa, Moona kertoo.
Kaikkien yhteinen velvollisuus
Nuorten poliittinen aktivointi on monen tahon vastuulla. Moonan mielestä kunnat voisivat viestiä avoimesti päätöksenteosta nuorten suosimissa kanavissa, mikä voisi lisätä nuorten äänestysprosenttia. Moona kokee itse saavansa lisää mielenkiintoa politiikkaa kohtaan etenkin Instagramista ja TikTokista.
Ella pohtii esimerkiksi haalarimerkkien tuontia äänestyspisteille. Sillä voisi olla vaikutusta opiskelijoiden äänestysaktiivisuuteen.
– Itse äänestän, koska silloin olen täyttänyt velvollisuuteni ja vaikuttanut tulevaisuuteeni edes jollain tasolla. Olen sitä mieltä, että jos ei äänestä, ei voi valittaa siitä, mitä politiikassa tapahtuu. Vaalivirkailijana en saa kehottaa ketään äänestämään, mutta toivoisin aktiivisuutta ihan kaikilta, Ella summaa.
Jenna Rautio
