”Omasta mielestäni Suomen sisällissota on kansallemme edelleen herkkä ja mielipiteitä jakava aihe. Samalla se osoittaa, kuinka järjettömiä sodat ovat olleet ennen ja kuinka järjettömiä ne ovat edelleen”, opiskelija Heikki Läntinen sanoo.
Juuri tästä ajatuksesta syntyy Jäätynyt suru -lyhytelokuvan ydin. Elokuva kertoo sodan jäljistä, jotka eivät katoa rauhansopimusten myötä, vaan jäävät elämään ihmisten mieliin ja seuraaville sukupolville. Tredun ja Voionmaan media-alan opiskelijoiden yhteistuotantona toteutettu projekti oli kuitenkin paljon enemmän kuin historiallinen tarina. Se oli oppimismatka, joka opetti tekijöille yhteistyötä, vastuunkantoa ja ongelmanratkaisua tavalla, johon harva oppimistilanne pystyy.
Elokuva syntyy yhteistyöllä
Opiskelija Heikki Läntinen tiivisti kokemuksen osuvasti:
”Kun olet ihmisten kanssa työskennellyt samojen projektien parissa niin pienikin muutos omaan toimintaan voi vaikuttaa koko työryhmän ilmapiiriin kuvauksissa ja sen kyllä huomaa.”
Kommentti kuvaa hyvin elokuvatyöryhmän toimintaa. Kuvauksissa aikataulut ovat usein tiukkoja ja työvaiheet riippuvat toisistaan. Siksi avoin viestintä, vastuun kantaminen ja muiden huomioon ottaminen ovat keskeisiä taitoja. Yhden henkilön toiminta voi vaikuttaa koko tuotannon etenemiseen ja työilmapiiriin.
Ryhmätyötaidot ovatkin yksi tärkeimmistä osaamisalueista, joita lyhytelokuvaprojekteissa opitaan. Elokuvan tekeminen opettaa neuvottelemaan, ratkaisemaan ristiriitoja, antamaan palautetta ja työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.
Yksi projektin tärkeimmistä opeista liittyi ryhmätyöhön. Elokuvanteossa jokainen tekijä vaikuttaa lopputulokseen, ja onnistuminen vaatii yhteistä sitoutumista tavoitteisiin.
Opiskelija Heikki Läntinen tiivisti kokemuksen osuvasti:
”Kun olet ihmisten kanssa työskennellyt samojen projektien parissa niin pienikin muutos omaan toimintaan voi vaikuttaa koko työryhmän ilmapiiriin kuvauksissa ja sen kyllä huomaa.”
Kommentti kuvaa hyvin elokuvatyöryhmän toimintaa. Kuvauksissa aikataulut ovat usein tiukkoja ja työvaiheet riippuvat toisistaan. Siksi avoin viestintä, vastuun kantaminen ja muiden huomioon ottaminen ovat keskeisiä taitoja. Yhden henkilön toiminta voi vaikuttaa koko tuotannon etenemiseen ja työilmapiiriin.
Ryhmätyötaidot ovatkin yksi tärkeimmistä osaamisalueista, joita lyhytelokuvaprojekteissa opitaan. Elokuvan tekeminen opettaa neuvottelemaan, ratkaisemaan ristiriitoja, antamaan palautetta ja työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.
Päänäyttelijät Mimosa Koivisto ja Joni Sydänlammi.
Haasteet ovat osa oppimista
Tuotantoprosessi ei kuitenkaan koskaan etene täysin suunnitelmien mukaan. Myös Jäätynyt suru kohtasi monia käytännön haasteita.
Heikki Läntinen kertoo:
”Tämäkin projekti kärsi tyypillistä haasteista, tiukat aikataulut, päällekkäiset projektit, lokaatioiden ja näyttelijöiden löytämisen vaikeus, yleisesti aikataulujen lykkäys ja uudelleen kirjoituksia.”
Juuri tällaiset tilanteet tekevät projektista arvokkaan oppimiskokemuksen. Media-alalla työskentelevät kohtaavat jatkuvasti muuttuvia tilanteita, joissa ongelmat on ratkaistava nopeasti ja usein rajallisilla resursseilla. Elokuvaprojektissa nämä tilanteet voidaan kohdata turvallisessa oppimisympäristössä, jossa virheistä saa oppia.
Myös Faey Suuronen nostaa esiin tuotannon aikana kehittyneet ongelmanratkaisutaidot:
”Eniten taisin oppia etenkin tässä projektissa, että miten ajan puutteessa tai kiireisissä tilanteissa pystyy ja pitää tehdä nopeita ratkaisuja, jotka itse asiassa toimivat paremmin kuin aiempi suunnitelma.”
Kommentti kuvaa hyvin sitä, kuinka elokuvanteossa luovuus näkyy myös käytännön ratkaisuissa. Kaikkea ei voi ennakoida etukäteen, joten tekijöiden täytyy jatkuvasti arvioida tilanteita ja tehdä päätöksiä tuotannon onnistumiseksi.
Historiallinen aihe herätti ajatuksia
Jäätynyt suru käsittelee Suomen sisällissodan vaikutuksia yksilöihin, perheisiin ja yhteisöihin. Elokuvan keskeinen viesti on ajatus siitä, että sota voi päättyä virallisesti, mutta sen jättämät haavat ja muistot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Menneisyyden tapahtumien ymmärtäminen auttaa myös hahmottamaan nykyisyyttä, sillä historian vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa vielä pitkään varsinaisten tapahtumien jälkeen.
Elokuvaprojekti syvensi myös tekijöidensä historiallista ymmärrystä. Opiskelija Faey Suuronen kertoo:
”Historia on aina ollut kiinnostava aihe itselle, mutta Suomen historiaan en ole sen suuremmin perehtynyt, joten tämä elokuva toimi myös oppimistilaisuutena.”
Juuri tällaiset projektit osoittavat, että historia ei ole vain vuosilukuja ja oppikirjojen sisältöjä, vaan ihmisten kokemuksia, valintoja ja niiden seurauksia. Kun historiallisia tapahtumia käsitellään elokuvan keinoin, opiskelijat pääsevät eläytymään eri aikakausien ihmisten näkökulmiin ja pohtimaan, miten menneisyys vaikuttaa edelleen yksilöihin ja yhteiskuntaan. Samalla opitaan tarkastelemaan historian merkitystä kriittisesti ja ymmärtämään, miksi sen tunteminen on tärkeää myös tulevaisuuden rakentamisen kannalta.
Kuvaaja Faey Suuronen operoi, taustalla elokuvan valaisija Mikael Laitinen.
Oppiminen näkyy valmiissa elokuvassa
Vaikka tuotanto kohtasi haasteita, projekti eteni valmiiksi elokuvaksi asti. Valmis teos antaa tekijöille mahdollisuuden arvioida omaa työskentelyään ja tunnistaa sekä onnistumisia että kehityskohteita.
Heikki Läntinen arvioi lopputulosta rehellisesti:
”Olen ollut tyytyväinen siihen, miltä elokuva on jälkitöissä näyttänyt. Silti myönnän, että siinä on joitakin kohtia, jotka olisivat voineet onnistua paremmin, jos niiden toteuttamiseen olisi ollut enemmän aikaa ja työ olisi tehty perusteellisemmin.”
Tällainen itsearviointi on tärkeä osa ammatillista kasvua. Elokuvanteossa oppiminen ei tapahdu pelkästään kuvauspäivinä, vaan myös jälkikäteen omaa työtä tarkastelemalla. Samalla syntyy ymmärrys siitä, miten seuraavassa tuotannossa voidaan toimia entistä paremmin.
Merkityksellinen oppimiskokemus
Jäätynyt suru osoitti, miksi lyhytelokuvan tekeminen on tehokas oppimismenetelmä. Projekti yhdisti käsikirjoittamisen, tuotannon suunnittelun, kuvaamisen, äänen, jälkituotannon ja yhteistyötaidot yhdeksi kokonaisuudeksi. Samalla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan työelämässä tarvittavia taitoja aidossa tuotantoympäristössä.
Elokuvan valmistuminen oli myös osoitus siitä, mitä voidaan saavuttaa yhteisellä tekemisellä. Vaikka matkan varrella kohdattiin haasteita, lopputuloksena syntyi historiallinen lyhytelokuva sekä joukko uusia kokemuksia, taitoja ja oivalluksia. Juuri siksi lyhytelokuvaprojekti on arvokas oppimisprosessi: se opettaa tekemään, ajattelemaan, ratkaisemaan ongelmia ja ennen kaikkea työskentelemään yhdessä.
Valokuvat: Heikki Läntinen
