Elokuva- ja tv-linjalla pääsee tositoimiin 

Elokuva- ja tv-linja, tutummin ETV, antaa opiskelijalle tietoa elokuvan ja tv:n tekemisen taiteellisista ja teknisistä alueista. Tänä vuonna linjalla on voinut valita oman suuntautumisensa elokuvailmaisuun tai av-viestintään.

Elokuva- ja tv-linjan ja dokumenttilinjan tarinat alkavat 1990-luvulta, jolloin Voionmaan silloiseen opistoon aukesi audiovisuaalinen linja.

Kyseisellä linjalla pystyi opiskelemaan elokuvan, television ja radion tekemistä, sekä valokuvausta. Hiljalleen linja eriytyi kolmeksi kokonaisuudeksi: radio-, valokuvaus-, sekä elokuva- ja tv-linjoiksi. 2000-luvun alussa muodostui erillinen dokumenttilinja, joka ajoittain yhdistetään elokuva- ja tv-linjaan, mikäli oppilasmäärä on vähäinen. 

Linjoilla on vuosittain erilaisia projekteja, joissa opiskelijat pääsevät kokeilemaan eri työtehtäviä, kuten ohjausta, kuvaamista, äänittämistä, käsikirjoittamista, tuottamista, valaisua ja leikkausta. Yleisesti suosituimpia työtehtäviä ovat olleet ohjaaminen ja kuvaaminen. 

Mitä linjoilla oikein opiskellaan? 

Opiskelujen alussa on kaikille yhteinen peruskurssi, jonka jälkeen linjat jakautuvat kahteen eri ryhmään. Elokuvailmaisu on tarkoitettu heille, jotka vasta tutustuvat alaan, eikä heillä ole tietoa mitä Voionmaan jälkeen aikovat tehdä. Elokuvailmaisu on tarkoitettu heille, jotka vasta tutustuvat alaan, eikä heillä ole vielä varsinaisesti tietoa siitä, mihin suuntaan he jatkavat Voionmaan jälkeen. Esimerkiksi jatko-opinnot yliopistossa vai ammattikorkeassa tai lähtevätkö he suoraan työelämään.

Av-viestintä taas on tarkoitettu heille, joilla on tiedossa selkeä suunnitelma siitä, mitä he haluavat tehdä Voionmaan jälkeen. Av-viestinnän opiskelijat jatkavat joko ammattilinjalla tai hakevat ammattikorkeakouluun. Tämän ryhmän opiskelijat hakeutuvat kuva- tai valopuolelle sekä ääni- tai leikkauspuolelle. Näin he pystyvät jo tekemään valmistavia opintoja ammattitutkintoa ajatellen. 

Elokuva- ja tv-linjalla sekä dokumenttilinjalla on mahdollisuus lyhyeen työharjoitteluun opintojen loppupuolella. Koululla on oma kalustonsa, joka koostuu videokameroista, kameroista, valoista, äänityslaitteista, leikkausohjelmista, ja kaikesta mahdollisesta alalla tarvittavista vimpaimista. Jokainen oppilas saa vuokrata laitteistoa itselleen sovitusti.

Harjoitustehtävät ja projektit pitävät sisällään mainoselokuvan toteuttamista, koestudiota, tv-uutisjaksoa yhdessä journalistilinjan opiskelijoiden kanssa.

Tänä vuonna elokuvadraaman jaksolla on sovitettu Niskavuoren naiset-näytelmän käsikirjoituksen pohjalta nykyaikaan. Lisäksi elokuvailmaisuun suuntautuneille kuuluu musiikkivideoprojekti paikallisille bändeille tai artisteille tilaustyönä. Pääasiassa kuvaukset toteutetaan koululla tai koulun ulkopuolella erilaisissa kuvauspaikoissa, kuten Hyhkyn kaupunginosassa sijaitsevalla studiolla.

Opiskelijoilla on ollut myös mahdollisuus osallistua erilaisiin avustaviin tehtäviin koulun ulkopuolella tapahtuvissa elokuvaproduktioissa.  

Lopputyöt kruunaavat rankan vuoden

Lopputyöt ajoittuvat keväälle ja silloin on mahdollista tehdä itsenäisesti lyhyt elokuva, käsikirjoitus, tai dokumentti. Lisäksi opiskelijan on mahdollista olla osana jonkun opiskelijakaverinsa lopputyötä (esimerkiksi kuvaajana, leikkaajana, valohenkilönä, äänittäjä tai ohjaajana), jolloin hän voi olla osa tuotantoryhmää.

Monimediaalinen essee on vaihtoehtona projektimuotoiselle lopputyölle, mutta sille ei ole kauheasti ollut menekkiä viime vuosina. Monimediallinen essee tarkoittaa sitä, että opiskelija pohtii esseen muodossa saman sisällön toteuttamista eri medioissa. 

Elokuvaruusuja ja huomionosoituksia  

Elokuva- ja tv-linjan lukuvuosi huipentuu elokuvateatteri Niagarassa pidettävään elokuvagaalaan, jossa opiskelijat ja heidän läheisensä pääsevät näkemään lopputöiden tulokset isolta valkokankaalta. 

Vaikka punaista mattoa ei elokuvagaalassa nähdä, leijailee jännitys ilmassa samalla tavoin kuin isoissa elokuva- ja tv-maailman palkintogaaloissa. 

Parhaista suorituksista jaetaan iltajuhlassa Voionmaan elokuvaruusut sekä muut huomionosoitukset. Leikkimielinen kisailu on antanut pontta lopputöiden valmistumiseen ja ruusut sekä huomionosoitukset jakaa vuosittain opiston ulkopuolinen, tunnettu ja arvostettu elokuva-alan osaaja.  

Koronan vaikutus opiskeluun 

Lukuvuosi 2019-2020 päättyi etänä pidettävään elokuvagaalaan ja huomionosoitukset jakoi ohjaaja-käsikirjoittaja Valtteri Kokko, Maltalta käsin. 

Syksyllä 2020 alkaneet opinnot on pyritty toteuttamaan pienryhmissä (esimerkiksi musiikkivideot, tv-työn kurssi journalistien kanssa), jolloin on pystytty pitämään hallituksen suosittelemat kokoontumisrajoitukset normaaleina. 

Korona ei siis ole estänyt elokuva- ja tv-linjalla tai dokumenttilinjalla opiskelemista, vaikka linjojen opetussuunnitelma perustuukin lähinnä käytännön opetukseen. 

Miksi elokuva- ja tv-linjalla kannattaa opiskella? 

Elokuva- ja tv-linjan sekä dokumenttilinjan pitkäaikaisen opettajan Tapio Kivirinnan mukaan linjalle kannattaa hakeutua opiskelemaan, jos on kiinnostunut elokuva- tai tv-alasta ja sen työtehtävistä, sillä silloin saa kokonaiskäsityksen siitä, mitä ala oikeasti on. 

Voionmaan kasvatteja ovat muun muassa ohjaaja-tuottaja Joonas Berghäll ja tuottaja Tommi Lepola.

Media-alan ammattitutkinto 

Voionmaalla voi suorittaa myös audiovisuaalisen media-alan ammattitutkinnon tai valokuvaajan ammattitutkinnon. Linja tunnetaan voitsilaisten keskuudessa Av-linjana. 

Linjalle valitaan ensisijaisesti opiskelijoita, jotka ovat aiemmin suorittaneet audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, Voionmaan elokuva- ja tv-linjan tai dokumenttilinjan tai hankkineet vastaavat tiedot muualta.

Jokainen opiskelija on oma yksilönsä ja heti hakuvaiheessa linjalle tulija haastatellaan tutkintovastaava Petri Männistön puolesta, jotta henkilökohtainen opetussuunnitelma saadaan alulle.

Toisin kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, av-linjalla opiskelu on pääsääntöisesti itsenäistä ja projektiluontoista. Itse näyttö toteutetaan työharjoittelussa tai työpaikalla käytännön näyttönä, sekä kirjallisessa muodossa kahden arvioijan läsnä ollessa.

Pääasiallinen opiskeluaika linjalla on puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen. Ammattitutkinnon voi käydä suorittamassa myös pelkkänä näyttönä, jolloin päätoimista opiskelua audiovisuaalisella linjalla ei ole tarpeen suorittaa. 

Suvi Levomäki
+ lisää artikkeleita
Kuvat: Tero Huhtala
+ lisää artikkeleita

Tuoreita

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan...

Luitko nämä?

Psykologian peruslinja tarjoaa hyvät valmiudet jatkokouluttautumiseen

Ihmismieli ja sen toiminta kiehtoo yhä useampia, mutta polku...

Maalta Manselle

Tampereella palvelut ovat lähellä, ihmiset ovat mukavia ja julkiset...

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden...

Hienostuneet drinkit hakevat jalansijaa Jussinkylässä

Vaikka cocktailit ja suomalaisuus samassa lauseessa kuulostaa kummalliselta, niin...

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa naisvihaa. Naisviha ei aina tarkoita kirjaimellista vihaa naisia kohtaan, vaan rakenteellista vähättelyä tai opittuja ajatuksia....

”Tässä koulutuksessa pääsee edelleen kokeilemaan kaikkea uutta” – VAT-linjan opiskelijat kertovat valokuvan yhteis- kunnallisuudesta

Mikä on valokuvan paikka yhteiskunnassa ja voiko kuvalla vaikuttaa? VAT-linjalla opiskelevien Frida Loisan ja Sene Savolaisen mielestä valokuva voi olla poliittinen tai silkkaa kauneutta. –...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan. Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme...