Ei pelkkää kameran takana seisoskelua

Kun Hyhkyn studion ulko-ovi aukeaa, voi sisältä kuulla tekemisen meininkiä. Naurua, puheen sorinaa, paukutusta ja porakoneen ääntä. Mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu? Voi jo hetken kuvitella tulleensa työmaalle, mutta kyseessä onkin elokuva- ja tv-linjan opiskelijoiden lavastuksen teko.  

Jo studion ulko-ovelta voi nähdä opiskelijat työn touhussa.

ETV-linjalaiset ovat suunnittelemassa ja lavastamassa elokuvakohtausta Tampereella, Hyhkyn Riviera-studiolla. He rakentavat ja lavastavat asuntoa, jossa on tarkoituksena kuvata irrallinen elokuvakohtaus ja jonka on määrä sijoittua vuoteen 1994. Elokuva- ja tv-linjalla opiskeleva Niklas Heiskanen on myös mukana rakentamassa ja lavastamassa huonetta, jossa kohtaus kuvataan.  

Niklas Heiskanen toimii lavastusassistenttina meneillään olevassa projektissa.

Heiskanen kertoo kavereidensa suositelleen linjaa ja sitä kautta päätyi hakemaan Voionmaalle. 

– Minulla on monta kaveria, jotka ovat käyneet tämän (ETV-linjan) aikaisempina vuosina ja heille on ollut hyötyä tästä. He ovat saaneet hyvän ponnahduslaudan täältä media-alan hommiin, joten siksi päätin hakea tänne.  

Heiskasella ei aiempaa kokemusta alasta ennen ollut, mutta musiikkitaustaa häneltä löytyy. Kitaransoiton hän aloitti jo 8-9 -vuotiaana, ja on soittanut bändeissä kolmetoistavuotiaasta asti. Hän pohtii, ettei pelkällä musiikilla ansaitsisi elantoaan, joten siksi hän haluaisi yhdistää intohimonsa musiikkiin ja media-alaan. Luovuus on Heiskasella veressä ja hän kertookin tykkäävänsä, kun näkee työssään oman kädenjälkensä. 

Heiskasen odotukset linjaa kohtaan oli oppia käyttämään ainakin kalustoa, sillä ennen linjaa hänellä ei ollut siihen aiemmin käytännön osaamista. Vaikka erilaisia projekteja tekemällä onkin oppinut paljon, voisi koulu Heiskasen mielestä sisältää myös teoreettisempaa opetusta.  

– Tosi hyvin olen oppinut näissä kaikenlaisissa projekteissa tekemällä ja täällä käytännön kautta oppimista painotetaankin ehkä eniten, hän tuumii. 

Haaveena Heiskasella olisi opintojen jälkeen päästä käsikirjoittamaan ja kasata jopa itse jonkinlainen tuotanto pystyyn tai vaihtoehtoisesti päästä johonkin sarjan kuvauksiin mukaan. Toiveena olisi myöskin tehdä keskeneräiset yhteiskuntatieteiden opinnot loppuun.  

Ja kamera käy!

Mutta voisiko kansanopistonlinjan kautta työllistyä? Heiskanen veikkaa työllistymisen kansanopistolinjan jälkeen olevan aika paljon suhteista kiinni, eli siitä keitä alan ihmisiä tuntee. Opistovuosi Voitsilla on hänen mielestään hyvä reitti yhteyksien luomiseen ja sellaisten ihmisten tapaamiseen, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista.  

Kuten lavastuksista ja rakentelusta voi päätellä, ei ETV-linja kuitenkaan ole pelkkää videokuvaamista ja kameran käsittelyä. Linjaan mahtuu muun muassa äänituotantoa, valaisua ja visuaalisuutta. Tyypillistä päivää ei ole, sillä koulupäivät vaihtelevat todella paljon. Monipuolista, vaihtelevaa ja joustavaa, sellaista ETV on. Koulupäivissä saattaa vierähtää aika nopeastikin tai mennä myöhään. Heiskasen mukaan parasta ovat ihmiset, joustavuus koulussa ja etenkin mahdollisuus käyttää hyödyksi kalustoa myös vapaa-ajalla omiinkin projekteihin. 

– Ei kannata miettiä etukäteen liikaa opistovuoden aloitusta tai lyödä lukkoon, mikä linjalla eniten kiinnostaa, sillä tässä on monia osa-alueita joita tehdä, niin saattaa jopa yllättyä että tykkääkin jostain roolista. Yhdessäkin projektissa voi kokeilla montaa eri roolia. Eli avoimin mielin vain, Heiskanen summaa. 

Päivänkulku:
Kuvaukset Hyhkyssä käynnistyvät.
+ lisää artikkeleita

Kirjoittaja on Oulusta lähtöisin oleva vapaa-ajan urheilija, podcastaaja, suoratoistopalvelujen kuluttaja, haaveilija ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja, joka opiskelee monimediatoimittajaksi. Sisällöntuotannossa hän haluaa nostaa erityisesti sellaisia näkökulmia, joita ei yleensä tuoda syystä tai toisesta esille.

Tuoreita

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista...

Lähiöpubirakkauden lähettiläät Vesa, Matti ja Topias: ”Muistoja pubiin on, mutta niitä ei parane kertoa”

Reportaasissa seuraamme Lapin Akan arkea aamun verran. Pääsemme juttelemaan...

Luitko nämä?

ALAN VAIHTO TOI UNELMIEN ÄÄRELLE 

Pari vuotta sitten Harri Eerola, 52, myi yrityksensä ja...

Hyvän historia kääntää ihmiskuvan päälaelleen

Rutger Bregmanin kirjoittama Hyvän historia (Atena 2020, suomentanut Mari Janatuinen) saa aivot...

Paikka, jossa kaikki ystävällisyys katoaa

Koen normaalisti olevani todella lämmin ja empaattinen ihminen. Mutta...

Kaikilla on oikeus apuun

Maanantai-iltana puoli yhdeksän aikaan ulko-ovea avatessa kuuluu taloyhtiön hissistä...

Ovatko miehet vahvoja ja naiset suojeltavia?

Pikkutytöstä asti olen tiennyt haluavani suorittaa intin. Minulle tuli...

Onko nainen edelleen vain huora tai pyhimys, kysyy Justiina Juutilainen esseessään misogyniasta

Essee pohtii naisvihan syitä ja seurauksia historiasta 2020-luvulle. Misogynia tarkoittaa naisvihaa. Naisviha ei aina tarkoita kirjaimellista vihaa naisia kohtaan, vaan rakenteellista vähättelyä tai opittuja ajatuksia....

”Tässä koulutuksessa pääsee edelleen kokeilemaan kaikkea uutta” – VAT-linjan opiskelijat kertovat valokuvan yhteis- kunnallisuudesta

Mikä on valokuvan paikka yhteiskunnassa ja voiko kuvalla vaikuttaa? VAT-linjalla opiskelevien Frida Loisan ja Sene Savolaisen mielestä valokuva voi olla poliittinen tai silkkaa kauneutta. –...

Vihasin, häpesin, rakastan: Kolumni rakkaudesta suomen kieleen

Kolumnissaan Juutilainen kertoo muutoksesta omassa suhtautumisessaan suomen kieleen.Alakoulun vaikeuksista lukion asenneongelmien kautta aina syvään rakkauteen kieltä kohtaan. Kun vuonna 2019 aloitin lukion, meidän ensimmäinen tehtävämme...