Vanhoja käytettyjä vaatteita löytyy melkein jokaisesta kodista, mutta kynnys viedä itselle turhat vaatteet eteenpäin on monelle suuri. Silti vaatteita ei saisi noin vain heittää pois, vaan ne täytyisi kierrättää. Kierrättämiseen on monia mahdollisuuksia, ja vaate voi lopulta päätyä niin teatterin käyttöön kuin ala-asteen materiaaliksikin. 

Kattolamppujen loisteessa kiiltävät mustat jätesäkit täyttävät huoneen. Ne ovat täynnä lahjoitettuja tekstiilejä. Joukosta löytyneitä vintage-vaatteita on ripustettu myymälän rekkeihin, jotka on kukin nimetty valkoisella kyltillä. Vaatteiden vieressä on myös koreja lahjoitetuille kangaspaloille. Ne pääsevät usein jatkamaan matkaansa käsityöharrastajan mukaan. 

Kuljemme tamperelaisen tekstiilinkierrätyspajan Nextiilin värikkäiden vaaterekkien välistä henkilökunnan tilojen puolelle. Ympärillä on

Sari Tuomaala, Nextiilin pajapäällikkö

valtavasti suuria jätesäkkejä, jotka ovat täynnä jonkun vanhoja vaatteita, laukkuja ja kankaita. Tilan reunalla seisoo metallisia kärryjä, joissa makaa enää muutama säkillinen tekstiilejä odottamassa lajittelua uuteen säkkiin.

Vuodessa Nextiilille lahjoitetaan noin 300 000 kiloa tekstiiliä. Sari TuomaalaNextiilin pajapäällikkö kertoo suurimman osan niistä päätyvän uudelleen käytettäväksi, joko keräysten kautta tai suoraan myymälän puolelta. Jos tekstiilissä on paljon nukkaa tai se on muuten huonokuntoinen, se voidaan laittaa uusiokäyttöön, jolloin siitä tehdään esimerkiksi lankaa.  

-Käsityöharrastajia käy todella paljon, mutta myös vintagen harrastajia näkee usein, Tuomaala kertoo. 

Vanhat tekstiilit voidaan siis hyödyntää samassa käyttötarkoituksessa mihin ne on tehtykin, tai niille voi syntyä kokonaan uusi elämä esimerkiksi käsityöharrastajan avulla. Vanhasta t-paidasta voi syntyä vaikka kangaskassi tai kylpyhuoneen matto. 

 

Vuosittain Suomessa syntyy noin 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä.

Vuosittain Suomessa syntyy noin 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä, kertoo Suomen ympäristökeskus. Kierrätys kuitenkin vaatii vielä tehostamista. Tekstiilijätteeseen kuuluvat muun muassa vanhat paidat, takit sekä lakanat. Vaikka tekstiilille ei olisi itsellä enää käyttöä edes siivousrättien muodossa, sen voi lahjoittaa eteenpäin sitä tarvitsevalle tai jalostettavaksi. Kirpputorilla myymisen lisäksi on myös muita kierrättäjälle helppoja vaihtoehtoja vanhoista vaatteista eroon pääsemiseksi. Esimerkiksi Pelastusarmeija, SPR ja UFF ottavat vastaan hyväkuntoiset tekstiilit. Rikkinäisiä tai huonokuntoisempia voi viedä hyötykäyttöön esimerkiksi monille eläinsuojeluyhdistyksille, sekä useille pienemmille toimijoille. Myös itselle käytettynä hankitut tekstiilit ovat usein paitsi ekologisia, myös edullisia. 

Hyllyjen ja rekkien seassa kulkee jatkuvasti ihmisiä, vaikka kello on vasta hieman yli kymmenen. Nextiilin myymälän puolella on jätesäkeistä löytyneiden vintage-vaatteiden lisäksi kaksi katutyylille omistettua rekkiä, joista löytyy esimerkiksi bändipaitoja. Lahjoitusten seasta on otettu talteen myös monta hyllyllistä käsityötarvikkeita. Esimerkiksi lankoja, nappeja, erilaisia solkia sekä kankaita. Näiden lisäksi myymälän puolelle päätyvät suomalaiset laatumerkit, kuten Marimekon ja Nanson vaatteet. 

-Sosiaalinen media on tavoittanut käsitöiden harrastajia hyvin ja jopa Vaasasta ja Kouvolasta on tuotu lahjoituksia Nextiilille, Tuomaala sanoo.

Kun joku haluaa lahjoittaa tekstiilejä, ne voi jättää myymälässä oleviin koreihin jätesäkeissä. Sieltä säkit siirretään takatiloihin pöytien luokse ja ensin joukosta erotellaan myymälän puolelle menevät nykyaikaset tekstiilit lajitellaan kierrätyskeskukseen myyntiin ja vintage-vaatteet Nextiilin myymälään. Tällä kertaa kiiltävän säkin uumenista löytyy muutamia pehmeitä ja lämpimän näköisiä villaisia täkkejä, jotka laitetaan suoraan käynnissä olevaan villatäkkien ja -paitojen erikoiskeräykseen. Tekstiilit liikkuvat siis sujuvasti säkistä toiseen ja jokaisen kohdalla on selkeä lappu, mitä juuri kyseisen säkin uumeniin päätyy. Nextiilin työvalmentaja Krista Virtanen kertoo, että kerätyt villa-tekstiilit jatkavat säkissä matkaansa paikalliselle koululle käsityötuntien huovutusmateriaaliksi. Erikoiskeräyksiä on samaan aikaan meneillään useampia. Esimerkiksi pitsiliinojen ja kangaskenkien keräyssäkit ovat rivissä jo puolillaan olevan villatekstiili-säkin vieressä. Aiemmin on ollut esimerkiksi teatterilta toive ottaa kaikki kalastukseen liittyvä talteen. Silloin kaikki kalastusta etäisesti muistuttavat tekstiilit laitettiin niille osoitettuun keräyssäkkiin, ja löydetyt materiaalit lahjoitettiin teatterin käyttöön. 

-Hienoa tässä on se, kun pystyy lahjoittajalle suoraan sanomaan, mihin tekstiili jatkaa matkaansa. Se voi helpottaa luopumista, jos vaatteeseen on syntynyt vahva tunneside. Joskus joukosta löytyy myös omaan tyyliin sopivia vaatteita, kuten talvitakki, Virtanen kertoo. 

Energiakoriin on laitettu lahjoitussäkeistä löytyneitä kangaslaukkuja. Niitä ei ole vielä käyty tarkemmin läpi ja seasta löytyy esimerkiksi tumma sininen tietokonelaukku ruskeilla yksityiskohdilla. Se ehtii vielä mukaan hyväntekeväisyyteen menevään keräyssäkkiin. Jos erikoiskeräystä ei olisi, laukusta otettaisiin talteen kaikki mitä pystytään. Klipsit, renkaat ja soljet vietäisiin myymälän puolelle käsityötarvikkeiden joukkoon ja itse laukku menisi joko pilottikeräykseen, jossa siitä tehtäisiin mahdollisesti lankaa tai muuta uutta tekstiilikuitua, tai materiaalin kunnosta riippuen aivan viimekädessä energiakeräykseen, jossa siitä tuotettaisiin lämpöä. Kaikesta pyritään kuitenkin hyödyntämään mahdollisimman suuri osa, ja energiakeräys on viimeinen vaihtoehto niin laukuille, kuin muillekin tekstiileille. 

Mitä vanhempi päällä oleva vaate on, sitä onnistuneempi se on ollut täyttämään tehtävänsä. Myös uusiokäyttöön päätyneellä vaatteella on ollut onnistunut matka. Vanhoista t-paidoista tehty kylpyhuoneen mattokin palvelee varmasti vielä monta vuotta. Ympäristö ja budjetti kiittävät, kun vanhatkin vaatteet palvelevat edelleen. 

 

Teksti: Neea Virlander

Kuvat: Jiri Honkala 

Aiheeseen liittyvää