Voitsilla pääsee oppimaan monipuolisesti toimittajan työn kaikista eri osa-alueista. Uuden vuoden vaihtuessa alkoi Voitsin tv-uutiskurssi, jossa journalistiopiskelijat sekä elokuva- ja tv-linjan opiskelijat tuottavat yhdessä tv-uutiset – aivan kuin ihan oikea uutistoimitus.  

– Noniin, eiköhän aloitella! tv-uutiskurssin opettaja Tapio Kivirinta huudahtaa kello kymmenen tuotantokokouksessa, jossa ovat mukana kaikki kurssilaiset. 

Kokouksessa käydään läpi sitä, mitä opiskelijat tekevät, missä ja milloin. Kivirinta jakaa aikataulumonisteet, huone on täynnä puheensorinaa ja pöydillä opiskelijoiden omia kahvikuppeja.

– Älkääs höliskö! Kivirinta hiljentelee luokkaa ja käy yhteisesti läpi aikatauluja ja niihin tehdään tarvittaessa muutoksia.

Kun työnjako on saatu kuntoon, opiskelijat erkanevat pienempiin ryhmiin pohtimaan omia uutisaiheitaan, etsimään haastateltavia, suunnittelemaan inserttejä ja jakamaan omia näkemyksiään.

Journalistiopiskelijat Roosa Mustonen ja Tuulamaria Lempiälä lähtevät oman työryhmänsä kanssa suunnittelemaan heidän tulevaa ajankohtaisohjelmaansa – kurssin kohokohtaa, joka huipentuu kuvauksiin Ylen vanhassa studiossa Mediapoliksessa. Pieni ryhmätyötila täyttyy keskustelulla ja pinnalle nousee erilaisia ideoita siitä, miten opiskelijoiden tuottamassa ohjelmassa nostetaan esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia Tampereella.

Ryhmästä paistaa tekemisen meininki, ja hiljaisia hetkiä ei ole.

Monipuolinen pohja toimittajan työhön

Tv-uutiskurssi on hyvin käytännönläheinen. Mustosen ja Lempiälän kurssikaveri, Eero Hietamäki, haastatteli ihmisiä yliopiston kampuksella siitä, miten lumeton talvi vaikuttaa heihin.

Mustonen ja Lempiälä valitsivat tv-uutiset osaksi omia opintojaan oman mielenkiinnon pohjalta, mutta arvostavat koko opiskeluvuoden monipuolisuutta.

– Koen radion ja television olevan vahvuuksiani, koska koen olevani hyvä ilmaisemaan itseäni puheen kautta. Olen kuitenkin alkanut myös tykätä enemmän ja enemmän kirjoittamisesta Voitsilla, Mustonen kertoo.

– Tulin tälle kurssille, koska halusin kehittyä ja oppia kameran edessä olemisesta ja toimittajan roolista siinä tilanteessa. Minua kiinnostaa yhtenä osana tulevaisuudessa tehdä tällaisia töitä. Kirjoittaminen kiinnostaa toki myös, Lempiälä jatkaa.

Erilaiset taustat, yhteinen unelma-ammatti

Lempiälän ja Mustosen polut kohti Voionmaan koulutuskeskuksen journalistilinjaa ovat olleet erilaiset, mutta molempien jatkosuunnitelmat ovat melko samanlaiset. 

– Hain viime vuonna yliopistoon ja kun sain tuloksen, että en päässyt, oli epävarma olo tulevaisuudesta. Täällä on oppinut tosi paljon uutta ja olen myös tavannut ihania ihmisiä, joiden kanssa olen hyvin samanlainen ja tunnen tämän olevan paikkani. Enää ei edes haittaa, että en päässyt heti yliopistoon, Mustonen toteaa.

Lempiälä puolestaan on suorittanut jo yhden tutkinnon sosiaalipsykologiasta ja omistaa yhteiskuntatieteiden maisterin tittelin ja tekee osa-aikaisesti someviestintävastaavan töitä.

Sekä Mustonen että Lempiälä uskovat löytäneensä oman alansa opiskeluvuoden aikana ja pyrkivät jatkamaan alan opintoja myös tulevaisuudessa. Mustonen hakee ensisijaisesti Tampereen yliopiston journalistiikan tutkinto-ohjelmaan ja Lempiälä mahdollisesti journalistiikan maisteriohjelmaan.

– Haluan myös mennä keväällä harjoitteluun radioon ja etsiä tätä kautta jo nyt työmahdollisuuksia radiossa ja lehdissä, Lempiälä kertoo.

Yhteisöllisyyttä ja hyvää meininkiä

Yliopisto-opiskelua pääsee kokeilemaan jo voitsivuoden aikana 25 opintopisteen laajuisten viestinnän monitieteisen tutkinto-ohjelman perusopintojen parissa. 

– Se, että olen päässyt kokeilemaan yliopiston peruskursseja jo tässä vaiheessa, on vahvistanut kiinnostustani yliopistoa kohtaan yhä enemmän, Mustonen toteaa.

Mustosen ja Lempiälän ajankohtaisohjelman yksi teema on ilmastonmuutos. Lempiälä selvitti katugallup-haastattelussa tamperelaisten kokemuksia siitä, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut heidän elämäänsä.

Yliopiston tentteihin lukemisen ja esseiden kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista, sillä tukea saa kurssikavereilta sekä journalistilinjan vastaavalta opettajalta Johanna Junttilalta.

– Johanna on best. Hän on jämäkän ja rennon hyvä sekoitus ja luottaa opiskelijaan ja ohjaa hyvällä tavalla, Lempiälä kehuu. 

– Täällä pääsee myös kontaktoitumaan monien eri ihmisten kanssa, mistä voi olla hyötyä tulevalla työuralla. On ollut kiva päästä tositoimiin myös journalistiporukan ulkopuolelle etv-linjalaisten kanssa, Mustonen pohtii.

Journalistilinjan hyvää yhteishenkeä havainnollistaa etenkin koko porukan yhteinen huumorintaju ja ajan viettäminen yhdessä myös kouluajan ulkopuolella. Mustonen ja Lempiälä toteavatkin, että Voitsin toimittajaopiskelijoiden keskuudessa on hyvä meininki.

– Jos journalismi kiinnostaa ja haluat kokeilla alaa niin tämä on yksi todella hyvä vaihtoehto siihen. Ainakin journalistilinjalla kaikilla on hauskaa ja meille on tullut myös yhteisiä inside-vitsejä. Voisin kutsua itseäni meemisodan äidiksi, Lempiälä naurahtaa.

Journalistiopiskelijat alkoivat tekemään toisistaan meemejä heti ensimmäisillä viikoilla lukuvuoden alussa. Tämä tapaus tunnetaan yhä nimellä meemisota.

Nyt on kuitenkin aika laittaa haastattelu pakettiin, sillä Mustosen ja Lempiälän on riennettävä päivän toiseen palaveriin työryhmänsä kanssa. Tv-uutiskurssin aikataulu vaikuttaa olevan kiireinen ja pakottaa opiskelijat tekemään töitä ahkeraan tahtiin. Junttila onkin vuoden aikana korostanut useaan otteeseen toimittajan työn olevan toisinaan hektistä ja välillä “paras muusa on deadline”.

Tällainen ajankohtaisohjelma kurssilla syntyi:

 

Journalistilinja

  • Linjalla 23 opiskelijaa.
  • Vastaavana opettaja toimii Johanna Junttila.
  • Opiskeluvuoden aikana opettaa myös useita vierailevia opettajia, joita ovat tänä lukuvuonna olleet esimerkiksi Yle alueuutisten toimittaja Ari Welling, freelance-toimittaja Meeri Ylä-Tuuhonen ja puheviestinnän ammattilainen Laura Vainio.
  • Vuoden aikana journalistiopiskelijat ovat toteuttamassa koulun omaa verkkojulkaisua Voionmaa Tänään ja painettua lehteä nimeltä Väinö.

 

Juttu on julkaistu aiemmin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2020.

Teksti: Aliisa Salminen

Kuvat: Tuukka Nyström ja Joonas Pastila