Politiikan tutkimuksen ja historian koulutuksessa opiskellaan jalka yliopiston oven raossa. Opiskelijoilla on monenlaisia tulevaisuudensuunnitelmia ja linja on taipunut vastaamaan vaihteleviin tarpeisiin.

Ensimmäistä vuotta käynnissä olevan linjan opintoihin kuuluvat yliopiston perusopinnot sekä politiikan tutkimuksesta että historiasta. Lisätukea avoimessa yliopistossa suoritettaviin kursseihin saa Voionmaan koulutuskeskuksessa järjestettävillä kirjaluennoilla, joissa opettaja käsittelee kurssien asioita ja häneltä voi kysyä epäselväksi jääneitä asioita.

Historianopettajaksi

– Politiikka ja historia kulkevat käsi kädessä, vakuuttaa opiskelija Juha Eteläniemi.

Häntä kiinnostaa erityisesti sotahistoria, esimerkiksi kolmannen maailmansodan mahdollisuus, toinen maailmansota ja kylmä sota. Sotien taustathan ovat aina poliittisia.

Eteläniemi muutti Virroilta Tampereelle opintojen vuoksi ja on viihtynyt Voionmaalla hyvin. Kiinnostus historiaan ajaa häntä hakemaan yliopistoon historian opiskelijaksi.

– Urahaave ei ole täysin selvä, mutta voisin kuvitella itseni historian opettajaksi, Eteläniemi miettii.

Hän kertoo opiskelleensa Voionmaalla myös akateemisen englannin kurssin, jonka voi perusopintojen tavoin hyväksilukea yliopisto-opintoihin.

Tuomas Bister (edessä) ja Juha Eteläniemi tekevät luentomuistiinpanoja Poliittiset aatteet ja ideologiat -kurssin luennolla.

Kirjailijaksi

Myös Tuomas Bister on suorittanut historian ja politiikan tutkimuksen peruskurssien lisäksi muutamia omaehtoisia kursseja. Hän kertoo opintojen osoittautuneen odotuksiaan helpommiksi, hän oli varautunut suurempaan stressiin.

– Voitsilta toivon yleistä sivistymistä ja opintopisteitä, kertoo Bister.

Hän haaveilee esimerkiksi “semi-boheemista” kirjailijan elämästä ja nimeää kirjailija Olli Jalosen esikuvakseen. Bister kertoo hakeneensa aiemmin yliopistoon lukemaan suomen kieltä, mutta osallistuu tänä keväänä historian pääsykokeisiin.

– Historian opettaja Seija-Leena Nevala opettaa meille erittäin hyvää peruspakettia, mikä helpottaa pääsykokeisiin valmistautumista, kehuu Bister.

Bisteriä kiinnostaa erityisesti Tampereen varhainen teollistuminen. Hän kehuu myös linjan Työväenmuseo Werstaalle tekemää retkeä viime syksyltä.

Tutkijaksi tai diplomaatiksi

Lotta  Liedes arvostaa työtä, jossa voi koko ajan oppia uutta. Häntä kiinnostaa myös valtarakenteiden teoreettinen puoli. Liedes haaveileekin diplomaatin tai tutkijan urasta. Seuraava tavoite on päästä yliopistoon opiskelemaan politiikan tutkimusta.

– Vuosi Voionmaalla valmentaa konkreettisesti siihen mitä yliopisto-opiskelu on, Liedes uskoo.

Liedes on sisällyttänyt opintoihinsa peruskurssipakettien lisäksi yhteiskuntatutkimuksen ja hallintotieteiden peruskursseja. Hän myöntää opintokokonaisuutensa työlääksi paketiksi, mutta kehuu viihtyvänsä hyvin.

Liedes kertoo esikuvakseen Anders Chydeniuksen, jonka tasa-arvoajatuksia ja kykyä arvostaa kanssaihmisiä jo 1700-luvun yhteiskunnassa hän ihailee. Nykyhetken esikuvikseen Liedes mainitsee Elina Lepomäen ja Alexander Stubbin.

– He ovat nykyaikaisia liberalisteja ja ajattelevat positiivisesti, itsekin liberalismia kannattava Liedes toteaa.

Liedes on ollut vuosia politiikan järjestötoiminnassa mukana, mutta läheskään kaikki linjan opiskelijat eivät ole mukana poliittisessa toiminnassa.

– Kaikki käyvät keskusteluja rakentavasti ja argumentoiden, Liedes kehuu linjan ilmapiiriä.

Lotta Liedes (vas.) ja Amanda Laurikainen työskentelevät yliopiston kirjastossa. Osaan yliopistokursseista kuuluu palautettavia esseitä. Opintomateriaalit löytyvät kätevästi kirjastosta.

Virkamieheksi

Kurssivalintoja voi linjalla tehdä aika vapaasti, jos itsellä on selvä visio siitä, mitä haluaa.

Amanda Laurikainen kertoo jättäneensä historian opinnot kokonaan pois ja ottaneensa tilalle valtio-opin aineopintoja.

– Tästä mahdollisuudesta en tiennyt Voionmaalle tullessani, Laurikainen kertoo.

Henkilökohtaisesti valittuihin kursseihin ei ole tueksi opettajan kirjaluentoja kuten peruskursseihin, mutta politiikan tutkimusta opettava Iko Jurkka on tarvittaessa neuvonut näidenkin kurssien tehtävissä ja ottanut Laurikaisen aikataulut huomioon opetusta suunnitellessaan.

Laurikainen toivoo uraa virkamiehenä, jolla on selkeä työaika. Esimerkiksi hän mainitsee tutkimuksia ja mielipidemittauksia tuottavat ajatushautomot.

Laurikainen pyrkii yliopistoon lukemaan politiikan tutkimusta. Politiikka kiinnostaa häntä laajalti kokonaisuuksina.

– Valtioiden välinen vuorovaikutus kiehtoo minua. Mitä maailmalla tapahtuu ja miten ratkaisut löydetään, Laurikainen kuvailee.

Voionmaalla häntä motivoivat opintopisteet.

– En minä tälle mitään syvempää tarkoitusta keksi, hän hymähtää.

 

Opintopolkuun tulossa myös hallintotieteitä ja yhteiskuntatutkimusta

Voionmaan koulutuskeskuksen politiikan tutkimuksen ja historian linja uudistuu syksyksi 2020. Linja monipuolistuu niin, että tarjolle tulee myös yhteiskuntatutkimusta ja hallintotieteitä.

– Linjaa on kehitetty opiskelijapalautteen perusteella, kertoo Voionmaan koulutuspäällikkö Antti Jehkonen.

Jehkosen mukaan kustakin neljästä syventymiskohteesta tulee tarjolle 25 opintopisteen perusopintokokonaisuus. Opiskelijat voivat valita näistä itselleen mitkä tahansa kaksi itseään eniten kiinnostavaa kokonaisuutta.

Tämän perusmallin sijasta opiskelijalla on myös mahdollisuus valita vain yksi perusopintokokonaisuus ja täydentää sitä esimerkiksi aineopinnoilla ja vaikka yksittäisillä kursseilla joistain muista linjan poluista.

– Vähintään yhtä 25 opistopisteen kokonaisuutta suositellaan, jotta opiskelija saa parhaimman hyödyn opinnoistaan, Jehkonen tähdentää.

Kuhunkin neljään aineeseen tulee Jehkosen mukaan oma opettaja yliopisto-opintoja täydentämään. Politiikan tutkimuksesta, historiasta ja hallintotieteistä järjestetään opettajan ohjauksessa myös pääsykoeperehdytystä.

Luentosali Linna on salien keskikokoa. Yliopistolehtori Mikko Lahtinen luennoi poliittisista aatteista ja ideologioista.

Yhteiskuntatutkimuksessa yliopistoon on todistushaun rinnalla tarjolla 5, 25 ja 50 opintopisteen näyttöreitit. Jehkosen mukaan Voionmaalla yhteiskuntatieteitä opiskelevat tähtäävät näistä lähinnä kahteen ensimmäiseen näyttöreittivaihtoehtoon. Ensimmäisessä opiskelijalla tulee yliopistoon hakiessa olla suoritettuna opintojakso Johdatus yhteiskuntatutkimukseen ja toisessa laajuudeltaan 25 opintopisteen yhteiskuntatutkimuksen perusopinnot. Näihin näyttöreitteihin tarvittavat opinnot on mahdollista suorittaa Voionmaa-vuoden aikana opettajan tuella.

 

Juttu on julkaistu aiemmin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2020.

Teksti: Tiina Harvia

Kuvat: Siiri Mörsky

Aiheeseen liittyvää