Koestudioprojekti piti sisällään valtavan määrän muuttujia ja uusien asioiden sisäistämistä, mutta juuri siksi se oli elokuva- ja tv-linjan opiskelijoille yksi syksyn kohokohdista.

Mielenkiintoisin projekti? Nyt pistit kyllä pahan, toteaa etv-linjalla opiskeleva Jori Kaiku, luetellen jatkoksi suurimman osan lukuvuoden aikana tehdyistä projekteista.

Kaiku aloitti Voionmaalla taustallaan Tampereen yhteiskoulun lukion ilmaisutaidon linja, mutta Voitsille voi tulla myös ilman aiempaa kokemusta.

Kaaosta, soveltamista ja niistä oppimista

Koestudio oli monille opiskelijoille yksi syksyn mielenkiintoisimmista projekteista. Studiossa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kohtauksen rakentamista monikameratyöskentelynä, mikä tarkoittaa sitä että leikkaukset, kuvakulman vaihto ja muut vastaavat seikat hoidetaan reaaliajassa samalla kun kohtausta esitetään.

– Mallia tähän on otettu kansainvälisistä elokuvakouluista. Koestudiossa kokonaisuuden voi laittaa palasiksi, muuttaa vuorollaan jokaista yksityiskohtaa ja nähdä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa, sanoo etv-linjan ohjaava opettaja Tapio Kivirinta ja jatkaa:

– Monessakaan paikassa tätä ei ole edes mahdollista toteuttaa, koska mukaan tarvitaan näyttelijöitä.

Lassi Lukkala, kuten Kaikukin, toimivat koestudiossa ohjaajan rooleissa. Ohjaaja pitää viime kädessä kokonaisuuden kasassa ja suunnittelee esimerkiksi ajolistan eli yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, milloin mikäkin kamera kuvaa ja mitä kuvakokoja käytetään.

Lopputulos on tiiviin yhteistyön tulos, sillä monikameraproduktiossa erilaisia rooleja on valtava määrä.

– Tuottaja, tv-ohjaaja, studio-ohjaaja, kuvaajat, äänittäjät sekä äänitarkkailijat, leikkaaja ja mitä näitä nyt on, luettelee Lukkala.

Koko projekti alkoi käsikirjoituksella, jonka pohjalta tehtiin kuvasuunnitelma eli alustava kuvallinen käsikirjoitus.

– Studioon päästessä suunnitelmat muuttuvat väistämättä, kun realiteetit tulevat vastaan. Saatetaan esimerkiksi huomata, että oikeassa suunnassa ei ole ovea käytössä, mikä laittaa kuvasuunnitelman uusiksi, kertoo Kaiku.

– Käsikirjoitusta lukuun ottamatta kaikki meni ainakin viisi kertaa uusiksi. Sen takia tämä projekti onkin niin mielenkiintoinen, muuttujia on aivan valtava määrä, jatkaa Lukkala.

Kun kokonaisuus on saatu kohdilleen, harjoitellaan sitä niin kauan että kaikki menee nappiin. Loppu onkin yksityiskohtien hiomista, kunnes lopputulos on niin hyvä kuin se voi olla.

Lukkalan mielestä yksi parhaita asioita alassa onkin, että täydellisyyttä ei saavuta koskaan vaan työssään voi aina huomata jotain parannettavaa. Koestudioprojektissa oppi myös soveltamaan ja kompensoimaan resurssien ja tilan puutetta luovuudella.

– Meidän piti muuttaa luokka häätilaksi, joten laitettiin kaikki seinät uusiksi, väsättiin pöydistä alttari ja koristeltiin jouluvaloilla sun muilla, kertoo Lukkala.

– Aloittaessa kaikki oli yhtä kaaosta ja oli vaikea kuvitella että tästä saisi aikaan mitään. Mutta homma muuttui mielenkiintoiseksi, kun kokonaisuus alkoi lopulta hahmottua ja pystyi näkemään että tässähän saa jotain aikaiseksi. Prosessin seuraaminen aina kaoottisesta alkutilanteesta valmiiseen lopputulokseen oli todella siistiä, Kaiku lisää.

Myötä- ja vastoinkäymisissä-lyhytelokuva löytyy jutun lopusta.

Tähtäimessä elokuvaura

Myös kevätlukukausi pitää sisällään mielenkiintoisia projekteja. Eniten Lukkala odottaa koko Voitsi-vuoden lopputyötä eli omaa elokuvaa. Myös musiikkivideon tekemistä hän odottaa innolla, sillä hän pääsee tekemään sen kaverinsa bändille.

– Jokainen tähän mennessä tehty projekti on myös ollut omalla tavallaan kiinnostava ja aiheet, joista en lähtökohtaisesti ollut niin kiinnostunut, paljastuivat yllättävän mielenkiintoisiksi. Eniten pidän ehkä suunnitteluvaiheesta, sillä en edes tajunnut miten suuri merkitys sillä projektin onnistumiseen on, sanoo Kaiku.

Myös opetus saa osakseen kehuja.

– Tapsa on parasta. Ja Petri Männistö, kehuu Lukkala.

– Joo, viimeisen puolen vuoden ajan on jaksanut aina vain hämmästyttää se tietotaidon määrä, joka Tapsalta löytyy. Täytyy kyllä kehua myös muita opettajia, on todella hienoa että täällä saa olla tekemisissä esimerkiksi Mikko Uimosen ja Valtteri Kokon kaltaisten alan ammattilaisten kanssa, jatkaa Kaiku.

– Opettajana yksi parhaita asioita on seurata, miten opiskelijat kehittyvät pitkin vuotta ja miten jokainen oppii omalla tavallaan. Lisäksi opiskelijoilla on mielenkiintoisia ja kehittämiskelpoisia ideoita, Tapio Kivirinta sanoo.

Voionmaa on vasta alkua

Vuosi Voionmaan etv-linjalla jättää opiskelijalle käteen perustiedot ja -taidot elokuvakerronnasta, kyvyn yhdistää teoria käytäntöön sekä valmiudet työskennellä osana tuotantoryhmää. Alun perusopintojen jälkeen linjalla voi suuntautua joko fiktion tai dokumenttien tekoon.

Voionmaa myös tarjoaa hyvän ponnahduslaudan jatko-opintoihin. Useimmiten opintoja jatketaan ammattikorkeassa tai Voitsin omalla ammattitutkintolinjalla. Voitsilla suoritettuja etv-alan opintoja on myös mahdollista hyväksilukea Tamkin medianomiopinnoissa.

Tulevana syksynä sekä Lukkala että Kaiku pyrkivät media-alan ammattilinjalle. Lukkalalla on jo selkeä visio tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– Ohjaajaksi tässä pyritään. Harjoittelujen kautta kartoittamaan kokemusta ja sitä kautta omaa uraa rakentamaan.

– Kunhan pääsee tekemään itseä kiinnostavia projekteja. Oli se sitten tuottajana, kuvaajana tai missä roolissa vaan. Urheilu ja fiktio kiinnostavat, mutta myös asiaohjelmien tuottaminen, sanoo Kaiku.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Media-alan ammattitutkinnolla kohti syvempää osaamista 

Voionmaalla voi suorittaa media-alan toisen asteen ammattitutkinnon. Linjan kouluttajana toimii Petri Männistö.

Haku on jatkuvasti päällä ja opiskelijat valitaan aiemman osaamisen, hakemuksen ja haastattelun perusteella. Taustallaan hakijalla voi olla esimerkiksi media-alan perustutkinto tai Voitsin etv-linja, mutta myös muulla tavalla osoitettavissa oleva perusasioiden hallinta.

Erikoistua voi juuri sille media-alan osa-alueelle, joka eniten kiinnostaa, esimerkiksi videokuvaamiseen, tuottamiseen, äänitykseen tai käsikirjoitukseen. Ammattilinjalla opiskelu onkin varsin yksilöllistä, eikä kiveen hakattuja opintosuunnitelmia ole. Näytöt voi suorittaa omalla tahdillaan ja opiskelujen kesto voikin vaihdella muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen.

Linjalla saa oivallisen kosketuksen työelämään, sillä näytöiksi tehdään aina asiakkaiden tilaamia töitä. Koulutuksen voi opiston lisäksi suorittaa myös työpaikalla, esimerkiksi oppisopimuksella.

– Voisikin sanoa, että täällä ennemminkin kartoitetaan ammattitaitoa kuin opiskellaan, sanoo Männistö.

 

 

Juttu on julkaistu aiemmin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2020.

Teksti: Konsta Hietaniemi

Kuvat: Sara Keränen, Lassi Lukkala

Aiheeseen liittyvää