Ratikka jakaa mielipiteitä tamperelaisten välillä. Toiset kannattavat ratikkaa, toiset taas vastustavat sitä. Nyt, niin kuin jokainen voi todeta, ratikka on valmistumassa ja vastustaminen ei tässä vaiheessa enää auta. Myönnän, että olen itse kuulunut ratikan vastustajiin. Yritän kuitenkin muuttaa mielipidettäni ja ajatella positiivisesti. Mitä kaikkea ratikka voikaan mahdollistaa? 

Muistan, kun kävin reilu kolme vuotta sitten keskustelua ratikasta erään tuttuni kanssa. Oli kesä vuonna 2017 ja ratikkaa oli juuri alettu rakentamaan. Tuttuni työskenteli silloin ratikkatyömaalla. Hän luonnollisesti jo työnsä puolesta kannatti ratikkaa. Muistan, kuinka minun oli vaikeaa ilmaista negatiivista mielipidettäni, koska olisin samalla saattanut vahingossa aliarvioida tuttuni raskasta työtä. Miettiessäni nyt tuota vanhaa keskustelua, olen tyytyväinen, että peittelin kantaani ratikasta. Sain kuulla toisen, erilaisen näkökulman ratikan tuloon ja opin ehkä suhtautumaan siihen hieman avoimemmin mielin. 

Avoimuutta ei kuitenkaan kauaa kestänyt. Kun ratikkatyömaat etenivät, positiivinen asenteeni katosi. Liikkuminen muuttui hankalaksi ja bussipysäkit sekä suojatiet vaihtelivat paikkaa. Työmaiden vuoksi bussilla saattoi parhaimmillaan kestää yli viisitoista minuuttia Itsenäisyydenkadulta Keskustorille. Varsinkin opiskelijoiden keskuudessa ilmeni turhautuneisuutta pidentyneistä koulumatkoista. Liikkuminen Itsenäisyydenkadun kautta esimerkiksi yliopistolle, Voionmaalle ja muihin lähistöllä oleviin kouluihin oli hankalaa ja vei oman aikansa.  

Mutta nyt, kun mietin asiaa, ratikka ei valmistuisi ilman työmaata. Ja työmaat luonnollisesti aiheuttavat muutoksia liikenteessä. Mitä tulee siihen, että olen ylipäätään vastustanut ratikkaa: en keksi muuta syytä kuin työmaat ja ne nyt sattuvat kuulumaan ratikkalinjan valmistumiseen.  

Ratikka kuljettaa kerralla suuren määrän ihmisiä paikasta toiseen. Lisäksi ratikka on ympäristöystävällisempi kuin linja-autot, koska se kulkee sähköllä. Olen varma, että ratikka tulee hyödyttämään monia. Varsinkin opiskelijoita. Harvalla opiskelijalla on omaa autoa, jolla liikkua. Ja vaikka olisi, parkkipaikkoja on rajallisesti ja ne ovat maksullisia. Ei siis välttämättä ole kannattavaa liikkua autolla kouluun, mikäli siihen ei ole kunnollisia mahdollisuuksia. Ratikka kulkee monien suurten asuinalueiden läpi. Hervannasta Hallilaan, sieltä Turtolaan, sitten kohti Kalevaa ja niin edelleen. Monet opiskelijat asuvat näillä seuduilla, joten ratikan kyytiin on helppoa nousta. Myös se, että ratikka kulkee muutaman minuutin välein, edistää varmasti jouhevaa ja nopeaa liikkumista. Ratikassa käy Nysse-kortti, joten erillisen matkakortin ostamisesta ei kerry kuluja, mikä on opiskelijaystävällistä. 

Vaikka ratikkatyömaasta on koitunut jonkinlaista harmia varmasti jokaiselle Tampereella liikkujalle, on kuitenkin hyvä muistaa, että ajat muuttuvat ja kehitystä tapahtuu. Tampere on ottanut suuren askeleen kehityksessä eteenpäin ja rakennuttanut ratikan. Uskallan väittää, että lähes jokainen, joka on joskus valittanut ratikkatyömaasta koituvista ongelmista, tulee jossain vaiheessa käyttämään ratikkaa. Itse ainakin teen niin.  

 

Teksti: Iida Koivisto

Kuva: Meri Haukkavaara-Gardiner

Aiheeseen liittyvää