Sanonta “lähteä lapasesta”, tarkoittaa urbaanin sanakirjan mukaan kyseessä olevan toiminnan hallinnan menettämistä. Mutta käykö näin Tampereen kulttuuristrategialle, kulttuuripääkaupungiksi hakemiselle ja kulttuuritoiminnan kehittämiselle?

Tampereen kaupungin valmistamassa vuoteen 2030 kestävässä kulttuuristrategiassa yhtenä lähtökohtana on Tampereen kulttuuripääkaupunkihaun tukeminen vuodelle 2026. Strategiaan johtaneissa tuloksissa esiin ovat nousseet asukkaiden yhdenvertaisuuden vaaliminen, luovuuden jatkumiseen panostaminen, kaupungin merkityksellisyys sekä kansainvälisten tapahtumien lisääminen ja laajentaminen. Nämä otsikoissa nähdyt lausahdukset “enemmän rosoa”, “enemmän kylähyppelyä”, “enemmän saunaa”, “enemmän leikkiä” ja “tehdään tästä nyt numero” ovat herättäneet paljon aktiivista keskustelua sosiaalisessa mediassa, humoristisiin twiitteihin asti.

Joillekin kulttuuristrategian mainitseminen tuntuu kuin piikki lihassa. Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan moni tamperelainen kulttuurivaikuttaja jää kokonaan muutoksen alle. Unohtuuko yhdenvertaisuus, kun kulttuurivaikuttajat kokevat tulleen jyrätyksi?

Sanotaan, kun raha tulee kuvioihin, luovuus loppuu. On kai inhimillistä, että jokainen haluaa saada 1,5 miljoonan euron kulttuuripääkaupungin toteuttamiseen varatusta rahasta omansa. Mutta kieliikö se luovuuden loppumisesta, kun kulttuuripääkaupunkivuodelle 2026 ja sitä edeltäville vuosille etsitään nyt ohjelmaehdotuksia kyselyllä netissä vai halutaanko tätä kautta antaa mahdollisuus unohdetuille kulttuurituottajille?

Miksei Tampereesta voisi tulla kulttuuripääkaupunkia Euroopalle, yhtä hyvin kuin Italian Materasta ja Bulgarian Plovdivista? Kulttuuristrategia on vielä hyvin hajanainen ja pakostakin esiin nousee kysymys, mikä loppujen lopuksi määritellään kulttuuriksi. On hyvä muistaa, että kulttuuristrategian rakentaminen ei ole vapaalippu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi nimeämiselle.

Strategian myötä halutaan myös lisätä asukkaiden hyvinvointia ja kohottaa elinvoimaa pitkällä tähtäimellä, mutta onko ihmisten hyvinvointi ja elinvoima riippuvainen kulttuuristrategiasta? Mikä tekee kaupungista Euroopan kulttuuripääkaupungin ja kenelle kulttuuripääkaupunkia tehdään? Näitä kysyvät kulttuurialan ammattilaiset, näitä ihmettelevät kaupungin asukkaat ja liekö sitä tietävät nekään, joiden siitä pitäisi tietää. Niin, ettei nyt vaan lähtisi lapasesta.

Kysymyksiä nousee varmasti paljon, mutta se, tuleeko Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunki, selviää viimeistään vuonna 2021. Ans kattoo ny.

Teksti: Leena Huuhka

Kuva: Mari Mäkelä

Aiheeseen liittyvää