Kaikilla on oikeus apuun

Maanantai-iltana puoli yhdeksän aikaan ulko-ovea avatessa kuuluu taloyhtiön hissistä ryminää. Kävelen hissiä kohti, ja huomaan tutun naapurin kaatuneena kyynärsauvan ja ostoskassin kanssa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näen hänet kaatuneena. Tarjoan apuani, ja hän vastaa sanoen; “Et sä voi mulle voimia tuoda.” Hän painaa makuultaan hissin nappia, ja ovet sulkeutuvat. 

Tapahtunut tilanne laittoi miettimään, kuinka merkityksellistä tuntemattoman ihmisen auttaminen ja avun tarjoaminen on. Vaikka laissakin on määrätty auttamisvelvollisuudesta, niin myös uutisissa on nostettu tilanteita onnettomuuksista ja vaara-tilanteista, joissa ihmiset joko kävelevät vain katsoen ohi tai alkavat kuvaamaan tilannetta. Eikä näitä ole ainoastaan uutisissa, vaan näemme viikottain ellei päivittäin kadulla huonovointisia ihmisiä tehden jotain katukuvan toiminnasta poikkeavaa. Jokainen on varmasti miettinyt joskus, pitäisikö tarkistaa tilanne vai ei ja toiminut sen mukaan. Onko ihmisillä oikeus arvioida ulkokuoren perusteella toisen ihmisen avun tarve?  

Varmasti meistä kaikki, myös itsekin joissain tilanteissa olen kävellyt ohi. Emme voi aina yksilöinä auttaa toista yksilöä, mutta pienelläkin huomioimisella on merkitystä. Oli sitten kyse sairaudesta, vammasta tai mistä tahansa, jokaisella on oikeus saada apua ja tulla kohdatuksi. Ihmisillä on sosiaalisen tilanteiden, torjutuksi ja nolatuksi tulemisen tai hyökkäyksen kohteeksi joutumisen pelkoja, joka on ymmärrettävää kun kommunikoidaan tuntemattomien kanssa. Toisaalta en itse voisi nukkua öitäni hyvin, jos tietäisin ohittaneeni ihmisen, joka vaikuttaa tajuttomalta, hengenvaarassa olevalta tai muuten vain huonovointiselta. Kukaan meistä ei valitse sairastuvansa tai kukapa ylipäätään haluaisi olla huonossa jamassa. Tilanne avun tarpeesta voi kääntyä myös joku päivä toisinpäin. Emme usein osaa tiedostaa etuoikeuttamme verrattuna muihin ihmisiin.  

Useimmiten apua tarvitsevat ihmiset eivät uskalla pyytää apua, koska usein he ajattelevat, että heidän täytyy vain elää asian kanssa. On myös ihmisiä, jotka eivät halua mistään hinnasta kenenkään auttavan heitä. Siitä huolimatta ajattelen kysymisen olevan yleensä aina enemmän hyvä kuin huono asia riippumatta vastauksesta. Uskon, että meillä on oikeus arvioida tarpeen tullen. Yleensä, jos huoli herää kysyäkö vai ei, niin siinä on jo vastaus. 

Hissi matkaa kohti neljännettä kerrosta, ja kohtaan saman näyn taas siellä. “Enkö voisi kuitenkin auttaa?” kysyn uudelleen. “No voisit sä ton kassin ottaa.” hän vastaa, ja kiittää avusta kun saattelen hänet ovelle. 

+ lisää artikkeleita

Kirjoittaja on Oulusta lähtöisin oleva vapaa-ajan urheilija, podcastaaja, suoratoistopalvelujen kuluttaja, haaveilija ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja, joka opiskelee monimediatoimittajaksi. Sisällöntuotannossa hän haluaa nostaa erityisesti sellaisia näkökulmia, joita ei yleensä tuoda syystä tai toisesta esille.

Tuoreita

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo...

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne....

Pinkkiä feminismiä: Barbie-elokuva näyttää todellisen maailman epätasa-arvon ja joitakuita se harmittaa

Barbie-elokuva on rehellinen feministinen kannanotto, joka tulee tarpeeseen. Elokuvassa...

Luitko nämä?

Kolumni: Vierailevilta tähdiltä eväitä tulevaisuuteen 

Unelmiensa eteen täytyy taistella! Tuo on lause, jonka moni on...

Aktivismin vapaamatkustajat

Sosiaalisessa mediassa aktivismi on paljon esillä. Annetut lupaukset paremman...

Vuosi voitsilla

Millaista on opiskella Voitsilla toimittajaksi? Videolla opiskelija Ella Vuokila kertoo...

Vanhan puuhuonekalun kunnostus — näillä ohjeilla onnistut

Vanhoissa kalusteissa on uniikkia kauneutta, ja pitkän elämän elänyt...

Näin Tampereella saunotaan

Tampere on tunnetusti Suomen saunapääkaupunki. Kunnia on ansaittu, sillä...

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden opettamiseen, vaan myös omaan itseensä oppijana. Koulutuksen aikana opitaan myös, ettei kasvatustiede tarkoita pelkkää opettamista,...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo Werstaan uutta päänäyttelyä. Voitsilaiset ovat olleet mukana tuottamassa päänäyttelyssä esillä olevia lyhytelokuvia.  Näyttely avautui yleisölle 16....

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne. Avun hakemista voivat hankaloittaa häpeä, maskuliinisuuden rikkoutumisen pelko sekä perinteinen miehen malli.   –En enää tiennyt että...