Sosiaalisessa mediassa esiintyvä poliittinen aktivismi on lisääntynyt nuorten keskuudessa. Saamelaisaktivisti Ture Laiti kokee someaktivismin hyödyllisenä ja tehokkaampana kuin ruohonjuuritason aktivismin. 

Uutissivustojen kommenttikentät eivät enää riitä, sillä poliittiset kannanotot ja aktivismi ovat siirtyneet yhä enemmän ja monipuolisemmin sosiaaliseen mediaan. Tämä on havaittavissa nuorten somekäyttäytymisestä. Nykyään nuoret ovat ottaneet haltuun sosiaaliset mediat, kuten Instagramin ja Twitterin, mielipiteiden ja kannanottojen jakamiseen.

Aktivismia ja vaikuttamista on esiintynyt aina somessa, mutta suuret uutistapahtumat ovat lisänneet nuorten äänen kuuluvuutta. Esimerkiksi vuoden 2019 maineikkaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin herättämät ilmastokeskustelut saivat nuoret kuohumaan niin somessa kuin fyysisesti ilmastolakoissa.

Saamelaisaktivisti Ture Laiti, 19, ei voi jättää aktivismia ja kannanottoja vain puhelimen päähän. Laitille aktivismi on jokapäiväistä taistelua ja valistusta omasta kulttuuristaan, kielestään sekä oikeuksistaan.

Kiusaaminen auttoi vahvistamaan identiteettiä 

Yläasteikäisenä alkanut ulkopuolelta tullut paine ja kiusaaminen alkoivat vahvistaa Laitin identiteettiä. Laiti on saamelainen, mutta hän alkoi ajatella itseään saamelaiseksi vasta yläasteella, kun luokkalainen haukkui häntä ”poronnussijaksi”. Valtaväestö teki selväksi, ettei hän voi olla samaan aikaan sekä saamelainen että suomalainen.

Laitille on tavanomaista, että hän joutuu kertomaan valtaväestön edustajalle hyvinkin perusasioita saamelaisuudesta. Usein myös Laitin on selitettävä, miksi jotkin kysymykset ovat rasistisia tai törkeitä. Laitin mukaan tiedon ja valistuksen puute aiheuttavat eniten ongelmia. Opetussuunnitelman uudistamisella väärinkäsityksiä ja rasismia voisi hänen mukaansa välttää. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, mutta heistä ei opeteta riittävästi peruskoulussa, Laiti täsmentää. 

Tiedon jakaminen poistaa ennakkoluuloja 

Laitille saamelaisaktivismi ei ole ollut poliittinen päätös.

– Se, että elää saamelaisena, on politisoitu asia, koska se kulkee valtaväestöä ja normeja vastaan, Laiti kertoo.

Hänen omaan aktivismiinsa kuuluu muun muassa lukioissa ja yläasteilla vierailu ja saamelaisuudesta kertovien esitelmien pitäminen, ilmastomarsseissa saamelaisen näkökulman antaminen ja jokapäiväinen antirasistinen toiminta.

Someaktivismia Laiti ei kutsuisi trendiksi, sillä se olisi liian vähättelevää. Laiti kokee someaktivismin olevan vain tehokkaampi tapa vaikuttaa ja puuttua poliittisiin ongelmiin.

Aktivismin näkökulmasta Instagram on Laitille sovellus, jossa saa ja voi jakaa paljon informaatiota. Hän käyttää Instagramia alustana, jolla voi jakaa seuraajilleen muun muassa tietoa saamelaisesta politiikasta ja kulttuurista tai vaihtoehtoisesti opettaa rasismista. Kääntöpuolena Laiti saa usein myös vihakommentteja. Tavallisimpia kommentteja ovat muun muassa ”mielensäpahoittaja”, ”suvakki” ja ”turhasta valittaja”. Laitille on myös tyypillistä nimettömät “trollit”, eli tahalliset riidan haastajat. Someaktivismi ei kuitenkaan ole Laitin mielestä turhaa vaan ennemminkin tehokas tapa vaikuttaa, vaikka välillä vastavirrassa kulkeminen tuntuu uuvuttavan loputtomalta.

Teksti: Jessika Laakkonen Kuvat: Pihla Kuulas