Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa.

Kotimaisten levykauppojen divarimyynti kukoistaa. Käytettyjä vinyyli- ja CD-levyjä myydään sekä ostetaan Tampereella edelleen aktiivisesti. Liikkeisiin kerralla myyntiin tulevien käytettyjen levyjen määrä vaihtelee välillä paljonkin, kertoo Swamp Musicissa jo 30 vuotta työskennellyt Petri Kantola.

— Määrä kyllä vaihtelee ihan mielipuolisesti! Välillä tulee vain muutama ja välillä tulee sata levyä. CD-levyjä tulee usein isoissa nipuissa, joskus useampikin kassillinen, hän kertoo. 

Käytettyjä CD-levyjä tuodaakin myyntiin nykyään selvästi enemmän vinyyliin verrattuna. Esimerkiksi Levykauppa Äx laittaa myyntiin noin 200-400 käytettyä CD:tä joka viikko. Vuonna 1997 perustetun antikvariaatti Aikakoneen Mika Tamminen kertoo myös vastaavanlaisista kertamääristä. 

— Joskus tulee lihalaatikollinen auton takakontista, jossa on muutama sata levyä.

Jukka-Pekka Miettisen mukaan keräilijät ja vannoutuvimmat musiikin ystävät suosivat yhä fyysisiä julkaisuja, uutena tai käytettynä. 
– Onhan levyjen kerääminen tietynlaista postimerkkeilyä. Halutaan juuri se tietty julkaisu ja painos. 

Liika on liikaa 

Käytettyjä CD-levyjä tuodaan paikoin niinkin suuria määriä kerralla, että levykauppojen on usein käännytettävä niitä pois. Esimerkiksi useita artisteja kattavat kokoelmalevyt sekä paljon vuosituhannen taitteessa myyneet kotimaiset artistit ja yhtyeet eivät mene käytettynä kaupaksi. Petri Kantola kertoo, että karkeasti arvioituna puolet tuoduista CD:istä on helposti myytävää ja puolet taas sellaista, mikä ei mene kaupaksi.

Käytetyt CD:t vasta pari vuotta sitten vinyylien ohella myyntiin ottaneen Sammakka-Popin kohdalla on selvää, millainen musiikki myy ja millainen ei. 

— On tullut huomattua, että meidän asiakaskunta ei osta esimerkiksi iskelmää tai klassista musiikkia. Iskelmän kohdalla poikkeuksena tosin on Topi Sorsakoski ja Rauli Badding Somerjoki, niitä ostaa rokkikansakin, kertoo Sammakka-Popissa työskentelevä Olli Oravirta

Käytetyn CD:n myynnin nousu tukee uutisia, joiden mukaan CD-levy on tehnyt paluun suosioon musiikinkuunteluformaattina. Oravirta näkee suosion syynä muun muassa CD-levyjen lähestulkoon samana pysyneen hinnan, joka näkyy myös käytettyjen CD-levyjen kohdalla.

— Vaikka molemmat, CD ja LP, ovatkin paikkansa ja arvostuksensa omaavia formaatteja, joilla on omat keräilijänsä, houkuttelee CD ihmisiä nyt varmasti enemmän vinyylien hintojen noustessa korkeammiksi, Oravirta kertoo. 

Näissä kaupoissa valikoimaa riittää moneen lähtöön, tässä Sammakka.Pop.

Nuorta verta 

Käytettyjen levyjen ostajien ikäjakauma on pysynyt lähes muuttumattomana. Vaikka ostajakunta onkin pääsääntöisesti keski-ikäistä, on nuorempien ostajien määrä jälleen nousussa. Tämä saa Levykauppa Äxän tiskin takana työskentelevän Jukka-Pekka Miettisen hymyilemään. Hän on huomannut muutoksen konkreettisesti levykauppiaan urallaan.

— Nykyään tosi nuoretkin ostavat levyjä, ja siitä ihan yllättyy! On selvästikin kulunut tarpeeksi aikaa, että levyjen ostaminen ja keräily on taas kiinnostavaa. Nuoret ovat juuri löytäneet uutta musiikkia, jota kasata hyllyihin. 

Swamp Musicin Petri Kantola näkee yhtenä syynä myös vanhempien levykokoelmien sekä levysoittimien löytämisen ja tutkimisen. 

Hypoteettista ajatusta musiikin ostamisen yhteydessä opiskelijakortilla saatavista alennuksista ei kuitenkaan nähdä tarpeellisena.

Kaiken kaikkiaan, käytetty musiikki formaattiin katsomatta liikkuu edelleen vilkkaasti Tamperelaisissa levykaupoissa. Musiikillisia ensirakastumisia koetaan joka päivä, ja kuten rakkaudessakin, fyysinen kosketus on tärkeää sekä kallisarvoista. Kulunut sydänkin voi soida kauniisti. 

Swamp Musicissa työskentelevä Petri Kantola näkee ostajakunnan nuorentuneen viimevuosina. Pääosin käytettyjä levyjä ostavat kuitenkin yhä keski-ikäiset. –Onhan tämä vähän ukkoutuva laji, ja paljon näkyy harmaata hapsea. 

Teksti: Miika Kekki 

Kuvat: Jukka Paju 

+ lisää artikkeleita

Pikän linjan harrastajavalokuvaaja. Opiskelee Voionmaan opistossa valokuvauksen ammattitutkintoa.

Tuoreita

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan –...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti,...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana...

Psykologialinja antaa pohjan yliopistoon

Voionmaan kansanopiston psykologialinjan lukuvuosi koostuu suurimmaksi osaksi psykologian perusopinnoista....

Luitko nämä?

Lakkoja, pakkasta ja kovaa työtä: Voionmaan lyhytelokuva Siivooja sai ensiesityksensä

Teksti Alma Pajukoski Kuvat: Annu Kukkonen Ilmassa on juhlan tuntua....

Pilvi ympärillämme – pitäisikö kannabis laillistaa Suomessa?

Vihreät teki ensimmäisenä eduskuntapuolueena sunnuntaina 12. syyskuuta päätöksen hyväksyä aloitteen, jonka tarkoitus on kumota kannabiksen...

Ratikalla vai bussilla?

Tampereella aloitettiin raitiovaunuliikenne virallisesti tänä vuonna, 2021 elokuussa. Ratikka...

Vanhemmuus ja opiskelu käsi kädessä 

Opiskelu on osana laajempaa sosiaalista elämää, eikä se ole...

Yhdeksän tien risteys

Ratinan tunneligalleria 9.1.-30.6.2021 Tunneligalleriassa debytoivat Jiri Honkala, Tero Huhtala, Rasmus...

Ei-minä-hahmoista monitasoiseksi sarjaksi – vuoden mittainen oppimisprosessi

Voionmaan nuoret näyttelijäopiskelijat loivat omista ideoistaan kokonaisen draamasarjan – hahmot, juonet ja tunteet. Ville Kurjen ohjaama Aina jotain vie katsojan yksinäisyyden, ystävyyden ja kasvamisen...

Yhteistyö kantaa: Kokkolan AV-tuotanto yhdisti oppilaitokset ja opiskelijat

Kokkolassa toukokuussa järjestetty Uutta osaamista etsimässä -webinaari osoitti konkreettisesti, mitä oppilaitosten välinen yhteistyö parhaimmillaan voi tarkoittaa – ennen kaikkea opiskelijoille. Tapahtuma ei ollut pelkkä...

PINNAN ALLA – Opettajan näkökulmia Voionmaan narratiivisen videon työpajaan

Voionmaan narratiivisen videon työpaja tarjosi sukelluksen tarinankerronnan ytimeen. Opettajana seurasin läheltä, kuinka opiskelijat ottivat haltuunsa sekä visuaalisen ilmaisun että narratiivisen ajattelun perusteita. Työpajan keskeinen tehtävä...