Käytettyjen levyjen myynti ei osoita hiipumisen merkkejä 

Nuorten määrä käytettyjen levyjen ostajissa lievässä nousussa.

Kotimaisten levykauppojen divarimyynti kukoistaa. Käytettyjä vinyyli- ja CD-levyjä myydään sekä ostetaan Tampereella edelleen aktiivisesti. Liikkeisiin kerralla myyntiin tulevien käytettyjen levyjen määrä vaihtelee välillä paljonkin, kertoo Swamp Musicissa jo 30 vuotta työskennellyt Petri Kantola.

— Määrä kyllä vaihtelee ihan mielipuolisesti! Välillä tulee vain muutama ja välillä tulee sata levyä. CD-levyjä tulee usein isoissa nipuissa, joskus useampikin kassillinen, hän kertoo. 

Käytettyjä CD-levyjä tuodaakin myyntiin nykyään selvästi enemmän vinyyliin verrattuna. Esimerkiksi Levykauppa Äx laittaa myyntiin noin 200-400 käytettyä CD:tä joka viikko. Vuonna 1997 perustetun antikvariaatti Aikakoneen Mika Tamminen kertoo myös vastaavanlaisista kertamääristä. 

— Joskus tulee lihalaatikollinen auton takakontista, jossa on muutama sata levyä.

Jukka-Pekka Miettisen mukaan keräilijät ja vannoutuvimmat musiikin ystävät suosivat yhä fyysisiä julkaisuja, uutena tai käytettynä. 
– Onhan levyjen kerääminen tietynlaista postimerkkeilyä. Halutaan juuri se tietty julkaisu ja painos. 

Liika on liikaa 

Käytettyjä CD-levyjä tuodaan paikoin niinkin suuria määriä kerralla, että levykauppojen on usein käännytettävä niitä pois. Esimerkiksi useita artisteja kattavat kokoelmalevyt sekä paljon vuosituhannen taitteessa myyneet kotimaiset artistit ja yhtyeet eivät mene käytettynä kaupaksi. Petri Kantola kertoo, että karkeasti arvioituna puolet tuoduista CD:istä on helposti myytävää ja puolet taas sellaista, mikä ei mene kaupaksi.

Käytetyt CD:t vasta pari vuotta sitten vinyylien ohella myyntiin ottaneen Sammakka-Popin kohdalla on selvää, millainen musiikki myy ja millainen ei. 

— On tullut huomattua, että meidän asiakaskunta ei osta esimerkiksi iskelmää tai klassista musiikkia. Iskelmän kohdalla poikkeuksena tosin on Topi Sorsakoski ja Rauli Badding Somerjoki, niitä ostaa rokkikansakin, kertoo Sammakka-Popissa työskentelevä Olli Oravirta

Käytetyn CD:n myynnin nousu tukee uutisia, joiden mukaan CD-levy on tehnyt paluun suosioon musiikinkuunteluformaattina. Oravirta näkee suosion syynä muun muassa CD-levyjen lähestulkoon samana pysyneen hinnan, joka näkyy myös käytettyjen CD-levyjen kohdalla.

— Vaikka molemmat, CD ja LP, ovatkin paikkansa ja arvostuksensa omaavia formaatteja, joilla on omat keräilijänsä, houkuttelee CD ihmisiä nyt varmasti enemmän vinyylien hintojen noustessa korkeammiksi, Oravirta kertoo. 

Näissä kaupoissa valikoimaa riittää moneen lähtöön, tässä Sammakka.Pop.

Nuorta verta 

Käytettyjen levyjen ostajien ikäjakauma on pysynyt lähes muuttumattomana. Vaikka ostajakunta onkin pääsääntöisesti keski-ikäistä, on nuorempien ostajien määrä jälleen nousussa. Tämä saa Levykauppa Äxän tiskin takana työskentelevän Jukka-Pekka Miettisen hymyilemään. Hän on huomannut muutoksen konkreettisesti levykauppiaan urallaan.

— Nykyään tosi nuoretkin ostavat levyjä, ja siitä ihan yllättyy! On selvästikin kulunut tarpeeksi aikaa, että levyjen ostaminen ja keräily on taas kiinnostavaa. Nuoret ovat juuri löytäneet uutta musiikkia, jota kasata hyllyihin. 

Swamp Musicin Petri Kantola näkee yhtenä syynä myös vanhempien levykokoelmien sekä levysoittimien löytämisen ja tutkimisen. 

Hypoteettista ajatusta musiikin ostamisen yhteydessä opiskelijakortilla saatavista alennuksista ei kuitenkaan nähdä tarpeellisena.

Kaiken kaikkiaan, käytetty musiikki formaattiin katsomatta liikkuu edelleen vilkkaasti Tamperelaisissa levykaupoissa. Musiikillisia ensirakastumisia koetaan joka päivä, ja kuten rakkaudessakin, fyysinen kosketus on tärkeää sekä kallisarvoista. Kulunut sydänkin voi soida kauniisti. 

Swamp Musicissa työskentelevä Petri Kantola näkee ostajakunnan nuorentuneen viimevuosina. Pääosin käytettyjä levyjä ostavat kuitenkin yhä keski-ikäiset. –Onhan tämä vähän ukkoutuva laji, ja paljon näkyy harmaata hapsea. 

Teksti: Miika Kekki 

Kuvat: Jukka Paju 

+ lisää artikkeleita
+ lisää artikkeleita

Tuoreita

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo...

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne....

Pinkkiä feminismiä: Barbie-elokuva näyttää todellisen maailman epätasa-arvon ja joitakuita se harmittaa

Barbie-elokuva on rehellinen feministinen kannanotto, joka tulee tarpeeseen. Elokuvassa...

Luitko nämä?

Monikamerastudio­työskentelyä Voitsilla

“Kolmekymmentä, kaksikymmentä, kymmenen ja käy!”  Journalistilinjan opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kuluneella...

Kierrätykseen panostetaan myös elektroniikkalaitteissa. Romun määrä nousee silti vuosi vuodelta.

Parikymmentä vuotta sitten elektroniikkalaitteita ei kierrätetty käytännössä ollenkaan. Hajonnut...

Hienostuneet drinkit hakevat jalansijaa Jussinkylässä

Vaikka cocktailit ja suomalaisuus samassa lauseessa kuulostaa kummalliselta, niin...

Pyörähdä näillä, osta ja erotu

Pukeutuminen voi olla monelle oleellisin tapa ilmentää omaa ajatteluaan...

Yhdeksän tien risteys

Ratinan tunneligalleria 9.1.-30.6.2021 Tunneligalleriassa debytoivat Jiri Honkala, Tero Huhtala, Rasmus...

Matka kasvatuksen maailmaan 

Kasvatustieteen peruslinjalla syvennytään vuoden ajan kasvatukseen; eikä vain muiden opettamiseen, vaan myös omaan itseensä oppijana. Koulutuksen aikana opitaan myös, ettei kasvatustiede tarkoita pelkkää opettamista,...

Työväenmuseo Werstaan päänäyttelyn lyhytelokuvat ovat voitsilaisten käsialaa

Voionmaan koulutuskeskus on saanut kunnian olla mukana toteuttamassa Työväenmuseo Werstaan uutta päänäyttelyä. Voitsilaiset ovat olleet mukana tuottamassa päänäyttelyssä esillä olevia lyhytelokuvia.  Näyttely avautui yleisölle 16....

“Silloin tuntui, että en lähde hoitoon, koska enhän minä mikään hullu ole” 

Osa miehistä edelleen ennemmin hautaa mielenterveysongelmansa kuin kohtaa ne. Avun hakemista voivat hankaloittaa häpeä, maskuliinisuuden rikkoutumisen pelko sekä perinteinen miehen malli.   –En enää tiennyt että...