Opiskelu on osana laajempaa sosiaalista elämää, eikä se ole irrallaan muusta elämästä. Opiskeluun vaikuttaa siis oppimisprosessi, taloudellinen tilanne sekä oma elämäntilanne. Isompien lapsien kanssa pystyy sopimaan jo joitakin asioita ja suunnittelemaan asiat niin, ettei härdelliä synny.
Perhe-elämän ja opiskeluiden yhdistäminen on uusi elämäntilanne ja ehkä jopa aluksi vaikeakin yhtälö, mutta sen voi saada toimimaan, kun luo itselleen ja perheelleen toimivat rutiinit. Tähän voivat samaistua myös Voionmaan koulutuskeskuksen opiskelijat Matti Niemi ja Niko Kesävaara.
Omasta ajasta voi olla puute
Voionmaan koulutuskeskuksen näyttelijälinjalla opiskeleva Matti Niemi on 3-, 8-, 10-, 12-vuotiaiden lasten isä. Aamut ovat hänelle nykyään paljon helpompia, koska ne eivät ole niin aikaisia kuin aikaisemmin hänen työurallaan.
Tukea opintoihin Niemi ei saa, ja työssäkäynnin mahdollisuutta ei opiskelun vuoksi ole. Hän kertoo perhe-elämän olevan haastavaa, kun oma aikakaan ei riitä eikä sitä juurikaan ole.
“Omaa aikaa on yleensä puoli tuntia illasta kun lapset saa nukkumaan. Telkkarin ääressä voi iltaisin rauhoittua ja katsoa jotain aivot narikkaan -ohjelmia”, Niemi hymyilee.
36-vuotias Niemi kertoo, ettei häntä kuitenkaan vähäinen oma aika haittaa, kun koulu tuntuu hänelle enemmänkin harrastukselta ja sen vuoksi kokee koulussa olemisen myöskin vapaa-ajaksi.
Toinen Voionmaalaisista Niko Kesävaara, 37, on elokuva- ja tv-linjan opiskelija sekä 12-, 8- ja 6-vuotiaiden lasten isä. Kesävaara kertoo opiskelija-arjen rullaavan paremmin, kun pitää rutiineista kiinni, suunnittelee viikot ja aikatauluttaa menot. Haastavinta kuitenkin on talouden pyörittäminen ja siinä tapahtuvat muutokset.
Kesävaara kertoo, että hänen opiskelujen aloitusta perheellisenä on hieman kyseenalaistettu.
“On tullut kommenttia siitä, kuinka lähden vielä näin myöhäisessä vaiheessa opiskelemaan tai kun alan jo olla tämän ikäinen, mutta muita hämmästelyjä ei ole ilmennyt toistaiseksi.”
Omaa aikaa ei myöskään Kesävaaralla paljon ole.
“Muutama tunti illasta on yleensä sellaista vapaata omaa aikaa. Välillä myös vapaita viikonloppuja onneksi on mahdollista saada.”, hän lisää.
Kesävaaran mukaan Voitsilla kuitenkin osataan olla joustavia tarvittaessa, mikäli tulee esimerkiksi poissaoloja lasten sairastumisen vuoksi tai jotain tehtäviä ei kerkeä määräajassa suorittamaan.
Ei helppoa, mutta mahdollista
Vanhemmuuden ja opiskelujen yhdistäminen -oppaan mukaan opiskelevan vanhemman kannattaa olla yhteydessä opinto-ohjaajaan ja ilmoittaa mahdollisista menoista jo etukäteen. Kouluissa on myös usein henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman teko, joka edesauttaa opintojen sujumista ja niiden seuraamista. Esimerkiksi Kela ja erilaiset järjestöt tarjoavat sekä rahallista että toiminnallista tukea lapsiperheille opiskeluun.
Lapsiperheen arjesta ja hankalista tilanteista huolimatta Niemi ja Kesävaara molemmat kannustavat opiskelujen aloittamista miettiviä vanhempia lähtemään vain rohkeasti opiskelemaan.
“Ei siitä helppoa tietystikään tule, mutta kyllä se mahdollista on. Jos oikeasti haluaa opiskella, niin kannattaa vaan mennä”, Kesävaara puoltaa.
Lapset motivaattorina
Voionmaan koulutuskeskuksen entinen opiskelija Nea Alanen kertoo opiskelujen menneen hyvin. “Aluksi se oli haastavaa, varsinkin kun perheen kuopuskin täytyi laittaa hoitoon. Toisaalta se oli helpotus pitkän kotihoitojakson jälkeen.” Summaa Alanen.
Alasen mielestä opintojen ja perheajan yhdistäminen ei ollut haastavaa, koska koulua oli enintään kuusi tuntia päivässä ja opiskelu oli leppoisaa muutenkin.
“Väitän, että se kun on lapsia, itse asiassa auttaa opiskelussa. Ei tule biletettyä, keskittyy opiskeluun, saa aikaseksi hyviä tuloksia ja lapset ovat hyviä motivaattoreita, kun tahtoo tarjota heille paremman ylläpidon työllistymällä hyviin töihin”, miettii Alanen.
Alanen haluaa alleviivata muille vanhemmille, että myös omasta hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, jotta voi pitää myös muista huolta.
“Älä aja itseäsi piippuun!”
Lopuksi Alanen vielä painottaa “Aloita ihmeessä opiskelu!”
Lähde: Opas vanhemmuuden ja opiskelun yhdistämiseksi https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89457/Vedenoja_Riikka2.pdf?sequence=2