Voionmaan koulutuskeskuksen käytävillä voi tavata miehen, jolla on tarina jos toinenkin kerrottavana. Hän on Tapio Kivirinta, elokuva- ja tv-linjan vastaava opettaja, mutta hän on myös käsikirjoittaja sekä ohjaaja. Nyt hänellä on työn alla dokumenttielokuva sivistysmies Väinö Voionmaasta.

– Väinö Voionmaa on hyvin poikkeuksellinen henkilö, koska sivistysmaailma oli se, mikä yhdisti hänen monialaisia tehtäviä ja hänen elämän uraansa. Tämmöiset toimeliaat ihmiset 1900-luvun alussa usein toimivat monella alueella. Voionmaata ei ensisijaisesti tunneta poliitikkona vaan sivistyshenkilönä, toteaa Tapio Kivirinta ja hänestä huomaa, että hän tietää Väinö Voionmaasta hyvin paljon.

Kivirinta viittaa sanoessaan usealla alueella toimimisesta siihen, että Väinö Voionmaa oli tiedemies, historioitsija, poliitikko, yliopiston professori, sanomalehtimies ja aktiivinen raittiusmies. Voionmaan opisto perustettiin Ylöjärvelle toteuttamaan Väinö Voionmaan sivistysihanteita.

Ajatus Väinö Voionmaa -dokumenttielokuvasta sai alkunsa jo kauan sitten opiston vielä toimiessa Ylöjärvellä, mutta se jäi vielä silloin hautumaan ajatuksiin. Ajatus aktivoitu uudelleen viime vuonna, kun oli Väinö Voionmaan 150-vuotisjuhlavuosi. Käsikirjoituksen Kivirinta oli aloittanut jo vuoden 2018 lopulla ja hän kirjoitti sitä kaikki lomat. Kivirinta toteaa myös, että dokumenttielokuvan aloittamiseen juuri nyt vaikuttivat tämän päivän maailmassa olevat ilmiöt, jotka olivat olemassa hyvin voimakkaina myös 1930-luvulla Suomessa.

– Nyt ovat voimakkaita tällaiset ääripäät ja sivistyskäsitykset ovat kohdanneet paljon vastustusta ja vähättelyä ja maailma on muuttunut. Ikään kuin nousi tarve dokumenttielokuvalle, jossa puhutaan tiedosta ja sivistyksestä, Kivirinta pohtii.

Elokuvan tarkoitus on myös välittää katsojalle käsitys siitä, minkälaisia asioita oli pinnalla Väinö Voionmaan elinaikana.

Työryhmä elokuvan takana

Tapio Kivirinta toimii käsikirjoittajana ja ohjaajana projektissa, jonka kaikki tekijät löytyvät Voionmaan koulutuskeskuksen media-alan ammattitutkinto-opiskelijoista. Kuvaajana toimii Miska Suominen, äänittäjänä Mika Leskinen, valaisijana Mikael Nylund, leikkaajana Timo Vasara ja tuotantojärjestäjänä Suvi Levomäki. Kivirinta nostaa esille myös opettajakollegansa Petri Männistön, joka toimii kuvauksen sekä editoinnin ohjaavana opettajana.

Dokumenttielokuvan käsikirjoituksen tekeminen oli Kivirinnan mukaan paljon haastavampaa kuin mitä hän ajatteli, koska materiaalia oli paljon. Aluksi hän teki 80-sivuisen faktakäsikirjoituksen.

– Keräsin siihen, mitä on aikaisemmin julkaistu ja mitä minulla on käytettävissä ja mitä oikeasti on tapahtunut. Ja mitä hän oikeasti on kirjoittanut ja mitä tapahtui niinä vuosikymmeninä tai käännekohdan vuosina.

Sitten hän alkoi etsiä yhdistäviä teemoja ja muuttamaan palasten paikkoja.

– Olennaista dokumenttielokuvan kannalta oli, mitä kiinnostavia ikään kuin voittoja tai voitoksi koettuja asioita tai henkisiä ja muita tappioita siellä löytyi, kertoo Kivirinta.

Tämän jälkeen alkoi varsinaisen käsikirjoituksen tekeminen. Kivirinta pyrki löytämään tärkeitä käännekohtia Väinö Voionmaan elämässä sekä tietoa, jota ei ollut vielä julkisuudessa ollut esillä. Hän sai myös Voionmaan omaisilta käyttöönsä Väinö Voionmaan yksityiskirjeenvaihtoa, josta sai lisää ennen käyttämätöntä materiaalia. Kivirinta koki käsikirjoituksen tekemisessä haasteena sen, että kaikkea piti pyrkiä pelkistämään.

Tapio Kivirinta ja Timo Vasara tarkastelevat dokumenttielokuvan demon leikkausta ja tämänhetkistä kokonaisuutta.

Dokumenttielokuvan tekeminen

– Elokuvan kuvaukset on aloitettu viime kesänä ja yhtä haastattelua lukuun ottamatta kaikki otokset ovat pitkälti tehtyinä, kertoo Kivirinta.

Kuvauksia on tehty muun muassa Länkipohjassa vanhassa torpassa, Killinkosken museossa, Työväenmuseo Werstaassa, Helsingin työväentalolla, eduskunnassa, Tampereen työläiskorttelissa ja eri puolilla kaupunkia. Lisäksi dokumenttielokuvassa on käytetty Venäjältä sekä Karjalasta kuvamateriaaleja, joita Kivirinnalla on ollut ennestään. Hän nostaa esille myös Männistön viime kesänä kuvaaman materiaalin, joka kuvaa Gotlantia, mistä Väinö Voionmaan suku on lähtöisin.

Dokumenttielokuvassa nähdään keskeisinä haastateltavina muun muassa historian professori Pertti Haapala, Väinö Voionmaasta kirjan kirjoittanut Maria Lähteenmäki, entinen ulkoministeri, poliitikko ja tutkija Erkki Tuomioja sekä toimittaja Ville Blåfield.

– Tällä hetkellä on valmistunut dokumenttielokuvasta demo, jolla lähdetään hakemaan yhteistyökumppaneita. Elokuva on suunnattu televisioon. Demo muuten alkaa räpillä, sehän on tänä päivänä niitä harvoja kantaaottavia musiikkilajeja ja tämän päivän katsojalle tässä elokuvaa tehdään, kertoo Kivirinta.

Voionmaan yksi opettajista

Tapio Kivirinta teki ensimmäistä kertaa lyhyitä tuntiopetuksia Voionmaan opistolle vuonna 1992.

– Sittemmin tein Voionmaalle suunnilleen puolet vuoden työajasta ja toisen puoliskon tuotantoyhtiöissä, kertoo Kivirinta.

Vuodesta 2007 hän alkoi toimia vakinaisesti Voionmaan elokuva- ja tv-linjan vastaavana opettajana. Opetustyö on Kivirinnan mukaan muuttunut muun maailman mukana kiireisemmäksi ja hajanaisemmaksi.

– Elokuvataiteessa ja audiovisuaalisessa tuotannossa täytyy pelkistää ja päästä ytimeen, mutta sitä tämä aika ei suosi, toteaa Kivirinta.

Elokuva-ala on hänen mukaansa muuttunut liikaa markkinavetoiseksi ja sisällöissä sekä dramaturgiassa on menty taaksepäin. Hyviäkin puolia Kivirinta löytää kehityksestä.

– Digitekniikka on nostanut elokuvailmauksen takaisin filmin kunnianhimoiseen maailmaan analogiseen tekniikkaan verrattuna ja siinä mielessä vain taivas on rajana, jos sekään.

Viime vuosina käsikirjoittaja-ohjaajana toimiminen ja opetustyön yhdistäminen on Kivirinnan mukaan ollut aika mahdotonta lukukausien aikana, sillä vastaavan opettajan työ vaatii paljon aikaa. Käsikijoittamista hän on tehnyt lomilla ja viikonloppuisin.

– Monet aiheet ovatkin tuotannon osalta siirtyneet odottamaan parempia aikoja, Kivirinta toteaa.

Nyt hänellä on kuitenkin suunnitteilla pöytälaatikosta kaivella käsikirjoituksia ja ryhtyä toteuttamaan niitä. Kivirinnalla on suunnitelmissa jäädä eläkkeelle kokonaan tai osa-aikaisesti. Yksi käsikirjoitus on valmiina ja sen osalta tuotantoa suunnitellaan sekä kuvaukset mahdollisesti aloitetaan ensi syksynä Venäjällä.

 

Kivirinnan takana olevat portaat veivät hänen kotiinsa, kun hän asui vanhalla opistolla. Kauempana näkyvät portaat veivät tiloihin, jossa silloin tapahtui editointi.

 

Juttu on julkaistu aiemmin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2020.

Teksti: Jenni Mäntykoski

Kuvat: Mari Mäkelä

Aiheeseen liittyvää