Aprillijuttu autenttisesta koulupäivästä poikkeusoloissa herätti kummastelua.

Kaksi vuorokautta ennen aprillipäivää Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijoille selvisi pitkään ihmetystä herättäneen kurssin sisältö, joka oli luvattu paljastaa vain kurssin valinneille. Seuraavaksi kirjoitettaisiin aprillijuttu.

Salainen tehtävä sai hymyn työryhmäläisten huulille, ja juttua lähdettiin suunnittelemaan innolla. Neljästä ehdotuksesta ylivoimaiseksi suosikiksi nousi Leena Huuhkan, Emmi Hiltusen, Anni Virtasen ja Laura Naskalin idea tavallisesta koulupäivästä poikkeusolojen asettamissa raameissa.

– Koronavirus vaikutti aika paljon meidän ryhmämme ideointiin. Yritimme kuitenkin pohtia aiheita, jotka eivät suoranaisesti käsittelisi koronaa, mutta olisivat silti ajankohtaisia, Huuhka kertoo.

Lopulta ryhmä päätyi pohtimaan, miten koulu voisi tulla kotiin entistä vahvemmin nyt, kun voitsilaiset ovat siirtyneet etäopiskeluun.

– Joku meistä alkoi miettiä sitä, miten hauskaa olisi esimerkiksi kuulla näyttelijöiden laulua kotonakin, ja siitä se sitten lähti lentoon, Hiltunen sanoo.

Ei mikä tahansa pila

Ennen kuin juttua voitiin lähteä kirjoittamaan, mietittiin luokan kesken sen mahdollisia riskejä. Jutun piti voida kiinnostaa ja koskettaa kaikkia voitsilaisia ilman, että se loukkaa ketään tai aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta kenellekään syyttömälle osapuolelle, tässä tapauksessa kurssisihteeri Marko Akkaselle. Akkanen piti juttua hauskana. Lisäksi se sai miettimään, olisiko hotline oikeasti tarpeen toteuttaa.

Jotta väärät huhut ja uutiset eivät jäisi elämään, käytettiin tämän paljastusjutun lisäksi muita keinoja, joilla uutisen saattoi tunnistaa aprillipilaksi. Tällaisia olivat muun muassa erikoisten nimien kuten ”Marja Einesmäen” ja ”Jorma Kankisen” käyttäminen, liioittelu ja aprillipäivän korostaminen jutussa sitä suoraan mainitsematta.

Toisen keksityistä haastateltavista väitettiin opiskelevan linjalla, jonka perustamisesta uutisoitiin viime vuoden aprillipäivän kunniaksi. Uskottavuutta jutulle haettiin ”asiantuntijalausunnoilla” ja Voitsin koulupäivän tunnistettavilla piirteillä.

Mitä tästä opittiin?

Jälleen kerran aprillipäivänä saimme muistutuksen siitä, kuinka tärkeää on lähestyä mediatekstejä kriittisesti. Valheellisen ja totuudenmukaisen informaation rajaa on joskus vaikea erottaa etenkin monenlaista materiaalia pullollaan olevassa internetissä.

Voionmaa tänään -verkkolehden toimittajat ottavat vastuun julkaisuistaan ja tekevät taustatyönsä kunnolla. Samaa linjaa noudattaen teimme myös aprillipäivän pilan.

Hyvässä hengessä tehty aprillipila vaatii onnistuakseen loppuselvityksen siitä, mikä artikkelissa on totta ja mikä ei. Näin mahdolliset väärinkäsitykset saadaan kitkettyä ja verkkojulkaisun luotettavuus säilytettyä. Nyt poikkeusolojen aikana etäopetus sujuu oikeasti pääasiassa Zoom-videopuhelusovelluksen avulla ilman ylimääräisiä taustaääniä tai tahallisia opetustuokion keskeytyksiä.

Aprillipila keräsi kymmeniä tykkäyksiä Voitsin somekanavissa. Juttu herätti lukijoissa hieman ihmetystä, mutta sitä enemmän huvittuneisuutta.

– Näin jutun Voitsin Instagramissa enkä ensin tajunnut aprillipilaksi. Juttua lukiessa aprillihomma kävi sitten nopeasti ilmi, kommentoi journalistilinjalla opiskeleva Mikko Aaltonen.

– Voisin kuvitella, että tuo on mennyt totena läpi ehkä jopa loppuun saakka joillekin, hän arvelee.

Teksti: Laura Naskali, Alisa Ruuhinen ja Fanny Söderström

Kuva: Aliisa Salminen

Aiheeseen liittyvää