Voionmaallla järjestetään nyt myös käsikirjoitusopetusta. Aloitusviikolla luentosalit täyttyivät käsikirjoituskurssilaisista ja Voitsin eri linjojen opiskelijoista.

Menestyneet ohjaajat, merkittävät elokuvadraaman asiantuntijat, sekä suomalaisen TV-tuotannon huippunimet luennoivat siitä, millainen on hyvä käsikirjoitus.  Tänä syksynä sarjan aloitti Cannesinkin palkintopallilla pyörähtänyt ohjaaja Juho Kuosmanen.

Hän kuvaili tuotantovaiheita menestyselokuvastaan Hymyilevä Mies. Kuosmanen käynnisti kiinnostavan esityksensä väitteellä, että menestyselokuvan syntyyn eivät hyödytä akateemiset eikä oikeastaan muutkaan tutkinnot. Elokuvan tekeminen ei ole teoreettinen ammatti vaan enemmän käsityötä. Tämä asenne näkyykin Kuosmasen elokuvissa. Niissä on ihmisläheisyyttä ja kuten hän itse asian ilmaisee ”arkisten paikkojen runollisuutta”.

Kuosmanen kertoi, että Hymyilevän Miehen alkuidea syntyi kovien paineiden alla. Hänen edellinen elokuvansa Taulukauppiaat voitti Cinéfondation-sarjassa palkinnon.

Menestyksen hinta kasvaa odotusten täyttämisestä

– Kotiin tultua oli alettava tehdä seuraavaa isoa elokuvaa. Mediassa povataan joka vuosi seuraavaa Kovaa Tekijää, sanoi Kuosmanen.

Menestyksen paine puski päälle edellyttäen yhä eeppisempää elokuvaa.

Tämän puristuksen alla Kuosmaselle syntyi halu ravistella irti muiden odotuksista ja kysyä, mitä minä itse oikeasti haluan? Tässä kohtaa Kuosmanen tutustui nyrkkeilijä Olli Mäestä tehtyyn dokumenttiin. Samaistuminen tarinaan oli menestyselokuvan ydin, Kuosmanen kiteyttää. Voittamisen suorituspaineessa myöskin nyrkkeilijä kysyi itseltään, mitä hän oikeasti haluaa? Nyrkkeilijä valitsi voittaa elämänsä naisen sydämen.

– Pystyn nauramaan niille yhteisille fiiliksille, jossa lopulta ollaan yksin kehissä, oli nyrkkeilijä tai ohjaaja! Kuosmanen rinnastaa.

Kummankin kysymys kuului, onko onni voittoa vai sisäistä rauhaa?

Kuosmanen rohkaisee hankkimaan elokuvan kirjoittamiseen jonkun partnerin tai tuottajan, koska:

– Käsikirjoittaminen on maanisdepressiivisen luonteinen prosessi.

Treenattuaan nyrkkeilyä neljä vuotta, päänäyttelijä Jarkko Lahti alkoi pikkuhiljaa kysellä, koska elokuva on valmis.

Kuosmanen korostaa, että tärkeintä on selvittää itselle jutun ydin: Miksi minä teen tätä? Miksi tämä kiinnostaa?

 

Suurta draamaa, vimmaisia samuraita

Seuraavana päivänä käsikirjoituskurssia jatkoi ohjaaja, käsikirjoittaja ja elokuvan monitoimimies Aarne Norberg.

Kolmen päivän ajan Norberg iskosti elokuvadramaturgian perusteita. Siinä pureuduttiin Seitsemän Samuraita -elokuvan rakenteisiin. Tätä Akira Kurosawan ohjaamaa klassikkoa pidetään toimintaelokuvien arkkityyppinä, josta maailman kuuluisimmat ohjaajat ovat suoraan ammentaneet elokuviensa käänteet ja hahmot.

Norbergin johdolla koko Seitsemän Samuraita makusteltiin pala kerrallaan. Asiantuntijan opissa paikoin suttuisen mustavalkoelokuvan sisältö avautui huikean monisävyiseksi mestariteokseksi.

Kysyttäessä Norbergilta lyhyt vastaus, millainen on hyvä käsikirjoitus, hänen vastauksensa kuului, että sellainen, jonka voi nähdä kuvina.

Viimeisenä päivänä tuotantoyhtiö Filmaattiset Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ristmeri, jonka luennot keskittyivät tv-tuotantoihin.

Käsikirjoituskoulutus

 

Voionmaan Käsikirjoituskoulutus on uusi osa Voionmaan Elokuvakoulua. Käsikirjoitusopiskelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä elokuva- ja tv-linjan, dokumenttilinjan, näyttelijälinjan ja koulun muiden linjojen kanssa, muun muassa av-ammattilinjalaisten kanssa.

Koulutuksen sisällössä painottuvat fiktiivisen ja dokumentaarisen elokuvan käsikirjoittaminen ja tilaajalähtöisen av-mediatuotteen sisällön suunnittelu.

Koulutuksessa perehdytään audiovisuaalisen kerronnan osa-alueisiin, lajityyppeihin, tyylisuuntiin ja tuotantokelpoisten hankkeiden tunnistamiseen, jolloin lähi- ja etäopetuksessa kehitetään opiskelijoiden omia käsikirjoituksia.

Tarkemmin käsikirjoituskoulutuksesta Voitsin verkkosivuilta.

 

Teksti: Esa Turunen

Kuva: Tommi Vähäsalo

Video: Esa Turunen ja Miska Suominen ja Tommi Vähäsalo

Vastaa