Alma Onalin toimittajanura on alkanut Voionmaalla ja sittemmin vienyt hänet muun muassa Tukholman öisille kaduille ja Nairobin suurimpaan slummiin. Toimittajana hän haluaa kirjoittaa isommista aiheista kuin kissavideoista ja säästä.  

Journalismi ei ollut lapsuuden haaveammatti entisen lehtitoimittajalinjan, nykyisen journalistilinjan alumnille Alma Onalille. Esimerkiksi biologiasta, kemiasta, historiasta ja kulttuurin tutkimuksesta kiinnostunut Onali kohtasi valinnan vaikeuden, kun välivuoden jälkeen piti päättää jatko-opiskelupaikasta.  Äidin ehdotuksesta hän päätyi hakemaan Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän pääsykokeeseen.

– Toimittajanahan pääsee tutustumaan maailman ilmiöihin, tapaamaan ihmisiä, keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ja pysymään ajan hermolla, Onali perustelee valintaansa.

Tuota kaikkea hän on päässytkin tekemään. Esimerkiksi kesän 2017 hän vietti “ultimaattisessa unelmaduunissaan” Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa. Silloin hänet lähetettiin Tukholmaan juttureissulle liittyen Turun puukotuksiin.

Siellä ollessaan hän kuuli ilmiöstä, jossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita miehiä on jäänyt asumaan Tukholman kaduille ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Pomolle soiton jälkeen reissu ottikin uuden suunnan, ja Onali lähti etsimään haastateltavia. Hän löysi etsimänsä, ja pääsi esimerkiksi näkemään läheltä, kuinka he myivät huumeita ja varastettua tavaraa, samalla kieltäen tekevänsä mitään rikollista.

Sen lisäksi, että Onali oppi tutkivaa journalismia, hänen kesänsä Helsingin Sanomissa päättyi hienosti:

– Olen siitä juttureissusta tosi ylpeä, koska silloin, kun se julkaistiin, siitä tuli Hesarin ulkomaantoimituksen kesän luetuin juttu.

Lähtöruutu: Voionmaa

Ennen Helsingin Sanomiin pääsyä Onalin piti kuitenkin opiskella. Yliopiston ovet eivät auenneet ensi yrittämällä, mutta onneksi journalismia pystyy opiskelemaan muuallakin. Silloin Voitsin tilat sijaitsivat vielä Ylöjärvellä ja opistolla oli ”sisäoppilaitosmeininki.”

– Sehän oli ihan ihmeellistä touhua. Me muutimme keskelle metsää noin sadan muun itseään etsivän nuoren kanssa, Onali muistelee yhtä elämänsä kauneimmista ja kauheimmista vuosista.

Hän pitää välivuotta hyödyllisenä, sillä Voitsilla voi kokeilla, tuntuuko ala omalta, ja saada oikean kuvan alan opiskelemisesta. Myös verkostoitumisen kannalta opistovuosi oli hyödyllinen, sillä Onali on edelleen hyvä ystävä monen voitsilaisen kanssa.

– Sosiaalinen puoli korostuu, mutta tietysti opintojen ja yliopistoon pääsyn kannalta oli tärkeää, että meille tuotiin kaikki tieto hopeatarjottimella, hän painottaa.

Voitsilla kun saa opettajilta korvaamatonta apua avoimen yliopiston opintoihin ja pääsykoevalmistautumiseen.

Kun pääsykokeet lähestyivät vuoden 2012 keväällä, Onali teki huonekaverinsa kanssa lukuisia mindmappeja pääsykoeaineiston eri teorioista ja termeistä. He jopa vuorasivat vessan seinät niillä.

– Kaikkein vaikein asia yliopistossa on sinne pääseminen. Kun olet päässyt sisään, asiat ovat huomattavasti helpompia, Onali myöntää.

Oppeja ulkomailta ja suuria aiheita

Parin yliopistossa vietetyn vuoden jälkeen Onali otti askeleen lähemmäs kansainvälisyyttä ja lähti Tukholmaan suorittamaan global studies- maisteriohjelmaa. Vuonna 2015 Onali palasi taas Tampereen yliopiston huomaan, jolloin hän osallistui kaikille ulkomaantoimittaja Rauli Virtasen kursseille.

Syksyllä pidettiin ulkomaan journalismin työpaja, joka huipentui keväällä humanitaarisen journalismin työreissulle. Reissu vei Kenian Nairobiin ja siellä Kiberaan, Afrikan toiseksi suurimpaan slummiin. Kibera oli vaikuttava kokemus ja sai hänet tajuamaan jotain tärkeää toimittajuudesta:

– On tärkeää, että kotimaiset toimittajat menevät ulkomaille ja näkevät omin silmin, millaista siellä on, jotta he osaisivat kontekstoida näkemänsä oikein.

Toimittajan pitää voida selittää lukijoilleen, kuinka maailmalla tapahtuvat asiat vaikuttavat heihin, ja toisinpäin. Kenian pohjoisosissa Onali ymmärsi, kuinka kenialaisten ongelmat, kuten kuivuus ja konfliktit, linkittyvät vahvasti ilmastonmuutokseen. Hänen mukaansa kaikista pienimpienkin heimoyhteisöjen ongelmat ovat meidänkin ongelmia, sillä ilmastonmuutos on ennen kaikkea rikkaiden länsimaisten valtioiden aiheuttamaa.

Toinen ilmasto- ja tutkivaan journalismiin liittyvä tärkeä oppimiskokemus oli Hanna Nikkasen johtama Hyvän sään aikana -kirjaprojekti. Kanava-palkinnolla palkitun ja Tieto-Finlandia ehdokkuuden saaneen kirjan tekeminen oli uuvuttavaa ja rankkaa, mutta myös antoi paljon. Ympäristöstä ja ilmastosta valmiiksi kiinnostunut Onali pääsi syventämään asiantuntijuuttaan aihepiiristä ja hankkimaan ympärilleen tärkeän toimittajaverkoston. Hän jatkaa tulevaisuudessakin tärkeää työtä ilmaston puolesta Hyvän sään aikana -verkkomediassa.

Juttu on julkaistu alunperin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2019.

Teksti ja kuvat: Rebekka Salmela

Aiheeseen liittyvää