Voionmaan koulutuskeskuksen perustajan Väinö Voionmaan syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Väinö syntyi 1869 Jyväskylässä, mutta miltähän Tampere näytti ennen Väinön syntymää? Lähdimme selvittämään, mitä tuon ajan rakennuskannasta on jäänyt jäljelle meidän nähtäväksemme.

 

Messukylän vanha kirkko

Aloitamme kierroksemme tietysti Tampereen vanhimmasta rakennuksesta. Se on Messukylän kaupunginosassa sijaitseva Messukylän vanha kirkko vuodelta 1510–1530 eli se on rakennettu jo 250 vuotta ennen Väinöä. Messukylän rinteessä satoja vuosia seisonut harmaakivikirkko on huomaamaton, sillä suuremman huomion vie punatiilinen Messukylän kirkko, joka on valmistunut vuonna 1879 ja sijaitsee näkyvämmällä paikalla Kangasalantien läheisyydessä. Uuden kirkon valmistumisen jälkeen vanha kirkko jäi käyttämättä ja se toimi mm. heinä- ja viljavarastona sekä vuoden 1918 taisteluissa hevostallina.

Vanha kirkko on nykyisin avoinna yleisölle kesäaikaan ja on yksi Tampereen suosituimmista vihkikirkoista.

Gaddin Kappeli

Tampereen toiseksi vanhin rakennus löytyy toiselta puolen Tamperetta eli Raholasta pieneltä aukealta puurivistön suojasta. Moni ajaa huomaamattaan tämän pienen kappelin ohitse päivittäin eikä monikaan ole tietoinen tämän rakennuksen olemassaolosta. Barokki-tyylisuuntaa edustava kappeli on rakennettu melkein sata vuotta ennen Väinöä vuonna 1785 Gadd-suvun käyttöön ja aikoinaan sinne haudattiin 28 suvun jäsentä. Kappelin vieressä on sijainnut myös kirkkorakennus, mutta se purettiin jo vuonna 1858.

Vanha kirkko ja kellotapuli

Raholasta suuntaamme ihailemaan Tampereen keskusta-alueen vanhinta rakennusta. Se on Keskustorilla sijaitseva puinen Vanha kirkko. Se rakennettiin vuonna 1824 ja sen on suunnitellut italialaissyntyinen Charles Bassi. Kirkko on muodoltaan ristikirkko ja se edustaa uusklassista tyylisuuntaa.

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Vanhan kirkon kellotapuli on keskusta-alueen toiseksi vanhin rakennus vuosilta 1828–1829. Kellotapuliin tuli myös kello, mikä olikin Tampereella ensimmäinen yleinen ajannäyttäjä. Vanha kirkko on avoinna yleisölle ympäri vuoden ja se toimii Tampereen ruotsalaisen seurakunnan kotikirkkona.

Barkerintalo

Seuraavaksi esittelemme Tampereen kolmanneksi vanhimman rakennuksen ja vanhimman säilyneen asuinrakennuksen. Se on valmistunut vuonna 1837 ja se on edelleen asuinkäytössä. Rakennusta on laajennettu kahteen eri kertaan ja siinä on 11 eri asuntoa. Hyvin säilynyt hirsirunkoinen asuintalo sijaitsee Finlaysonin alueen lähettyvillä Puuvillatehtaan- ja Näsilinnankatujen risteyksessä. Rakennus on nimetty rakennuttajansa ja ensimmäisen asukkaan John Barkerin mukaan.

Kuusvooninkinen eli TR1 eli Vanha tehdas

Pienen matkan päässä Barkerintalosta sijaitsee Suomen ensimmäinen nykyaikainen tehdasrakennus, Kuusvooninkinen. Sen kantava runko on toteutettu valurautapilarein ja puisin välipohjin ja siihen asennettiin myös palosammutuslaitteisto. Rakennuksessa toimi raakapuuvillavarasto, ylimmissä kerroksissa kehräämö sekä kahdessa alimmassa kerroksessa kutomo. Se valmistui samana vuonna kuin Barkerintalo ja sen suunnitteli Carl Leszig. Valmistumisvuoden lisäksi Kuusvooninkista ja Barkerintaloa yhdistää mies nimeltä John Barker, joka toimi rakentamisessa valvojana ja suunnittelijana. Nimi Kuusvooninkinen tulee suoraan tehdasrakennuksen kerrosten lukumäärästä.

Tallipiha

Kuusvooninkisesta siirrymme Finlaysonin tehdasalueen läheisyydessä sijaitsevalle Tallipihan alueelle. Alue rakennettiin 1800-luvulla ja vanhin rakennuksista on Kuninkaankadun varrella sijaitseva Vahdin talo vuodelta 1839. Myöhemmin valmistuneissa rakennuksissa esiintyy paljon erilaisia koristeluja ja niiden uskotaan olevan peräisin 1890-luvulta. Rakennuttajana oli Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna Wilhelm von Nottbeck ja tallipiha toimi osana Nottbeckin asuinpalatsin talouspihaa. Tallipihalla oli mm. Nottbeckien suvun hevostallit sekä erilaisia talousrakennuksia. Nykyään Tallipiha on matkailukohde, missä toimii erilaisia käsityöaiheisia pikkupuoteja sekä kahvila.

Verkaranta

Joitakin vuosia myöhemmin valmistui Verkatehtaan värjäämörakennus eli nykyinen Verkaranta. Se valmistui yksikerroksisena Tammerkosken rantaan. Vuosi oli tuolloin 1858 ja rakennus oli nelikerroksisen tehdasrakennuksen ohella ensimmäisiä Tampereen Verkatehtaan alueella. Rakennusta korotettiin vuosien saatossa ja se toimi värjäämönä 1970-luvulle asti. Nykyinen punatiilijulkisivu on vuodelta 1899 ja siinä toimii Käsityöntalo Verkaranta. Värjäämörakennus ja sen yläpuolella sijaitseva vanha pääkonttori ovat ainoat jäljellä olevat rakennukset Verkatehtaan alueella. Muut tehdasrakennukset purettiin 1970-luvulla muun muassa hotelli Ilveksen ja kauppakeskus Koskikeskuksen tieltä.

Amurin työläiskortteli

Kierroksemme päättyy Amurin kaupunginosan museokortteliin, joka on ainoa jäljelle jäänyt alue suuremmasta puutalokaupunkialueesta, Amurin työläiskorttelista tai Puu-Amurista. Amurin asuinkorttelit rakennettiin huutavaan asuntopulaan teollistumisen jyrkässä nousuvaiheessa 1800-luvun loppupuoliskolla. Asukkaat olivat pääasiassa tehdastyöläisiä ja parhaimmillaan alueella asui yli 5000 asukasta. Yhtä säilytettyä korttelia lukuun ottamatta muu alue sai siirtyä kerrostalorakentamisen tieltä 1970-luvun alussa.

Museokortteliin pääsee tutustumaan kesäisin, mutta korttelissa toimiva kahvila, Amurin Helmi, on toiminnassa ympäri vuoden.

Amurin ja Väinö Voionmaan yhdistää yksi vuosiluku. Puu-Amurin 40 tonttia myytiin huutokaupalla juuri samana vuonna kuin Väinö Voionmaa syntyi eli vuonna 1869.

Teksti: Marjo Lalli

Kuvat: Vilma Ala-Haavisto, Saija Kalliojärvi, Marjo Lalli, Otto Ojala

Video: Erkki Rautio, ilmakuvaus Otto Ojala

 

Aiheeseen liittyvää

Vastaa