Elokuvakoulu

Elokuvakoulu pitää sisällään elokuva- ja tv-koulutuksen, dokumenttikoulutuksen ja näyttelijäkoulutuksen. Lokakuussa 2018 aloitetaan myös käsikirjoituskoulutus.

Elokuva- ja tv-koulutus antaa laajan tietämyksen alan eri puolista

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Elokuva- ja tv-koulutus eli tuttavallisemmin ETV perehdyttää alan opiskelijat elokuva- ja tv-työn osa-alueisiin. Kari-Mikko Karjalainen, 21, kertoo, että teoria on ollut pitkälti asioita, joita alalla kuuluu osata.

– Tähän mennessä on opiskeltu kamerakaluston käyttöön liittyviä juttuja ja sitten meillä on ollut dramaturgista opetusta eli käsikirjoitukseen ja hahmosuunnitteluun liittyviä juttuja, kertoo Karjalainen.

Oppeja on saanut jo soveltaa käytäntöön, sillä linjan opiskelijat ovat jo tehneet ensimmäisen harjoitustyönsä. Seuraavaksi linjalla on luvassa studiokuvaukset, joissa tehdään yhteistyötä näyttelijäkoulutuksen kanssa.

Karjalainen odotti opintojen olevan tylsiä, sillä häneltä löytyy kokemusta alalta jo viiden vuoden ajalta.

– Aluksi opiskelu oli vähän kova pala siksi, kun käytiin sellaisia perusjuttuja, joita tiesin entuudestaan. Onneksi on uuttakin tietoa tullut, esimerkiksi käsikirjoitukseen ja tuottamiseen liittyen, kertoo Karjalainen.

Opinnot eivät kuitenkaan ole vain teoriaa, vaan tiedossa on myös monenlaisia projekteja, joita Karjalainen kuvaa mielenkiintoisiksi.

Karjalaisen haaveena olisi päästä tämän lukuvuoden jälkeen Tampereen ammattikorkeakouluun Mediapolikseen medianomiksi. Karjalainen ajatteli erikoistua kuvaukseen.

– Odotan, että olisin valmiimpi paketti sitten, kun ensi vuonna haen uudestaan TAMKiin Mediapolikseen. Jatko-opiskelupaikka olisi se juttu, toteaa Karjalainen.

Teksti: Terhi Järvinen

 

 

Dokumenttilinja valmistaa omien dokumenttien luomiseen

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Voionmaan koulutuskeskuksen dokumenttikoulutus on osa Voionmaan elokuvakoulua. Dokumenttilinjan tavoite on, että lopputöinä valmistuu esityskelpoisia lyhytdokumentteja. 24-vuotias Mirella Manninen kertoo dokumenttilinjan opiskelijoiden käyvän teoriaopintoja elokuva- ja tv-linjan opiskelijoiden kanssa yhdessä. Lukuvuoden puolessa välissä perusopetuksen jälkeen dokumenttilinjan opetus eriytyy omaksi opintokokonaisuudekseen.

– Tällä hetkellä käydään perustekniikkaa, elokuvamaailmaa ja dokumenttimaailmaa sekä sitä, miten erilaiset kuvakulmat vaikuttavat asioihin. Enimmäkseen on itseopiskelua. Olemme myös opetelleet kameran käyttöä ja tehneet lyhyet projektit.

Manninen haki ensisijaisesti elokuva- ja tv-linjalle, mutta haastattelussa todettiin, että hän sopisi dokumenttilinjalle paremmin. Hän haki kouluun spontaanisti ja kävi haastattelussa viikkoa myöhemmin, minkä jälkeen hänen täytyikin nopealla aikataululla muuttaa. Hakupäätöksen jälkeen kaikki on tuntunut uudelta ja ihmeelliseltä.

Manninen odottaa dokumenttilinjan vastaavan omaa visiotaan paremmin lopputyön kohdalla. Hän kertoo opiskelijaporukan olevan mukava.

– Isoin yllätys oli varmaankin se, miten hyvin tulemme toimeen keskenämme ja se, että on saatu nopeasti uusia hyviä kavereita.

Dokumenttilinjan opintojen jälkeen Manninen haluaisi Mediapolikseen opiskelemaan. Hän odottaa saavansa kokemusta koulua varten Voionmaalta ja toivoo pääsevänsä opiskelemaan seuraavassa yhteishaussa. Häntä kiinnostaisi erityisesti toimia äänitekniikan ja videon editoinnin parissa, mutta vaihtoehdot ovat vielä auki.

Teksti: Milena Madlin

 

Näyttelijäntyöhön koulutusta modernein metodein

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Näyttelijäkoulutus on lukuvuoden kestävä kansanopistokoulutus, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan näyttelijäntaitoja. 21-vuotiaan Joni Sydänlammin mukaan opintojen teoria tulee keskustelun kautta ilmi.

– Yleensä jos opiskelijalla on jotain kysyttävää näyttelyn teoriaan liittyen, sitä pohditaan yhdessä jonkin aikaa, toteaa Sydänlammi.

Käytännön opinnot vaihtelevat päivän teeman mukaan, mutta aamut alkavat yleensä samalla rutiinilla.

– Tavallisesti me aloitamme aamut äänenavauksella, jossa menee yleensä kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Sen jälkeen on laulamista, jossa voi mennä jopa kaksi tuntia, kertoo Sydänlammi.

Sydänlammi kertoo valinneensa Voionmaan, koska se sijaitsi niin hyvällä alueella.

– Jos tämä paikka olisi vielä Ylöjärvellä, en olisi ehkä hakenut tänne. Nyt, kun tämä koulutuskeskus on Tampereen niin sanotuilla pelipaikoilla, niin valinta oli helpompaa.

Koulun aloittamiseen Sydänlammi suhtautui avoimin mielin.

Näyttelijäkoulutuksessa yllättävintä Sydänlammille oli äänen painotus päivittäisessä rutiinissa.

– Aluksi sitä kyllä ihmetteli, mutta kyllä sitten tajusin, kuinka tärkeää äänenkäyttö on näyttelijälle, sanoo Sydänlammi.

Näyttelijöiden seuraava projekti on studiokuvaukset elokuva- ja tv-linjan kanssa.

Tulevaisuuden Sydänlammi näkee mielenkiintoisena. Hän haluaisi mieluiten päästä suoraan työelämään Voionmaan jälkeen, vaikka hän on ajatellut hakea Nätyyn eli Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle.

– Ajattelin kyllä hakea tosissani, mutta toisaalta en näe itseäni aloittamassa korkeakouluopintoja ensi syksynä. Mieluiten lähtisin tästä suoraan työelämään teatteriin, kertoo Sydänlammi.

Sydänlammi haluaa isona näyttelijäksi, oli se sitten amatööri- tai ammattinäyttelijä.

– Olen päättänyt, että pidän näyttelemisen osana elämääni, toteaa Sydänlammi.

Teksti: Terhi Järvinen

 

Kohti yliopisto-opintoja

Avoimen yliopiston opintolinjoihin kuuluvat kasvatustiede ja psykologia. Voionmaan koulutuskeskuksella opiskelijat saavat pääsykoevalmennusta sekä opintopisteitä avoimen yliopiston peruskursseja käymällä.

Psykologian luento, luennoitsijana Elina Vierikko. Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Valmennusta ja apua VAKAVA-kokeeseen Voionmaalta

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Voionmaalla kartutetaan kasvatustieteen opiskelijoiden tietoa ja taitoa. Lukuvuosi harjaannuttaa itsenäisiin opintoihin ja perehdyttää jatko-opintoihin. Vilma Virolainen, 19, tuli Voionmaan kasvatustieteen linjalle neljä viikkoa muita myöhemmin, mutta on päässyt silti hyvin mukaan kasvatustieteen teoreettisiin ja käytännöllisiin opintoihin.

– Me käymme tämän vuoden aikana avoimen yliopiston kautta 25 opintopistettä kasvatustieteen perusopintoja, tällä hetkellä käydään yhteiskunnallisia rakenteita kasvatuksen näkökulmasta. Teemme myös verkkotehtäviä sekä luentopäiväkirjoja. Tehtävät saamme tehdä koulussa, niin vapaa-aikaa jää muuhun enemmän.

Virolainen haki opiskelemaan kasvatustiedettä yliopistoon, mutta tiesi jo, ettei pääsisi ensimmäisellä kerralla sisään. Hänelle tuli postissa Voionmaan koulutuskeskuksen mainos, jonka innoittamana hän laittoi hakemuksen. Hän odottaa saavansa apua pääsykokeisiin valmistautumisessa.

– Ajattelin vain saavani valmennusta, mutta tajusin, että saamme enemmän apua, kun meillä on täällä lähiopetusta.

Yllättävintä opiskelussa on Virolaisen mielestä ollut työn määrä. Hänen tultua Yhdysvalloista suoraan koulun penkille, oli ensimmäiseen tenttiin aikaa enää kaksi viikkoa. Hän ajatteli olevansa heikoilla lukiopohjan puutteen vuoksi, mutta havaitsi, että muut ovat yhtä ulapalla kuin hänkin.

Virolainen haluaisi lähteä Tampereen yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi, mutta myös erityispedagogiikka kiinnostaa häntä. Kasvatustieteen linjalla opiskelijat saavat myös valmennusta VAKAVA-kokeeseen, eli kasvatus- ja opetusalan pääsykokeeseen.

– Uskon että olen paljon valmistautuneempi tämän vuoden jälkeen ja on ihanaa, että on tällainen ryhmä tukena sen sijaan, että pitäisi tehdä kaikki yksin.

Teksti: Milena Madlin

 

Psykologian opiskelijat saavat hyvän pohjan perusopinnoista

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Psykologian opiskelijat käyvät Voionmaan koulutuskeskuksessa vuoden aikana psykologian perusopinnot eli 25 opintopistettä. Opintopisteet suoritetaan Tampereen yliopiston avoimen yliopiston kautta. Voionmaan koulutuskeskuksessa tarjotaan avoimen yliopiston opintojen lisäksi mahdollisuutta opiskella esimerkiksi tenttikirjoja yhdessä lähiopetuksen muodossa. Opintoihin sisältyy tilastotiedettä. Tietenkin itsenäistä opiskelua sisältyy myös opintoihin.

– Nyt olemme käyneet muun muassa mielenterveyden psykologiaa, persoonallisuuspsykologiaa, kognitiivista psykologiaa ja hahmoanalyysia, kertoo 19-vuotias Eero Marila.

Marila kertoo, että opinnot lähtivät perusasioista ja erilaisista psykologian perussuuntauksista.

– Käytäntöä ei sinänsä ole ollut, suurin käytännön juttu on varmaan esseen kirjoittaminen. On myös käyty paljon kirjamateriaalia yhdessä. Tilastotieteestä on myös ollut lähiopetusta, toteaa Marila.

Koulutukselta Marila odotti sitä, että saisi 25 opintopistettä kasaan ja samalla olisi koulutusta pääsykokeeseen.

Isoin yllätys Marilalle olivat koulutuskeskuksen ihmiset.

– Ihmiset ovat vähän “hihhuleita” täällä, naurahtaa Marila.

Marilan tavoitteena olisi päästä ensi vuonna yliopistoon.

– Toivoisin, että pääsisin tämän vuoden jälkeen opiskelemaan psykologiaa ensi vuoden yhteishausta. En ole kuitenkaan vielä suuremmin miettinyt, mihin erikoistua. Ehkä kognitiivista psykologiaa tai neurotiedettä, ne kiinnostavat tällä hetkellä eniten, kertoo Marila

Isona Marila haluaa kuitenkin supersankariksi.

Teksti: Terhi Järvinen

Valokuvaus- ja toimittajakoulutus

Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvaus- ja journalismiopiskelijat tekevät paljon yhteistyötä. Yhteisiä projekteja ovat muun muassa Voionmaa Tänään -verkkojulkaisu ja Väinö-lehti. Myös elokuvakoulun ja näyttelijöiden kanssa tehdään monenlaisia yhteisiä projekteja.

Kameran käytön alkeita tai oman gallerian perustamista

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Valokuvauskoulutus sopii sekä amatöörikuvaajille että kehittyneemmille valokuvaajille. Reetta Kivinen, 24, haki Voionmaan valokuvauskoulutukseen äitinsä huomautettua, että Kivinen voisi tehdä valokuvauksesta itselleen ammatin. Koulutus on hyvin käytännönläheistä, mutta myös teoriaopintoja on jonkin verran.

– On opiskeltu aika paljon valokuvauksen historiaa. Myös Photoshopista on ollut erilaista opetusta. Valokuvauksesta on tosi vähän teoriaa opetettavana, kaikki on enemmän käytännössä opittavaa.

Suurin osa valokuvauskoulutuksen tehtävistä on vapaa-ajalla toteutettavia kuvausharjoituksia. Käytännön opetukseen kuuluu studiokuvausta ja luontokuvausta sekä kuvanmuokkausta.

Kiviselle studiokuvaaminen oli positiivinen yllätys, koska studiossa kuvatessa valokuvaajalla on paljon vapauksia toteuttaa visioitaan. Opiskelijoille on myös tullut paljon kotitehtäviä, joista monet vievät yllättävän paljon aikaa.

Valokuvauskoulutuksen jälkeen Kivinen haluaa jatkaa valokuvausopintoja ja toimia tulevaisuudessa joko eläinten kuvaamisen tai luontokuvaamisen parissa.

– Luultavasti tämän vuoden jälkeen jatkan opintoja, todennäköisesti voisin jatkaa Voionmaan koulutuskeskuksen valokuvauksen ammattilinjalla. Eniten kuvauksessa kiinnostaa luonto- ja matkakuvaaminen tai eläinten kuvaaminen. Ihmisten kuvaaminen on myös ihan kivaa, mutta mieluummin kuvaisin Egyptin pyramideja kuin ihmisiä studiossa, hän naurahtaa.

Teksti: Milena Madlin

 

Nuoret toimittajat valmistautuvat media-alalle

Kuvaaja: Samu Kaipio

Voionmaan koulutuskeskuksen journalistikoulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia esimerkiksi paikallislehdessä- tai radiossa. Journalistiopiskelija Oskari Rötsä, 23, kertoo journalismin opiskelun olevan hauskaa ja monipuolista.

– Olemme tutustuneet radiotyöhön ja kirjoittaneet erilaisia juttuja, kuten paljon uutisia ja artikkeleita.

Ennen kouluvuoden alkua Rötsä oli jännittynyt, koska koulun penkillä istumisesta oli hänen kohdallaan kulunut jo muutama vuosi. Myös lukujärjestyksen seuraaminen ja opiskelijan elämäntyyliin tottuminen tuntui vieraalta. Kiva opiskelijaporukka kuitenkin auttoi häntä sopeutumaan kouluun hyvin.

Opinnoissa yllättävintä oli Rötsän mielestä se, että jo kuukauden kuluttua koulun alkamisesta opiskelijat pääsivät tekemään hyvin erilaisia käytännön harjoituksia. Journalistiopiskelijat ovat tehneet katugallupeja, haastatelleet puhelimitse tuntemattomia ihmisiä ja litteroineet äänitettyjä haastatteluja.

Lukuvuoden edetessä Rötsä yrittää päästä enemmän mukaan avoimen yliopiston opintoihin. Avoimessa yliopistossa Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelijat käyvät Tampereen yliopiston opiskelijoiden kanssa samoilla journalistiikan ja viestinnän peruskursseilla.

– Jos meinaa päästä jonnekin opiskelemaan, niin teoreettista puolta pitää kehittää, hän selventää.

Lukuvuoden päätteeksi opiskelijoille järjestetään pääsykoevalmennusta. Monille journalismin opiskelijoille seuraava askel onkin lähteä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Rötsän tulevaisuuden haave on tulla urheilutoimittajaksi.

– Näkisin vahvuuteni urheilupuolella, mahdollinen haaveeni voisi olla urheilutoimittaja Englannin Valioliigan parissa.

Teksti: Milena Madlin

Tavoitteena ammattitutkinto

Voionmaan koulutuskeskuksen ammattitutkintolinjojen kautta voi valmistua media-alan ammattilaiseksi. Tarjolla on audiovisuaalisen osaamisalan ja valokuvauksen koulutus.

Ponnahduslauta audiovisuaalisen osaamisalan ammattilaiseksi

Kuvaaja: Samu Kaipio

Audiovisuaalisen osaamisalan opiskelija Arno Rantanen, 25, kävi Voionmaan koulutuskeskuksen elokuva- ja tv-alan koulutuksen 2016–2017. Rantanen kuuluikin tutkintokoulutuksen kohderyhmään, sillä ensisijaisesti koulutukseen halutaan henkilöitä, jotka ovat käyneet esimerkiksi audiovisuaalisen alan perustutkinnon tai Voionmaan koulutuskeskuksen elokuva- ja tv-linjan tai dokumenttilinjan.

AV-linjan opinnot alkoivat Voionmaan kansanopistolinjoja myöhemmin. Lukuvuoden alussa teoriaopintoja on ollut vasta vähän.

– Olemme käyneet vähän tuotantoprosesseja läpi sekä kuvauksia ja tekijänoikeuksia. Paljoa ei olla vielä ehditty teoriaa käydä, kun koulu vasta alkoi.

Käytännön harjoituksiin on sisältynyt esimerkiksi mainoksen tekeminen Tampere Sinfonialle. Tampere Sinfonia on elokuva- ja tv-linjan viime vuoden opiskelijan elokuva, joka pyörii tällä hetkellä Tampereella Niagara-elokuvateatterissa.

Rantasen mukaan AV-linja on stressaavampi kuin elokuva- ja tv-linja, koska kaikki työt tehdään kovalla tahdilla. Hän osasi odottaa kouluvuodeltaan hyvää porukkaa ja yhteisöllisyyttä eikä joutunut pettymään. Rantanen kuitenkin hämmentyi siitä, kuinka vähän koulussa jää aikaa tutustua muihin opiskelijoihin.

– Esimerkiksi eilen sain kosketuspintaa neljään ihmiseen, joille en aiemmin ollut jutellut. Pikkuhiljaa yhteisöllisyys kasvaa.

Audiovisuaalisen osaamisalan koulutukseen kuuluu erilaisia valinnaisia sisältöjä, joista valita oma alansa. Niitä ovat muun muassa videokuvaus, äänitys, käsikirjoitus ja ohjaus. Rantanen haluaisi työskennellä radio- tai tv-alalla sekä viestinnän parissa.

Koulutuksen päätteeksi opiskelija voi siis valmistua esimerkiksi kuvaajaksi, äänittäjäksi tai tuottajaksi. Rantanen haluaisi isona olla fiksu ja vastuullinen, eikä koe muun olevan yhtä tärkeää.

Teksti: Milena Madlin

 

Valokuvauksen ammattitutkintoon mahdollisuus Voionmaalta

Kuvaaja: Päivi Kumpulainen

Voionmaan koulutuskeskus on järjestänyt valokuvaajan ammattitutkintoa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinto muutettiin vuoden 2018 elokuun alussa media-alan ammattitutkinnoksi, jonka alta löytyy myös valokuvauksen osaamisala. Tämän osaamisalan tutkintonimike on valokuvaaja. Keskimäärin kyseisen ammattitutkinnon suorittaminen kestää noin 12–20 kuukautta, kun kansanopiston linjat kestävät lukuvuoden ajan.     

Elisa Ahokas, 30, aloitti syyskuun alussa opinnot tässä uudessa tutkinnossa.

– Aika vähän olemme ehtineet käydä teoriaa, koska opinnot alkoivat niin hiljattain. Vallitsevasta valosta on ollut opetusta tähän mennessä, Ahokas kertoo.

Teoriaa on opiskeltu enemmän käytännössä ja valaistukseen liittyviä kuvauksia on ollut suhteellisen paljon.

Kouluna Voionmaan koulutuskeskus oli Ahokkaalle tuttu jo entisestään, sillä hän on on opiskellut valokuvauksen linjalla pari vuotta aiemmin.

– Ammattitutkinnosta ei ole erityisemmin odotuksia, sillä se uusittiin juuri. Ei osaa oikein sanoa, miten tämä lähtee tästä toteutumaan, toteaa Ahokas.

Mikään kouluun tai koulutukseen liittyvä asia ei ole ollut ainakaan toistaiseksi Ahokkaalle yllättävää.

Ahokas odottaa koulutukselta ammattitutkintoa ja kokemusta sekä verkostoitumista, sillä verkostoituminen auttaisi paljon työnsaannissa. Hän haluaa päästä valokuvaajan ammattiin ja toivoo tutkinnon jälkeen saavan selkeyttä tulevaisuudestaan.

– Tällä hetkellä eniten kiinnostaa koirakuvaus. Myös taidepuoli on erittäin kiinnostavaa, kertoo Ahokas.

Teksti: Terhi Järvinen

 

 

Tekstit: Milena Madlin ja Terhi Järvinen

Kuvat: Samu Kaipio ja Päivi Kumpulainen

Video: Päivi Kumpulainen, Samu Kaipio ja Tommi Vähäsalo

Vastaa