Opettaja, maksetaanko koulunkäynnistä veroja?

Tiukka kysymys aloittaa kuvaamataidon oppitunnin Tammelan alakoulun 1A-luokalla. Luokanopettaja Anni Juvosen kasvoilla käväisee ilme, joka kertoo hänen etsivän nopeaa, mutta ymmärrettävää ja tyydyttävää vastausta lapselle.

– Suomessa koulunkäynti on lapsille ilmaista, Juvonen löytää oikotieksi vastatessaan.

Kun Voitsin kasvatustiedelinjan seitsentoistapäiseltä ryhmältä kysyttiin, kuka olisi innostunut lähteä tutustumaan Tammelan alakoulun oppitunnille, opiskelijat Malla Näkki, 21, ja Marjukka Pitkänen, 19, viittasivat ensimmäisenä. He ovat kiinnostuneita juuri luokanopettajuudesta, ja ovat tulleet Voitsille hyödyntämään välivuoden lukion jälkeen.

Jotta törmäyksiltä vältyttäisiin, luokan järjestäjät määrätään jakamaan jokaiselle pulpettiparille yksi pilttipurkin kansi ja tikku levittämiseen. Luokalla on 24 oppilasta, ja pian yhdet jos toisetkin jalkaparit hiihtelevät pitkin luokkaa. Juvonen kertoo tunnelman olevan silti rauhallisempi kuin yleensä. Liekö kolme leveästi hymyilevää parikymppistä tyttöä takarivissä vaikuttaa asiaan.

Inspiraatiota puurtamisen väliin

Vuosi Voitsilla on kasvatustieteiden opiskelijoiden osalta pitkälti tiukkaa tiedettä avoimen yliopiston perus- ja aineopintojen muodossa. Vuodessa suoritetaan 25 opintopistettä perusopintoja lähiopetuksen, erilaisten ryhmätöiden ja luentojen kautta. Sen lisäksi suoritetaan 15 pistettä aineopintoja. Kasvatustieteilijän urapolkukirjo on laaja ja voitsivuoteen mahtuu mukaan myös inspiraatiota synnyttäviä vierailuja mahdollisiin tulevaisuuden työpaikkoihin.

Vastuuopettaja Jari Toivolta ja opettaja Riikka Anttoselta löytyy kattava kontaktilista Tampereella ja lähikunnissa sijaitseviin oppilaitoksiin ja tammikuuhun mennessä linjan opiskelijat ovat tutustuneet vierailun muodossa mm. Työväenmuseo Werstaaseen, jossa he oppivat museopedagogiikasta. Myös vierailu Poliisiammattikorkeakouluun toteutettiin syyslukukauden aikana. Kevätlukukaudella linjan opiskelijat tutustuvat vielä Montessoriin ja Steiner-kouluun.

– Mitkä teidän nimet on?

Vilpitön kysymys keskeyttää akateemisen jutustelun koulumaailmasta. Esittelyn jälkeen huomataan, että sekä jutulle tulleen, rohkean ekaluokkalaisen että vierailijoiden nimet alkavat kaikki M-kirjaimella.

Koulumaailma haastaa

Juvosen mielestä luokkakoko on iso. Hän kannattaa pienempiä luokkakokoja, jotta tässäkin ryhmässä enemmän apua tarvitseville lapsille olisi runsaammin ohjausaikaa.

Lapset tosiaan ovat silmin nähden erilaisia työskentelijöitä kuvispuuhissaan. Sillä aikaa, kun yksi on jo valmis ja kaivanut Aku Ankan pulpetin uumenista, on toisella paidassaan liimaa ja tekeminen keskeytynyt. Yhdellä pojalla keskittyminen on jo siirtynyt enemmän jääkiekkojoukkue Ilveksen maalilaulun tavaamiseen, kuin jäniksen jälkien piirtämiseen talviseen vesivärimaisemaan.

Keskustelu Juvosen ja Voitsin kasvatustieteilijöiden kesken käy vuoteen 2016 voimassa olleen vanhan ja nykyisen opetussuunnitelman eroavaisuuksien sekä vanhempien ja uudempien opettajien näkemyserojen vertailussa.

Näkki ja Pitkänen ovat kiinnostuneita myös kännykän käytöstä kouluympäristössä. Juvonen kertoo asian olevan hyvin yksinkertainen – niitä ei käytetä koulupäivän aikana, mutta niitä ei myöskään kerätä pois.

Kuvaamataidon työt ovat kovin eri vaiheissa, kun opettaja kehottaa aloittamaan siivoustyön. Oppilailla on edessään välitunti ja ruokailu, johon siirrytään perinteisesti parijonossa. Opettaja jakaa ohjeet ja kysyy vielä kerrottuaan, kuka tietäisi mitä seuraavaksi pitää tehdä. Viittaamalla saa puheenvuoron, ja pellavapää eturivistä toistaa yksityiskohtaisesti opettajan antamat ohjeet vielä kertaalleen.

45-minuuttinen vierailu on Näkille ja Pitkäselle antoisa, ja vierailu on osaltaan vain vahvistanut tulevaisuuden haaveita luokanopettajuudesta. Matka jatkuu takaisin Voitsille, jossa opiskelijat pääsevät kertomaan kokemuksestaan muulle ryhmälle.

 

Kasvatustiede 2.0

Voionmaan koulutuskeskuksen kasvatustiedelinjalla opiskellaan kasvatustieteitä yhteensä 35 opintopisteitä. Opiskelu tapahtuu Tampereen yliopiston vaatimusten mukaisesti ja tenttiminen suoritetaan yliopistolle. Lähiopetusta on 25h/vko, ja opiskelu koostuu lukupiireistä, ryhmätöistä, tehtäviä, tenttiin lukemista ja avoimen yliopiston luennoista. Kasvatustiedelinjan vastuuopettajana toimii Jari Toivo.

Lukuvuodelle 2019/2020 on suunnitteilla kasvatustieteiden jatkolinja. Linjalla opiskellaan 45 opintopistettä, keskittyen aineopintoihin.

– Linjan on tarkoitus parantaa mahdollisuuksia päästä yliopistoon sisälle avoimen yliopiston hakuväylän kautta. Nyt esimerkiksi Jyväskylän yliopisto vaatii kasvatustieteiden perusopintoja 25 opintopistettä, ja lisäksi 35 opintopistettä aineopintoja, kertoo Toivo.

Opintojen lähiopetuksen suunnitellaan olevan 15h/vko, painottuen verkko-opintoihin.

Teksti ja kuvat: Maiju Jokinen

Juttu on julkaistu alunperin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2019.

Aiheeseen liittyvää

Vastaa