Kansanopiston valokuvauslinja 2018-2019 on tullut maaliinsa, ensimmäiseen julkiseen näyttelyyn, Jäljetön.

Vuoden aikana emme ole vain ottaneet haltuun tekniikkaa, studiokalustoa ja pimiötyöskentelyä, vaan myös pohtineet kriittisesti, mistä maailmassa oikein on kysymys ja miten voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen. Metsossa esillä olevat teossarjat käsittelevät ihmisen suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Millainen elämä rakentuu kulutuskierteestä, ympäristön hyväksynnästä, omien unelmien tavoittelusta ja itse itsensä hyväksymisestä -paikassa, jonka tuntee omakseen?

 

Mimosa Harju ©Anna Brödel

Senia Robbins ©Anna Brödel

 

 

 

 

 

 

 

 

Mimosa Harju ja Senia Robbins käsittelevät teoksissaan sairastumisen vaikutuksia yksilön elämän hallintaan. Harju ottaa sarjassaan kantaa syövästä selvinneen nuoren suhteeseen omiin jälkitaisteluihinsa, kuten addiktiosairauteen ja särkyneeseen minäkuvaan, sekä julkisen terveydenhuollon riittämättömiin resursseihin. Robbins puolestaan on kuvannut hiusten ja karvojen lähtöä aiheuttavaa, alopeciaa sairastavaa ammattitanssiopiskelija Sofia Ruijaa, jonka herkkyyden, kauneuden, vahvuuden ja päättäväisyyden Robbins haluaa kuvillaan tuoda esille. Nuttura ei määritä tanssijaa!

Vilma Ala-Haavisto ©Anna Brödel

Joona Koivisto ©Anna Brödel

 

 

 

 

 

 

 

Henna Aitto-oja ©Anna Brödel

Sissi Leppälahti ©Anna Brödel

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vilma Ala-Haavisto, Joona Koivisto, Henna Aitto-oja ja Sissi Leppälahti liikkuvat sarjoissaan unien, heijastusten, haaveiden, odotusten ja onnen tavoittelun kuvaamattomalla kartalla. Ala-Haavisto on halunnut tarkkailla unipäiväkirjan muodossa, kuinka paljon unia ihminen voi nähdä ja muistaa. Valokuvissa hän kuvittaa katsottavaksi kohtauksia ja paikkoja omista unistaan, mallina hän on käyttänyt muita ihmisiä. Koiviston sarja Toinen todellisuus tuo esiin erilaisen kuvan maailmasta. Koivisto havainnoi valokuvan muokkaamaa todellisuutta käyttäen kuvissaan todellisuuden rajalla peiliä ikkunana toiseen maailmaan. Aitto-oja rikkoo yhteiskunnan ja yksilöiden asettamia rajoja tuomalla 2010-luvun ja klassisen taiteen dynaamisesti yhteen tunnettujen naismuotokuvien päivitetyssä muodossa. Tulevaisuus, jossa jokainen saa ilmaista itseään vapaasti näyttäytyy haaveena Aitto-ojan pastissi-sarjassa. Sissi Leppälahti kyseenalaistaa aikamme kulutusyhteiskuntaa ja onnellisuuskäsitystä. Voiko raha ja materia tuoda onnea ja täyttää sisäisen tyhjyyden? Voiko tulevaisuuden kasvu pohjautua kulutukselle? Leppälahti haluaa herätellä ihmisiä tarkastelemaan omia kulutuskokemuksiaan ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta.

Reetta Kivinen ©Anna Brödel

Anna Brödel ©Joona Koivisto

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkimaisema ja kaupungin valot, öinen metsä ja valomaalaus ovat keskiössä Anna Brödelin ja Reetta Kivisen sarjoissa. Brödelin Tampere -sarja kertoo tekijän omasta suhteesta kaupunkiin. Keskustan kerrostaloista ja tehtaista huolimatta, Tampere on Brödelille kaunis ja kiehtova -kaupunki, jota hän nykyään kutsuu kodikseen. Kivisen teoksissa valo, valomaalauksen muodossa, näyttelee pääosaa. Sarjallaan Menneisyyden valot, Kivinen haluaa pysäyttää katsojan miettimään kuvien kautta omaa tarinaansa –mitä katsoja näkee teoksissa?

 

Pääkirjasto Metso (pohjakerros), Pirkankatu 2, 33210 Tampere

18.-29.5. 2019 Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikojen puitteissa.

 

 

 

Aiheeseen liittyvää