Aktiivimallin tai nykyisen ilmastopolitiikan läpimenoa on turha ihmetellä maassa, jossa alle puolet nuorista äänestää.

Vuoden 2019 eduskuntavaalit lähestyvät. Huhtikuun 14. päivä on taas kansan aika päättää siitä, millaiset ihmiset tuovat heidän äänensä kuuluviin. Eduskunnassa tehdään tärkeitä päätöksiä liittyen esimerkiksi työmarkkinatuella opiskeluun sekä translakiin.

Vaalitutkimuksen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vain vajaa puolet. Valtion nuorisoneuvosto kertoo, että suuri osa nuorista ei yksinkertaisesti omannut mielipidettä poliittisiin kysymyksiin. He eivät myöskään kokeneet, että yksittäisen poliitikon sana painaisi päätöksenteossa paljoakaan.

Tilastollisesti parhaiten toimeentulevat äänestivät lähes varmasti. Mitä pienituloisempi ihminen oli, sitä epätodennäköisemmin hän äänesti. Tällä oli suora vaikutus eduskunnan järjestäytymiseen, sekä siellä tehtäviin päätöksiin.

– Eduskunta on juuri sellainen, millaiseksi kansalaiset sen äänestävät. Monet ihmiset ajattelevat, että minkä takia esimerkiksi aktiivimalli on päätetty. Se johtuu siitä, että eduskunnassa on tietty ihmisten äänestämä enemmistö, joka vie ajatuksia eteenpäin, selventää Suomen Sosiaalidemokraattista Puoluetta edustava Ilmari Nurminen.

Nuori ikä ei rajoita politiikassa

Eduskunta koostuu 200:sta kansanedustajasta, jotka valitaan vaalein neljän vuoden välein. Vuonna 2015 yksi valituista oli 27-vuotias Ilmari Nurminen. Hän pitää tällä hetkellä nuorimman kansanedustajan titteliä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Nurminen kahmi Pirkanmaan vaalipiiristä 5079 ääntä, mikä avasi hänelle ovet eduskuntaan. Suomessa on 13 vaalipiiriä, joista jokaisesta valitaan tietty määrä edustajia.

– Minulla on aina ollut aito halu vaikuttaa. Haluan auttaa ja parantaa asioita. Koin, että puoluepolitiikka on sellainen asia millä pystyy oikeasti vaikuttamaan, Nurminen tähdentää.

Hän on toiminut monissa eri vaikuttavissa rooleissa, muun muassa Voionmaan koulutuskeskusta ylläpitävässä Palkansaajien säätiössä.

Nuoresta iästään huolimatta Nurminen ei keskity pelkästään nuorten asioihin. Hän pyrkii puhumaan laajasti yhteiskunnallisista asioista kuten työllisyydestä, koulutuspolitiikasta, sosiaali- ja terveysalasta sekä ympäristöasioista.

“Haluan osata asettua erilaisten ihmisten asemaan”, Nurminen selittää.

Nuori ikä ei ole estänyt Ilmari Nurmista vaikuttamasta Kuva: Marjo Aspegren


Eduskunnassa yksilöllä on suuri rooli

Monesti pohditaan sitä, miten turhaa äänestäminen on. Mihin muka yksilö voi eduskunnassa vaikuttaa?

Nurminen huomasi ruokakaupassa töissä ollessaan, että syömäkelpoista ruokaa heitettiin hurjasti roskiin. Siksipä hän teki puoluerajat ylittävän aloitteen siitä, että vuoteen 2030 mennessä ruokahävikki puolitettaisiin. Aloite meni läpi, mutta se vaati Nurmiselta aktiivisuutta asian suhteen.

– Olen mukana työelämä ja tasa-arvovaliokunnassa, joka käsittelee työelämän kysymyksiä. Kuten nuorten nollatuntisopimuksia, työttömyysturvalla opiskelua sekä palkkatasa-arvoa. Lakivaliokunnassa taas pääsen päättämään esimerkiksi seksuaalilainsäädäntöön liittyviä asioita, Nurminen selittää.

Politiikassa puhutaan paljon esimerkiksi pienituloisten tukien leikkauksista sekä hyvätuloisten veronkevennyksistä. Usein pienituloisemmat valittavat asiasta, vaikka eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan. Jos et äänestä, muiden äänet painavat enemmän. Ja ne jotkut muut voivat olla täysin omia arvojasi vastustavia. Nurminen ei koe, että äänestämättä jättäneillä olisi kovin isoa valittamisen varaa eduskunnassa tehdyistä päätöksistä.

Äänioikeus ei ole itsestäänselvyys

– Olemme sata vuotta sitten taistelleet yleisen ja yhteisen äänioikeuden puolesta. Niin naisille, kuin suurimmalle osalle miehistäkin. Köyhät miehet eivät vielä silloin saaneet äänestää. On menty demokraattisesti eteenpäin ja on ikävää, että jotkut jättävät oikeutensa käyttämättä, Nurminen muistuttaa.

Jos tuntuu vaikealta päättää juuri omia arvoja ja mielipiteitä vastaava ehdokas, on netissä vaalien aikaan lukuisia vaalikoneita, jotka sisältävät ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Ne antavat suuntaa siitä, kenen ehdokkaan ajatukset sopivat omiisi parhaiten.

Kannattaa kuitenkin tutustua omaan ehdokkaaseen sekä puolueen vaalitavoitteisiin kunnolla. Nurminen muistuttaa sosiaalisen median mahdollisuuksista. Kansanedustajaehdokkaat kertovat mielellään omista ajatuksistaan eri somekanavissa sekä perinteisemmin sähköpostilla tai vaikka soittamalla. Ehdokkaita on myös tavattavissa erilaisilla vaalitoreilla. He eivät ole tavoittamattomissa olevia hahmoja, jotka vain sattuvat päättämään asioistamme. Demokratiassa me kansana päätämme, millainen ryhmä meitä eduskunnassa edustaa.

– Tärkein asia on, että ei koe itseään liian tyhmäksi tietääkseen politiikasta. Politiikka liittyy kaikkeen mitä meillä on, Nurminen tiivistää.

HISTORIA JA POLITIIKANTUTKIMUS

  • Uusi opintolinja Voionmaan koulutuskeskukseen
  • Opiskelijoiksi toisen asteen suorittaneita
  • Opettajat oppiaineen asiantuntijoita
  • Yhteensä 50 opintopisteen arvoinen avoimen yliopiston koulutus, 25 pistettä historiasta ja 25 opintopistettä politiikantutkimuksesta, jotka voi hyväksilukea osaksi myöhempiä yliopisto-opintoja
  • Opetus sisältää tenttikirjojen luennoinnin sekä pääsykoeopetuksen molempiin aineisiin
  • Opinnoissa pääsee tutustumaan yliopistokampukseen, akateemiseen opiskeluun sekä yliopiston käytäntöihin
Teksti: Elise Aaltonen
Kuvat: Marjo Aspegren, Päivi Kumpulainen

Juttu on julkaistu alunperin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2019.

Vastaa