“Sinun iässäsi olin jo suorittanut maisteriopintoni yliopistossa.” “Kun minä olin sinun ikäisesi, olin jo naimisissa.” “Olisit enemmän kuin tuo sisaruksesi, hänet on jo näin nuorena ylennetty toimitusjohtajaksi.” Kuulostaako tutulta?

Tunnettuja ikäkriisejä ovat muun muassa kolmenkympin kriisi tai keski-iän kriisi, mutta riittämättömyyden tunteen aiheuttama ikäkriisi voi kohdata ihan missä iässä tahansa. Ikää tulee lisää, mutta odotettuja saavutuksia ei tunnu siunaantuvan. Lähipiiri kärkkyy tietoa opiskelupaikasta ja auta armias, jos olet vakituisessa parisuhteessa, mutta perheenlisäystä ei näy eikä kuulu. Itsestäni tuntuu välillä siltä, että suurin saavutukseni elämässä on se, että olen selvinnyt hengissä 23-vuotiaaksi asti.

Ihmisillä on erilainen tahti edetä elämässään. Se, ettet olekaan naimisissa yhtä nuorena kuin vanhempasi, on ihan okei. Vaikka joku sisaruksistasi olisi perustanut yrityksen tai ostanut oman asunnon parikymppisenä, ei tarkoita, että sinun tulisi tehdä samoin. Ei ole olemassa tietynlaista kaavaa sille, missä järjestyksessä ja minkä ikäisenä tulisi mitäkin saavuttaa.

Samuli Putro laulaa näin: “Mä oon ollut 12 vuotta koulussa, must on täysin kohtuullista että mä vähän kattelen ympärilleni ja pidän välivuoden. Ei ne koulut sieltä minnekään katoa eikä mulla sitä paitsi oo pienintäkään hajua että mitä mua huvittais tehdä.” Turhalla elämässä eteen päin kiirehtimisellä voi päätyä ratkaisuun, joka ei tunnukaan omalta. Mitä jos sitä meneekin parikymppisenä naimisiin, koska niin yhteiskunta odottaa sinun tekevän, mutta yhden avioliittovuoden päästä tajuaa, että tuo oma kumppanihan onkin ihan ääliö? Tai jos lähtee opiskelemaan luokanopettajaksi ja puolessa välissä opintojaan tajuaa, että vihaa kouluikäisiä lapsia?

Putron laulu jatkuu “Mä oon terve, mul on kavereita, mul on tekemistä enkä mä ymmärrä, millä oikeudella sinä käyt arvostelemaan minun valintoja”. Juuri nämä ovat ne ainoat asiat, mitä sinun juuri siinä iässä missä olet tulisi saavuttaa. Niin kauan kuin olet onnellinen siinä tilassa missä juuri nyt olet, sinulla ei ole mitään hätää.

Sanon sinulle suoraan tämän: Sinulla ei ole kiire saavuttaa yhtään mitään sellaista, mitä ulkopuoliset sinulta odottavat. Sinun ei tarvitse lähteä opiskelemaan lääkäriksi vain, koska vanhempasikin ovat lääkäreitä. Sinun ei tarvitse tähdätä suoraan toimitusjohtajaksi siihen firmaan, jossa työskentelit välivuotenasi tai kaikkina niinä välivuosina, joiden aikana mietit, mitä juuri sinä haluaisit ihan oikeasti tehdä isona. Sinulla on koko loppuelämä aikaa saavuttaa juuri ne asiat, joita itse haluat saavuttaa.

Sinä olet maailman paras sinä eikä kukaan voi sitä sinulta viedä pois.

Juttu on julkaistu alunperin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2019.

Teksti: Milena Madlin

Kuva: Samu Kaipio

Aiheeseen liittyvää