Historiallinen uittotunneli käyttöön vuosikymmenten jälkeen

Puutalomaisema avautuu ympärilläni asuinalueen halki kävellessäni. Puut loistavat vihreinä syksyn tulosta huolimatta. Ohitan puisia soutuveneitä täynnä olevan järven rannan.

Kävelytie johtaa Pispalan uittotunnelille. Matkalle sattuu vanha ränsistynyt tukkienkuljetusvaunu. Osittain maan alle hautautuneet kiskot pilkistelevät muistuttaen ajasta, jolloin tukit kuljetettiin järveen niitä pitkin.

Uittotunneli otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1968, jolloin sen läpi koeuitettiin tukkeja. Tukkien kuljettaminen osoittautui halvemmaksi maanteitä pitkin, ja tunneli jäi ilman käyttötarkoitusta. Muutama vuosi sitten se avattiin kevyen liikenteen väylänä Näsijärven ja Pyhäjärven välille.

Uittotunneli häämöttää edessäni. Sen seinät ovat graffitein koristellut ja pimeyttä valaisee seinään kiinnitetty valojen rivistö. Ulkoilijoiden määrästä päätellen tunnelista on tullut suosittu kulkuväylä.

Vanha haulitorni on Pispalan Eiffel

Haulitorni kohoaa korkeuksiin tehdasrakennuksen takaa

Haulitorni kohoaa korkeuksiin tehdasrakennuksen takaa

Aamun ensimmäiset säteet valaisevat reittiä haulitornille. Junaradan raiteiden vieressä punaisena hehkuvaa tornia on kutsuttu myös Pispalan Eiffeliksi. Se on Suomen ainoa haulien valmistuksessa käytetty torni, joka on säilynyt jälkipolvien ihasteltavaksi.

Vuonna 1908 rakennetun tornin vieressä sijaitsee haulitehdas, jossa nykyisin järjestetään kokouksia ja juhlia. Torni on suljettu yleisöltä, mutta sitä voi käydä ihastelemassa maan tasalta.

Mustaamakkaraa puolukkahillolla ja maidolla

Tapolan kojulla myydään mustaamakkaraa puolukkahillon kera

Tapolan kojulla myydään mustaamakkaraa puolukkahillon kera

Aurinko kuumentaa Laukontoria suunnatessani maistamaan Tampereen kuulua perinneruokaa, Tapolan mustaamakkaraa.

Edessäni seisova vanhempi mies tilaa paikalliseen tamperelaiseen tapaan menopaluun. Tiskiltä ilmestyy lautaselle kaksi makkaraa hillon kera. – Perinteisesti annos tarjoillaan puolukkahillon ja maidon kanssa, kertoo Tapolan kojun työntekijä Sauli Kuusi-Niemi.

Mustamakkara päätyi ruokalistalleni, koska halusin tietää, miten jostain niin iljettävän näköisestä on voinut muodostua ruokabisnes Tapolan suvulle sekä kaupungin ylpeyden aihe.

Ensimmäinen suupala ei vakuuta, mutta en luovuta. Syön toisen ja kolmannenkin palan. Maku paranee, vaikka en siltikään kutsuisi tamperelaisten herkkua makuelämykseksi. Puolukkahillo sopii kuitenkin hieman kuivalta ja raskaalta maistuvan makkaran rinnalla. Maidolla on tasoittava vaikutus suolaisen ja makean sekamelskassa.

Rakkauslukoista Patosillan perinne

Rakkauslukko koristaa Patosiltaa

Rakkauslukko koristaa Patosiltaa

Keskustassa valitsen reitikseni lukkosillan, jonka alla kohisee Tammerkoski kuohuineen.

Patosillalle on tällä vuosikymmenellä muodostunut perinne rakkauslukoista. Rakastuneet parit ovat tuoneet kaiverruksin varustettuja tai muuten merkittyjä lukkoja ikuistamaan sitoutumistaan.

Muutama vuosi sitten ne katosivat mystisesti. Ryövääjiksi paljastui taiteilijakaksikko, joka on luonut lukoista taideteoksen Lemmenlukkokuutio.

Nyt siltaa koristavat jälleen sadat lukot rakastuneiden parien sitoutumisen muistoksi.

Teollistuminen alkoi Tampereelta

Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa

Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonin tehtaassa

Tammerkoski jää kohisemaan taustalle, kun kuljen sitä reunustavien punatiilisten entisten tehdasrakennusten lomitse. Suomen teollistumista vauhditti Tampereelle 1800-luvun alkupuolella perustettu Finlaysonin tehdas.

Satakunnankadun ja Itäisen kadun risteyksessä kohtaan pronssisen muistolaatan, joka kertoo historiallisesta tapahtumasta. Finlaysonin tehtaassa Plevnan kutomosalin kattoon asetettiin 15.3.1882 Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo.

Astun sisälle entiseen tehdasrakennukseen tuntien ruuan tuoksun leijailevan ilmassa. Salissa toimii nykyisin ravintola Plevna.

– Ravintola on perustettu yli 20 vuotta sitten tilan oltua pitkään tyhjillään Finlaysonin toiminnan loputtua, ravintolan tarjoilija selostaa vanhan kutomosalin vaiheita.

Ravintola Plevna kunnioittaa nimellään sekä sähkövalon käyttöönotosta tiedottavalla laatalla rakennuksen alkuperää.

Munkkeja ja näköaloja Pyynikillä

Bussikuski huikkaa minulle Pyynikin torin kohdalla, jotta tiedän oikean paikan jäädä kyydistä.

Suunnistan vihreän Mäntypuiston poikki kohti Pyynikin harjualuetta. Puistossa seisoo kehrääjänaista esittävä patsas kultaisine kenkineen ja lankoineen.

Puikkelehdin puutalojen lomitse harjulle johtavalle tielle. Kävelen loivaa ylämäkeä määränpäänäni Pyynikin näkötorni. Oikealle puolelleni aukenee tyyni Pyhäjärvi. Torni häämöttää edessä.

Ostan lipun tornirakennuksen kahvilasta, ja tilaan myös munkkikahvit. Pyynikin munkkeja on kehuttu Suomen parhaiksi. Hyviltä ne maistuvatkin Tampereen paahtimon kahvin kera.

– Munkkeja on saanut täältä melkein aina, Pyynikin munkkikahvilan työntekijä Tuula Aspelin kertaa herkkujen historiaa. Nykyisen perheyrityksen munkeista on nautittu 20 vuotta, vaikka perinne ulottuu pidemmälle.

Hissin ovi kolahtaa kiinni, ja vanhanaikainen hökötys lähtee liikkeelle kohti korkeuksia.

Ylätasanteelta kapuan muutaman rappusen näkötornin huipulle. Sieltä avautuu maisema auringon valossa kylpeville järville, joiden väliin harju on muodostunut. Hotelli Torni, Näsinneula ja haulitorni pistävät silmiin korkeudellaan ja auttavat hahmottamaan kaupungin eri osia.

Museo historiallisella tapaamispaikalla

Tutustun Tampereenkin menneisiin vaiheisiin kietoutuvan Lenin-museon kesällä uudistuneeseen näyttelyyn.

Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa vuonna 1905 tässä entisessä työväentalon salissa, jossa museo nyt sijaitsee. Tapaamisessa suunniteltiin Venäjän vallankumousta ja Neuvostoliiton perustamista sekä annettiin hyväksyntä Suomen itsenäistymispyrkimyksille.

– Historiakäsitys on nyt tuotu tähän päivään, museoemäntä Raija Kuisma kommentoi uutta, kesällä avautunutta näyttelyä. Se tuo esille neuvostokriittisen näkemyksen Leninin henkilöhahmoon keskittyvän näyttelyn sijaan.

Aloitan katsomalla johdantoelokuvan, joka tarjoaa pilkistyksen Leninin vierailuun.

Jatkan kierrosta ja tarkastelen Leniniä esittävää veistosta. Kuvittelen Neuvostoliiton ensimmäisen johtajan kirjoittavan teostaan Valtio ja vallankumous pöytänsä ääressä Helsingin Töölönkadulla. Sama pöytä on nyt esillä museossa. Myös Stalinin elämästä löytyy tietoa. Multimedianäyttö opastaa läpi hänen elämänvaiheidensa georgialaisesta suutarinpojasta suurvallan johtajaksi.

Huomaan vitriinissä valkoisesta kankaasta ommellun lumipuvun, jota suomalaiset käyttivät talvi- ja jatkosodassa. Näyttelyesine tuo Suomen ja Neuvostoliiton sotaisan menneisyyden esille kaunistelematta. Maiden yhteistä historiaa esitellään uudistuneessa museossa Lenin-keskeisyyden sijaan.

Opin myös, että suomalaiset salakuljettivat uskonnollista kirjallisuutta Neuvostoliittoon. Raamattu ei ollut varsinaisesti kielletty kirja itänaapurissamme, mutta sen painaminen oli vähäistä. Käytännössä se kuitenkin tulkittiin vaaraksi kommunistiselle yhteiskunnalle.

Suomen vanhin julkinen sauna

Siirryn rentoutumaan Suomen vanhimpaan yleiseen saunaan, joka sattuu vierailupäivänäni täyttämään 110 vuotta.

Pispalassa sijaitsevan Rajaportin saunan sisäpihalta kajahtaa kuoron laulu tulisista löylyistä. Laulu vaihtuu puheisiin ja muuhun ohjelmaan, mutta päätän mennä saunaan.

Lippuja myyvä Claudia Rehwagen kuvailee löylyjä lempeiksi ja kosteiksi. Saunassa huomaan kuvauksen todeksi. Ilma ei tunnu raskaalta ympärillä huokuvasta kuumuudesta huolimatta.

Itse sauna koostuu kahdesta osasta. Yläkerran lauteilla voi nauttia löylyistä. Alakerrasta löytyy lämmintä vettä suuresta altaasta, ja kauhon sitä ämpäriin peseytymistä varten.

Sisäpiha on täynnä pyyhe päällä vilvoittelevia saunojia. Rajaportilta löytyy myös kahvila, josta saa ostettua esimerkiksi saunakaljan.

Pispalasta kotoisin oleva Harri Keskumäki tulee saunaan tapaamaan ystäviänsä ja tuttujansa. Rajaportille ei tulla ainoastaan saunomaan, vaan myös viettämään aikaa ihmisten parissa.

Teksti: Jenna Olin
Kuvat: Tanja Lähteenmäki

 

 

 

Aiheeseen liittyvää

Vastaa