Voionmaan journalistiopiskelijat jakavat sarjassa oivalluksiaan Tampereen yliopiston avoimelta luentosarjalta Journalismin uudet polttopisteet.

Vierailijaprofessori Jussi Pullinen luennoi meille millaista uutistyö on nykyään. Uutissyklin nopeutuminen ja maksumuurit ovat muuttaneet uutistyötä.

Uutissyklin nopetumiseen vaikuttaa huomattavasti some. Somessa tieto jostain asiasta tai tapahtumasta on uutistalojen julkaisuja edellä. Uutisaiheesta on somessa jo kuvia ja asiantuntijoiden kommentteja. Samaan aikaan tämä tarkoittaa sitä, että somen aktiivisin uutisyleisö tuntee uutisaiheen hyvin. Toimittajan työssä uutistalojen nopeasta reagoinnista vastaavat deskit.

DESKIT: uutisotoimistomainen työ

  • (erittäin) nopeaa
  • monialaista
  • ärsykkeistä
  • analytiikkavetoista
  • monilähteistä
  • koordinointia vaativaa

Esimerkiksi New York Times panostaa lifestyle- ja palvelusisältöön, jolloin heidän uutistyönsä on usein melko hidasta vaikkakin huolellisesti tehtyä. Lifestyle- ja palvelusisältö näyttäytyy Suomessa lukijalle eri medioissa tähti- tai timanttijuttuina. Kun uutisia tehdään ajan kanssa ja aiheeseen syvennytään kunnolla, tekijöinä ovat osastot. Eri osastot tuottavat eri tyyleihin suuntautuvaa sisältöä.

OSASTOT: tilausjuttuvetoinen työ

  • hitaampaa
  • entistä analytiikka-vetoisempaa
  • tuottamista vaativaa

Pullinen havainnollisti meille janalla, missä ajassa uutistalojen pitäisi tuottaa sisältöä lukijoiden nähtäväksi.

Minuuteissa:

Nofikaatio/ Mitä juuri nyt tapahtuuu?/ Ensisome eli yksi lause.

Sometulkinnat käynnistyvät ja ensisähke on lukijoiden arvioitavana.

Hieman useammissa minuuteissa:

Sähke eli kaksi-kolme kappaletta.

Uutiseen reagoidaan somessa ja siitä annetaan lausuntoja sekä viranomaistietoja. Uutisesta tehdään mahdollisesti myös vitsejä.

Vartissa:

Uutisjuttu, jossa on taustaa tapahtumasta.

Max. puolessa tunnissa:

Taustoitettu uutinen, jossa rikas mediasisältö (esim. kuvia).

Analytiikasta nähdään jo selkeästi, kiinnostaako lukijoita vai ei. Jos ei, prosesssia skaalataan alas. Jos kyllä, skaalataan ylös.

Tunnissa:

Useita reaktioita ja laajahko juttu, jossa taustaa aiheesta.

Poliitikot alkavat reagoida somessa ja somekeskustelut siirtyvät yleiselle tasolle.

Kahdessa – kolmessa tunnissa:

Kommentti tai analyysi, joka laajentaa kokonaisuutta.

Uutinen on nyt somessa ja siitä on luotu meemi-ilmiö, jos aihe on sopiva. Uutisen symbolistaatti tai kuva on valittu ja sitä levitetään tapahtuman kuvaajana. Valemedia ja propagandistit kääntävät valittua kulmaa omaan näkemystään vastaavaksi, ja se alkaa näkyä mediakommenteissakin.

Neljässä tunnissa:

Jos uutistilanne ei etene tai tietoa ei tule lisää, niin aihe alkaa laantua. Aletaan etsimään uutta kärkeä.

Somessa puheenaiheena on uutisoinnin onnistuminen ja mediakritiikki lisääntyy.

Seuraavaksi (osastojen työnkuvaa):

Keskitytään kokonaisuuteen, tilaajien palveluihin ja huomiotta jättäneisiin lukijoihin.

 

Voit katsoa 2,5 tunnin luennon videoituna täältä.

Teksti ja kuva: Verna Martikainen

Aiheeseen liittyvää

Vastaa