Voionmaan journalistiopiskelijat jakavat oivalluksiaan Tampereen yliopiston avoimelta luentosarjalta Journalismin uudet polttopisteet.

Luennon aiheena on Toimittaja ja media somessa. Ensinnäkin, miksi toimittajan kannattaa olla somessa? Luentosarjan professorilla Jussi Pullisella on tähän yksinkertainen vastaus: some tuottaa sisältöä kaikista nopeiten. Erilaiset verkostot ovat sinulle toimittajana arvokasta pääomaa ja ne tekevät sinusta tuottoisan ja työmarkkinoilla haluttavan toimittajan.

Pullinen käyttää esimerkkinä toimittaja Andy Carvinia, joka twiittaa Lähi-idän tapahtumista. Hänen twitter-tilinsä kattaa valtavasti tietoa, jota hän kerää muilta samasta aiheesta twiittaavilta. Erilaiset signaalit muodostavat laajoja verkostoja ja näin takaavat luotettavan tiedon. Carvinin twitter-tilistä on tullut niin kattava, että suuret toimitukset käyttävät häntä tietolähteenä jutuilleen.

Median tulevaisuus somessa auki, ihmisten ei

Toimittajien ja medioiden on oltava osa yhteisöjä ja toimia siellä aktiivisesti, eikä vain tuottaa lukijoille linkkejä juttuihinsa. Tällä tavalla lukijoita saadaan sitoutettua lukemaan juuri sen tietyn mediatalon juttuja. Erilaiset somealustat ovat hyvin epäluotettavia juttuja jaettaessa, koska toiminnan päätösvalta on yksinomaan niillä. Tämä voi johtaa jossain tilanteessa siihen, ettei esimerkiksi Facebook näytä mediatalojen maksamattomia uutisia feedissään, jolloin juttu ei saa reachiä.

Juttujen jakelu

  • Reach: kuinka monen ihmisen silmien ohi juttusi menee (somessa).
  • Klikit, click through rate , CTR: kuinka moni lukija aktivoituu.
  • Engagement: kuinka moni aidosti lukee
  • tai vaihtoehtoisesti kuinka moni jakaa, kommentoi tai reagoi.

Somepresenssi eli somenäkyvyys esimerkiksi Facebook-feedissä antaa jutuille reachiä. Ilman reachiä juttu on kuollut. Reach on valuutta, hyvässä ja pahassa.

Journalismi somessa

Vieraileva luennoitsija, Kioskin tuottaja Nora Kajantie selosti meille hyvin, millaista median on toimia somessa. Kioski tuottaa sisältöä nuorille ja he ovat keskittyneet somen videopalveluihin. Aihepiirejä, joita he käsittelevät ovat uutis- ja ajankohtaissisällöt, life-sisällöt, ruoka sekä pelit ja pelaaminen.

Kioski aloitti tuotantonsa kolme vuotta sitten, jolloin kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset. Nykyään kohderyhmään on pureuduttu enemmän ja esimerkiksi somekanavien käyttöä on laajennettu, kun ennen ne toimivat vain jakelukanavina. Alkuperäinen konsepti oli liian vaikea ja Kajantie summaa, että nopeat muutokset olivat niin heille kuin muullekin journalismille somessa, jatkuvuuden ehto.

Kävimme läpi aihepiirejä, jotka ovat tärkeitä somejournalismissa. Tässä niistä mielestäni oleellisimmat.

TUNNE

Tunteen herättäminen synnyttää journalismia. Kun vastaanottaja aktivoituu, hän toimii ja toiminta merkitsee usein lisää tiedonhankintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tieto sisäistetään tunteen kautta. Somejournalismissa nimenomaan toiminnan kautta syntyvä tiedonhankinta on journalismia.

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutus lisää avoimuutta aiheesta ja sitouttaa vastaanottajaa. Kioskin toimituksessa vuorovaikutus tapahtuu somekeskusteluissa ja se kaikkien tekijöiden toimenkuvaan. He vastaavat aina ystävällisesti ja etsivät pyydettäessä lisätietoa. Palautteeseen vastattaessa, heillä on perustelut kaikille päätöksille, joita juttu sisältää.

DATA

Data tarkoittaa tässä tapauksessa kohderyhmän tuntemusta. Data on analysoimisen väline onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Se auttaa oppimaan omasta yleisöstä ja alustoista, joilla toimitaan. Datan jatkuva seuranta auttaa strategioiden ja tavoitteiden luomisessa.

SOMEALUSTAT

Somealustojen tunteminen on kaikki kaikessa. On tärkeää tietää miten en toimivat ja minkälaista sisältöä niistä haetaan. Esimerkiksi somealustojen feedit saattavat näyttää juttuja viikonpäästä, kun taas storyt ovat ajankohtaisempia, mutta poistuvat näkyvistä. Alustojen algoritmien tunteminen mahdollisimman hyvin on myös tärkeää, vaikka hyvä sisältö toimii siitä huolimatta. Esimerkiksi instagramiin kannattaa tuottaa sisältö, joka viihdyttää ja jota on helppo selata

 

Nora Kajantien vinkit: Millainen on toimiva somevideo Facebookissa?

-videon alku on koukuttava

-herättää tunteita

-selkeä, lyhyt,

-ei liikaa infoa, muuten tunne katoaa

-aktivoi ja aiheuttaa reaktion

-vastaanottajan pitää viihtyä

-toimii mobiilissa Sisältö ja aihe vaikuttaa katselukertoihin.

…ja millainen ei:

-liian laajat näkökulmat

-liian hätäinen suunnittelutyö

-liika info

-sisältö on epäselvä

-sisältö ei aiheuta tunnereaktiot

-ei olla mietitty kelle video suunnattu

 

Voit katsoa koko 2,5 tunnin luennon videoituna täältä.

Teksti ja kuvat: Verna Martikainen

Aiheeseen liittyvää

Vastaa