Stressi, uupumus ja suorituspaineet ovat osa opiskelijan arkea. Psykologi Kirsi Hallikainen kertoo, millä yksinkertaisilla keinoilla näiden arkisten haasteiden kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä.

Lievissä määrin opiskeluihin liittyvät paineet pitävät yllä aktiivisuutta. Hallikaisen mukaan tärkeiden määräaikojen lähestyessä stressi voi jopa lisätä motivaatiota kouluprojektien suhteen.

– Kaikki kokevat stressiä ja se on ihan terve ja hyväkin ilmiö.

Hallikainen kuitenkin muistuttaa, että stressin jääminen pysyväksi tilaksi kuluttaa kehoa ja mieltä. Siksi hän neuvoo pitämään mielessä ilmiselvältä vaikuttavat elämän peruspilarit: riittävä uni, hyvä ruokavalio ja liikunta.

– Niistä huolehtiminen on todella hyvä lähtökohta, niin tylsältä kuin se kuulostaakin.

Hallikainen lisää, että myös sosiaalisille suhteille sekä rentoutumiselle on varattava aikaa.

Kouluarjen haasteiden aiheuttama taakka voi altistaa varsinaisille mielenterveysongelmille. Opiskelijoilla masennus ja ahdistus ovat häiriöistä tyypillisimpiä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että ongelmien osuus korkeakouluopiskelijoilla on lähes kolminkertaistunut vuosituhannen alusta.

Sirpaleinen koulumaailma harteilla

Koulupsykologina ja lastensuojelussa työskennelleen Hallikaisen mukaan koulu voi tehdä paljonkin opiskelijoiden mielenterveyden ylläpitämiseksi. Hänen mielestään opiskelijan voimavarojen ja koulun asettamien vaatimusten on oltava sopivassa suhteessa, jotta opiskelijan kokema stressi ei pitkity.

– Koulu on tärkeässä roolissa myös sosiaalisten suhteiden ylläpitäjänä sekä luojana.

Hallikainen nostaa esiin myös hallituksen koulutusleikkaukset ja sen, kuinka ammattiopinnoissa vastuu on yhä enemmän opiskelijoilla itsellään. Hän huomauttaa, että ihmisen kehityspsykologian mukaan etenkin nuoret kaipaavat yhteisiä rytmejä ja muiden seurassa työskentelyä. Yhteisöllisyys on siis tärkeää.

– On aivan eri tavalla motivoivaa tehdä muun luokan kanssa tehtäviä verrattuna itsenäiseen opiskeluun, Hallikainen toteaa.

Vaikka koulumaailman kehitys yksilökeskeisempään suuntaan tarjoaa mahdollisuuksia, siitä voi olla myös haittaa opiskelijalle. Valinnan vapaus saattaa koitua harmiksi, jos kaipaa suoraviivaisempaa kaavaa opiskeluun. Vapauteen liittyvä vastuu voi herättää paineita.

Avun hakeminen kannattaa

Hallikaisen mukaan avun hakeminen kannattaa aloittaa opiskeluterveydenhuollosta. Hän painottaa, ettei pulmien pitäisi antaa kasvaa liian suuriksi.

– Sitä kautta voi hakea apua vaikkapa unettomuuteen, masentuneeseen tai ahdistuneeseen mielialaan tai uuteen elämänmuutokseen.

Voionmaan koulutuskeskuksen opiskelijat kuuluvat Tampereen opiskeluterveydenhuollon piiriin. Avun hakeminen aloitetaan varaamalla aika terveydenhoitajalle. Terveydenhoitajan luona arvioidaan opiskelijan tilannetta ja tehdään hoitosuunnitelma sekä arvioidaan tarvetta lääkäriajalle.

Opiskelija voidaan ohjata hoitojaksolle, joka sisältää keskustelua terveydenhoitajalla, psykiatrisella sairaanhoitajalla tai psykologilla. Lääkärikäyntejä lukuun ottamatta opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat ilmaisia.

Avun saamisen haasteet

Vaikka avun hakemisen kynnys vaikuttaa madaltuneen, Hallikaisen mukaan apua voi silti olla vaikea saada.

– Se on mielestäni todella iso epäkohta. Tiedän, että esimerkiksi psykologille tai kuraattorille pääsyä saattaa joutua odottamaan pitkään.

Opiskeluterveydenhuollossa psykologin aikaa saattaa joutua jonottamaan jopa kuukauden.

– Jos kärsii vaikkapa tuskaisuudesta, onhan se käsittämättömän pitkä aika odottaa, Hallikainen toteaa.

Hallikainen tuo ilmi uutisoinnin, jonka mukaan lähetteiden määrä nuorisopsykiatrille on kasvanut valtavasti, mutta resursseista on pulaa.

– Se on todella hankala tilanne, joka vaatisi korjausta. Harvemmin ongelmat paranevat odottelemalla.

Hallikainen painottaa, että nuorten tulevaisuuden vuoksi asioiden on muututtava.

Korjausliike parempaan tulevaisuuteen

Kyky tunnistaa ja arvioida omia tunteitaan on eduksi mielen hyvinvoinnille. Silloin tiedostaa itse, kun jotain on pielessä. Vaikeudet avun saamisessa voivat tuntua täystyrmäykseltä, sillä hädän hetkellä ei toivoisi enää yhtään uusia mutkia matkaan. Vaikka avun saaminen voi vaikuttaa haastavalta, epätoivoon vaipuminen ei ole vaihtoehto – usein ongelmat ovat vielä ratkaistavissa. Jo omasta tilasta huolestuminen ja avun hakeminen on askel eteenpäin.

Teksti: Lumi Martikainen, Lasse Pyhtilä
Kuva: Senia Robbins

Juttu on julkaistu alunperin koulutuskeskuksen Väinö-lehdessä 2019.

Aiheeseen liittyvää

Vastaa