mutta ei ihan niin että kieli tarttuisi

Kädet ovat hiestä liukkaat, ote ei enää pidä, valun alas tangolla, vaikka tarkoitus oli jotakin toista. Olen päätynyt tankotanssitunnille, jota pitää brasilialainen Rafaela Montanaro, 32, lajin maailmanmestari.

Viileä tiistai ilta. Astelen alas kellarikerrokseen, jossa ennen häkkivarastoja löytyy vankka ovi. Oven takaa paljastuu tanssistudio, jonka peileillä koristeltu seinä tuijottaa limittäin olevia tankoja. Istun eteiseksi lukeutuvan alueen sohvalle odottamaan tuntia. Sohvan toisessa reunassa istuu joku muukin odottaen viideltä alkavaa tuntia.

Tampereella Pinninkadulta löytyvä Pole Base -tankotanssistudiolla on tänään spesiaali tunnin vetäjä, kun Suomen tankotanssiliiton puheenjohtaja Jyrki Rantanen haluaa hemmotella lajiyhteisöä ja jäseniä, tuomalla maailman parhaita opettajia Suomeen. Kaksi erilaista workshop-tuntia tänään pitävä Rafaela Montanaro kiertää Suomea vajaan viikon Rantasen vieraana.

Notkea turkulainen

Alan juttelemaan sohva toverilleni, hän on Tiia Ollila, 28. Ollilla saapui Turusta tänne juuri tätä tuntia varten. Akrobatiaa ja temppuja edistyneille ja mestaritasolla oleville treenaajille. Lajikokeilun kautta seitsemän vuotta sitten tankoilun makuun päässyt Ollila pitää omia tankotanssitunteja Turussa.

– On hyvä, että joku muu katsoo perään välillä.

Hän kertoo lajissa kiehtovaksi sen akrobaattisuuden ja sulavan voimakkaan tekemisen.

– Olin luonnostaan liikkuva lapsena. Nukuin jopa jalat niskan takana, niin että äiti huolestui. Nykyisin liikkuvuus on silti parempaan lajiharrastuksen takia kuin lapsena. Tulee ylläpidettyä ja kehitettyä.

Montanaro saapuu studiolle liiton puheenjohtaja Rantasen seurassa. He ovat käyneet ennen studiolle tuloa ihailemassa Tampereen korkeimmassa rakennuksessa maisemia. Suomen alkutalven hiipivä kylmyys on yllättänyt brasilialaisen vieraamme. Onneksi turkoosi Hämeen Sanomien huppari on löydetty hänen ylleen lisä lämmikkeeksi.

Aloitamme tunnin lämmittelemällä niskaa puolelta toiselle. Oman niskan liikuttaminen on kuin huvilaitteessa pyöriminen. Olen jo parin kerran puolelta toiselle jälkeen hyvässä huimaustilassa. Lieko vika jumiutuneissa hartioissa vai vähäisen pyörimisen tottumattomuudesta. Tasapainoelin selvittää itseään. Käymme kropan läpi, käsien heiluttamisesta lantion pyörityksiin. Jatkamme venytyksiin tankoa hyväksi käyttäen ja tasapainotellen, jossa toinen jalka nojaa nostettuna vaakatasossa tankoon ja toinen lattiassa tukena. Käymme läpi etu- ja takareiden venytykset.

Studion sivulta löytyy pieni permantoalue, jossa käymme lämmittelemässä spagaattia. Tai spagaatti se on ainakin niille, jotka sinne asti pääsevät. Apuvälineinä meillä on blokit, jotka ovat tiilien näköisiä kooltaan, mutta väritykseltään hempeän pastillin värisiä. Saan lisäpituutta käsiin blokeilla niin, ettei tarvitse päästä maahan asti, kun oikea jalka yrittää olla suorassa edessä, ja vasen takana pitkällä. Muut pääsevät lattiaan asti ja jopa käyttävät blokkeja kantapäiden alla, saaden miinuskulmaa spakaatilleen.

Rantanen kuljettajan virassa

Suomeen saapunut Montanaro aloitti viiden kaupungin Suomen-kiertueensa Helsingistä. Lajin kehittäminen ja eteenpäin vieminen on liiton puheenjohtajan Jyrki Rantasen vision ykkösprioriteetti.

– Sen sijaan, että tuotaisiin vain kerran yhteen paikkaan yksi workshop, pidetään monta, ja kierretään eri paikkakuntia.

Tankotanssin urheilullista kilpailua halutaan tosissaan viedä ja kehittää eteenpäin, sillä tankotanssiliitto on voimalajiliiton kautta anti doping -toiminnan alainen, eli puhtaan urheilun säännöillä toimiva.

Lämmittelyn jälkeen pääsemme jo enemmän kuhertelemaan tangon kanssa. Aloitamme käsinseisonnoilla tankoa vasten. Käsiseisonta on onnekseni sellaista, minkä kanssa olen leikkinyt lapsesta lähtien. Pää alaspäin ei ole siis mahdoton ajatus. Ensimmäinen liike. Toinen käsi tankoon pään yläpuolelle, toinen käsi lattiaan ja jalat ylös, niin että vain toinen jalka ottaa tukea tangosta. Näyttääpä helpolta. Menen tangolle. Jostain syystä kun putki laitetaankin lähelle käsinseisontaani, tietoisuus kropan liikkeistään tuntuu hieman katoavan. -Täh? Missä mun jalat menee? Hetken virittelyn jälkeen löydän jalkani tangon ympäriltä ja selviän alkulämmittelyliikkeestä.

Käsinseisonnan jälkeen toinen lämmittely liike, nimeän sen ”lihasolmuni”

Esitelmän kautta lajin pariin

Montanaron esimerkit liikkeistä saa ne näyttämään kevyeltä tangon ympärillä leikkimiseltä. Kahdeksan vuotta sitten, 24-vuotiaana tankotanssin aloittanut brasilialainen kertookin taustakseen baletin ja telinevoimistelun lapsuudestaan, mitkä lopulta kulutti Montanaron puhki ylimenneillä harjoituksilla.  Myöhemmin sirkuksessakin ollut Montanaro ajautui opiskeluaikoinaan tekemään esitelmää tankotanssista, ja innostui niin paljon, että kerran ystävän kanssa kadulla ponkasi katutolppaan kokeillakseen itse lajia, ja rakastui. Ihon kiinni hiertäminen tankoa vasten oli pahin asia sopeutua lajissa. Montanaro ihailee lajissa taiteen ja urheilun yhdistymistä.

Jatkamme lämmittely liikkeistä eteenpäin, läpi erilaisia arkobaattisia liikkeitä, missä haetaan muutamalla askeleella vauhtia ja noustaan tankoon näyttävästi. Onneksi Montanaro antaa myös yksinkertaistettuja versioita. Vaikka kovalla kokeilunhalukkuudellani olisin tahtonut kieppiä putkessa, kuin orava ja apinan sekoitus yhdistettynä eleganttiin liikkeeseen puussa, jättäydyin sivuun ihastelemaan. Oma kokemuskourallinen ei aivan riittänyt tälle päivälle, kun taivutellaan lajin edistyneiden ja mestaritason temppuihin.

Rafaela Montanaro elementissään

Sivussa rupattelen puheenjohtaja Rantasen kanssa, jonka kaveriksi aulan sohvalle on päätynyt toinenkin mies. Hän toimii kuskina kahdelle tunnilla mukana olevalle, jotka olivat saapuneet Tampereelle Torniosta asti. Puhe siirtyy myös tunnilla osallistuvaan, tämän tankotanssistudion omistajaan.

– Ilman hänen työpanosta, me ei oltaisi nykyisessä lajin kehitysvaiheessa.

Lajin vuoksi paljon ja tanssistudio

Nanna Halonen, 29, kiinnostui tankotanssista suunnilleen kymmenen vuotta sitten, luettuaan artikkelin lajista aikakausilehdestä. Hän alkoi hakea tietoa yhä enemmän internetistä. Tuolloin Youtubesta tankotanssi aiheisia videoita löytyi kuusitoista. Ylioppilas rahoillaan tangon ostanut Halonen lähti oma-aloitteisesti tutustumaan lajin saloihin yksiönsä olohuoneessa. Tankotanssifoorumin kautta tutuksi tullut Iina Laatikaisesta tuli Halosen treenikaveri, joka lopulta johti työskentelyyn Laatikaisen tankotanssistudiolla noin nelisen vuotta. Vuonna 2012 Halonen kuitenkin päätti perustaa oman tankotanssistudionsa. Studio oli kolmas Tampereelle rantautunut tankotanssin maailmaan upottava.

Kun Suomen tankotanssiliitto järjesti ensimmäisen tuomarikoulutuksensa viime kesänä, löysi Halonen tapahtumaan Facebookin kautta. Parin mutkan kautta pian Halonen päätyi itse vetämään kyseistä koulutusta tammikuussa 2017.

– Kaikki mitä teen, liittyy aina jollain tavalla lajiin, sen katoaminen ei ole vaihtoehtona mahdollinen.

Halonen kertoo puheissaan, kuinka iso rooli internetillä on ollut lajin leviämisen ja kehittymisen suhteen ollut. Lajiyhteisö jakaakin usein somessa uusia temppuja, joita harrastajat voivat kokeilla muiden perässä.

Halosen visioon kuuluu myös, että pienten salikisojen kautta saadaan myös kisakokemusta ja lajikehitystä tankoilijoille, mitä kautta saadaan tasokkaampia isoja kilpailuja, esimerkiksi suomenmestaruuskilpailut.

Olen hikoillut, tuskaillut, huvittunut, hämmentynyt, seurannut.

Illan vietettyäni studiolla olen kuivuneen hien lisäksi, täynnä pursuten uutta lajitietoisuutta tankotanssista, mistä aikaisemmin oli ollut vain pieni aavistus, jossain korvien välisessä ajatusmaastossani. Lähden kotiin odottaen, arkojen lihasten esiinmarssia.

Teksti ja kuvat: Sanni Utriainen

Aiheeseen liittyvää

Vastaa