Intoa. Halua. Tarmoa. En tahdo pysyä paikallani. Jokin sisälläni pyrkii ulos. Se pyristelee kovaa. Pistää järjelle vastaan.

Se on luovuuspeikko – ja sillä on tarve toteuttaa itseään.

Tuo peikko on elänyt sisälläni jo hetken. Pitkän aikaa se uinui, mutta keväällä se heräsi, eikä sitä ole sen jälkeen väsyttänyt.

Voionmaan opistolle tulon jälkeen se on vain voimistunut. Opiston luova ympäristö ruokkii sen himoa ja vahvistaa sitä. Kun on nähnyt omin silmin muista huokuvan innon toteuttaa itseään, haluaa samaa. Se on kerännyt rohkeutta ja nyt se vihdoin uskaltaa itsekin astua ulos.

Tuntuu, etteivät tunnit vuorokaudessa riitä kaiken sen tekemiseen, mitä haluaisin. Haluan kokeilla uutta ja luoda kaunista. Ilahduttaa itseäni ja muita töilläni. Pelkästään tieto siitä, että pian pääsen taas toteuttamaan itseäni riittää tekemään minut onnelliseksi. On vain se hetki, muu on toisarvoista.

Tältäkö tuntuu, kun on löytää oman juttunsa? En tiedä, nyt en ehkä halua tietää edes vastausta. Haluan nauttia vain tästä tunteesta ja antaa luovuuspeikon viedä minut kokonaisvaltaisesti mukanaan.

Teksti: Oona Tynkkynen
Kuva: Hedda Wikström

Aiheeseen liittyvää

Vastaa